Käyttäjälähtöinen sisältö on luotetumpaa, joten arvosta sitä!

Käyttäjälähtöinen sisältö on luotetumpaa, joten arvosta sitä!

Käyttäjälähtöinen sisältö kannattaa nyt tavalla tai toisella ottaa huomioon siinä omassa sosiaalisen median tekemisessä. Sillä nimittäin tehdään tulosta!

Olapic teki kyselyn koskien käyttäjälähtöistä sisältöä (UGC). Se paljasti, että kuluttajat pitävät muiden kuluttajien luomaa sisältöä 7 kertaa luotettavampana kuin mainoksia. Tätä mukailee vahvasti myös Edelman Trust Barometer, jonka mukaan luottamus mm. elinkeinoelämään horjuu. Luotettavin taho on itsesi kaltainen henkilö (josta johtuen työntekijälähettilyys on tärkeämpää kuin ikinä).

Olapicin tulosten mukaan 46 % vastaajista luottaa eniten käyttäjälähtöiseen sisältöön. Vain 26,9 % piti luotettavimpana brändin ammattimaisia kuvia ja 9,6 % valikoi julkaisijan toimituksellisen sisällön. Mainoksia luotettavimpana sisältönä piti 5,4 %.

Yli puolet vastanneista kuulemma klikkaavat todennäköisemmin mainosta, jossa on käyttäjälähtöinen kuva kuvapankkikuvan sijasta.

Käyttäjälähtöisen sisällön hyödyntämiseen tarvitaan lupa

Tietenkään kenen tahansa kuvan käyttäminen mainoksessasi ei ole ok noin vain. Ei, vaikka siinä oma tuote esiintyisikin tai jos se löytyy ”teidän hashtagiltanne” vaikka Instagramista. Sellaista asiaa nimittäin ei olekaan kuin teidän hashtaginne, risuaitaan liitetyt avainsanat ovat ihan vapaita kaikkien käyttää.

Itseasiassa jopa kuvan alkuperäiselle lähteelle linkittäessä pitää olla tarkkana, ettei se tapahdu markkinointitarkoituksissa. Vältä mainosmaista saatetta! Lue asianajaja Elina Koivumäen artikkeli linkittämisestä.

Jos siis haluat oikeasti hyödyntää käyttäjien luomaa sisältöä, anna sille se arvo joka sille kuuluu

Käytännössä siis sovi sisällön käytöstä sen tekijän kanssa. Ja ylipäätään sovi sisällöstä tekijän kanssa.

Mitä käyttäjälähtöinen sisältö maksaa?

Influence.co kertoo, että Instagramissa keskimääräinen maksetun postauksen hinta on 271 dollaria eli rontti 250 euroa. Tässä kyse on siis yrityksen sponsoroimasta kuvasta, jonka vaikuttaja julkaisee omalla Instagram-tilillään. Kuva on mitä todennäköisemmin vaikuttajan itsensä ottama ja siinä esiintyy jollain tavalla sponsorin tuote.

Väitän, että muissakin palveluissa keskimääräinen hinta pyörii noissa lukemissa. Poikkeuksia tietysti on, esimerkiksi tubettaja voi hyvinkin tienata tuhansia euroja yhdestä sisältöpurskauksesta. Asiaan vaikuttaa tietysti tavoittelemasi vaikuttajan seuraajamäärä sekä aikaansaama vuorovaikutus kohdeyleisössäsi.

Hyvin suunniteltu sijoitus käyttäjälähtöiseen sisältöön maksaa itsensä äkkiä takaisin, sillä Olapicin kyselyyn vastanneista 1/4 kertoo ostaneensa tuotteen nähtyään sen osana UGC:ta.

Mark Schaefer kertoo SXSW-kuulumisissaan, että brändit sijoittavat jo vaikuttajiensa entistä paremmaksi valmentamiseenkin, koska saavat 300-400 % tuottoja vaikuttajasijoituksistaan. Nyt tähdätään oikeasti hyvään ja vuorovaikutusta aiheuttavaan sisältöön oikeiden yleisöiden joukossa, eikä mahdollisimman laajaan levikkiin.

PS. Ei ole sanottua, että kaikki käyttäjälähtöinen sisältö edes maksaisi. Esimerkiksi moni bloggari tai aloitteleva sometähti voi olla täysin tyytyväinen linkityksen yhteydessä saamaansa extranäkyvyyteen. Tiedosta kuitenkin, että pelkän näkyvyyden tarjoaminen ensisijaisena maksuvälineenä voi hyvinkin asettaa sinut naurunalaiseksi. Arvosta oikeasti sitä mitä saat!

Millainen tyhmyri ohittaa emojit viestinnässään?

Millainen tyhmyri ohittaa emojit viestinnässään?

Emojit viestinnässä, siis vakavasti otettavassa viestinnässä, eivät ainakaan vielä ole Suomessa saavuttaneet saturaatiopistettään. Päin vastoin, minusta tuntuu siltä, että vähän arkailemme ja ehkä jopa välttelemme niiden käyttöä. Pelkäämme kenties, että ne herättävät tunteita, vaikka sehän juuri on niiden hyvä puoli!

Luin taannoin Content Marketing Instituten artikkelin blogiartikkelien mainostamisesta Facebookissa. Heillä oli yhdeksän suositusta aiheesta:

  1. Jaa postaus ensin Facebook-sivullasi
  2. Käytä boostattua Facebook-postausta tuntia myöhemmin
  3. Käytä vangitsevia otsikoita
  4. Sisällytä mukaan hyvin suunniteltuja kuvia
  5. Kirjoita vastustamaton mainosteksti
  6. Luo A/B-testejä nähdäksesi mikä toimii
  7. Kohdenna omaan yleisöösi
  8. Käytä räätälöityjä yleisöjä
  9. Lisää emoji Facebook-mainoksesi tekstiin

Jäin mitä ilmeisimmin miettimään tuota viimeistä. CMI oli tehnyt sitä koskien kokeilun, jossa samasta artikkelista oli tehty kaksi sponsoroitua postausta. Ainoa ero noiden kahden tilapäivityksen välillä oli se, että toisessa mainostettavan blogiartikkelin ”4 Startling Discoveries in Your Team’s Work Reports” linkkiotsikkoon oli lisätty emoji 🚩.

Heidän otannallaan tulos oli tämä: ”We discovered that the ad with the red-flag emoji in the headline had the click-through rate of 0.846%, while the ad with no emoji had the CTR of 0.351%.” (Toki vuoden takainen vastaava AdEspresson kokeilu ei tuottanut merkittävää eroa.)

Jos rehellisesti mietin omaa käytöstäni esimerkiksi uutiskirjeiden kanssa, kyllä minun huomioni ja napsauttava sormeni heräävät tehokkaammin kun otsikkoriviltä löytyy emoji.

Emojit viestinnässä kiinnittävät huomion ja herättävät tunteita

Google on tuonut emojit takaisin hakutulossivulle, niin syvää on tällä hetkellä hyväksyntä emojien suhteen. Punainen lippu hakutuloksen otsikossa kiinnittää ainakin minun huomioni.

Emojit viestinnässä: Emoji hakutulossivulla kiinnittää huomion

Tietenkään ylenmääräinen emojien käyttö otsikoissa ei ole kaikkien mieleen, mutta se ettei jokin asia ole kaikkien mieleen takaa sen, että tunteita herää! Tunne taas usein aiheuttaa jonkin sorttisen klikkausreaktion ja niistä iso osa edesauttaa sitä viestin leviämistä. Emojit viestinnässä vievät viestiä pidemmälle.

On helppo kuvitella, että tietyt emojit esiintyvät jo niin paljon, etteivät ne enää ehkä saakaan huomiota. Mailchimp kertoi uutiskirjeiden otsikkorivien suosituimmat emojit 2015 ja uskon esimerkiksi ✈️-lentokoneen pitävän tietyllä toimialalla pintansa edelleen. Onko yleisö kuitenkin kyllästynyt? Toimisiko vaikka jokin muu paremmin? Valittavana on 1850+ muutakin.

Ei voi tietää ellei kokeile.

Kokeile emojien toimivuutta omissa kanavissasi

Sen sijaan, että nyt itse päättäisit oman tykkäämisesi mukaan emojien käytöstä tai käyttämättä jättämisestä, kokeile A/B-testausta. Nimittäin tykkääminen on tyhmää, sanoisi Hanna P.

  • Tee blogiartikkelille kaksi Facebook-mainosta virtaan, toinen emojeilla ja toinen ilman
  • Lähetä uutiskirje A/B-kampanjana, toinen jälleen emojeilla ja toinen ilman
  • Ennakkotestaa blogiartikkelien otsikkovaihtoehtoina tweetteinä, toisia emojeilla ja toisia ilman
  • jne.

Ota testatessasi huomioon, että yleisöissä on eroja tässäkin asiassa. SwiftKey kertoo, että ruotsalaiset käyttävät enemmän leipäemojia kuin muut, suomalaiset suosivat uutta kuuta jne.

Jos et löydä emojeita helposti siltä laitteelta, jonka kanssa työskentelet, käänny vaikka Emojipedian puoleen.

Kun nimesi mainitaan, sinä kiirehdit helpommin reagoimaan

Kun nimesi mainitaan, sinä kiirehdit helpommin reagoimaan

Maininta sosiaalisessa mediassa merkitsee tietysti sitä, että sinusta tai edustamastasi tahosta puhutaan. Sinä tietysti tsekkaat, että mitä puhutaan ja todennäköisesti reagoitkin jotenkin. Tämä tietysti tapahtuva osio on jotain sellaista, mitä sinun kannattaa myös sisällöntuottajana hyödyntää.

Kautta vuosien olen koulutuksissa ja valmennuksissa suositellut mainintojen käyttämistä sosiaalisessa mediassa. Mainitsemisella tarkoitan siis sitä, että sinä sisällössäsi käytät @-merkkiä ja sen perässä jonkun toisen organisaation tai ihmisen käyttäjänimeä kyseisessä palvelussa.

Niin kuin esimerkiksi tämä Viestijät-blogin tweetti mainitsee minut:

Mainintojen käyttämisessä on tietysti se hyöty, että voit ohjata vaikka organisaatiotilin seuraajia tutustumaan työntekijänne tai yhteistyökumppaninne tiliin.

Sitten on se toinen hyöty: lisälevikki reaktioiden myötä. Jokainen viestin saama positiivinen klikkaus edesauttaa viestin leviämistä, myös sen mainitun tahon tekemät omat reaktiot.

Maininta sosiaalisessa mediassa tuottaa usein reaktion mainitulta tililtä

Esimerkiksi vetämissäni blogikoulutuksissa puhun tästä muun muassa artikkelien markkinoinnin kohdalla: jos artikkelissa

    • tuodaan esille toisen someilijan ajatuksia,
    • esiintyy toinen someilija vaikkapa haastateltuna tai
    • annetaan vastine toisen someilijan sisällölle

myös artikkelia somessa mainostaessa kannattaa mainita hänen nimensä. Miksikö? Hän hyvin todennäköisesti vähintään klikkaa linkkisi auki tai jopa uudelleenjakaa viestin automaattisesti.

Meillä on taipumusta kiinnittää huomiota omaan nimeemme, on ollut aina. Tämä ei ole mikään puhtaasti sosiaalisen median ilmiö, mutta sosiaalisessa mediassa tällä on kauaskantoisemmat seuraukset: hyvässä lykyssä oman nimen sisältävän viestin jakaminen eteenpäin tavoittaa tuhansia eikä vain lähisukulaisiamme, niin kuin se irtonumeroina ostettu lehti missä nimesi esiintyi.

Mainitseminen kannattaa, kun se tehdään positiivisessa valossa. Toki jos haastat riitaa ja ”pingaat” jonkun mukaan, saat epäilemättä myös reaktion häneltä. Mutta voitko olla varma, ettei se ole tilisi estäminen tai muu omaan näkyvyyteesi negatiivisesti vaikuttava reaktio?

Ylipäätään tätä kikkaa ei tietenkään pidä täysin ryöstöviljellä, vaan käyttää hyvällä maulla. Maininta sosiaalisessa mediassa on suotavaa tehdä, kun se perustelee itsensä myös sille mainitulle.

Maininnalla somen ulkopuolelta someen

Eikä alkuperäisen viestin välttämättä tarvitse olla edes sosiaalisessa mediassa! Tätä kirjoittaessa on nimittäin kaduilla nähtävissä erinomainen esimerkki Veikkauksen ulkomainoksissa.

Osassa kampanjan mainoksia tuodaan esille tahoja, joiden toiminta mahdollistuu muun muassa Veikkauksen pelien tuotoilla. Mainokset on sijoitettu kyseisten tahojen läheisyyteen, kuten esimerkiksi Tampereella Keskustorilla on Tampereen teatterin mainitseva mainos: ”Kuuletko aplodeita? Tampereen teatterilla taitaa olla taas esitys.”

Ja arvaa mitä? Moni näistä mainituista tahoista tuntuu tehneen tilapäivityksen mainoksesta, jossa tahon nimi on mainittu. Kuten tässä Kuopion Mielenterveyden Tuki ry jakoi kuvan mainoksesta Facebook-sivullaan:

Maininta sosiaalisessa mediassa kohdistui Kuopion mielenterveyden tuki ry:hyn ja se vastasi

Eikä sitä nimeä ole edes välttämättä tarvinut mainita, vaan hienovaraisesti viitata sisällössä tiettyyn teemaan oikeilla nurkilla. Sampolan kirjasto esimerkiksi jakoi tämän loistavaan kotimaiseen kirjallisuuteen viittaavan mainoksen Sampolan edestä sivullaan:

Sampolan kirjasto mainitsi mainoksen, jossa viitattiin vain kirjallisuuteen

Haluan uskoa, että Veikkaus on ensisijaisesti halunnut tällä personoinnilla kiinnittää kaduntallaajien huomion kaikkeen siihen hyvään mitä tuotoilla tehdään ja tietysti arvostaa noita toimijoita. Tämä lisähuomio somessa on varmaankin ollut vain kiva bonus 😉

PS. Ei tämä tietysti 100% varmaa aina ole. Jos olit tarkkana, saatoit huomata etten minä ole tuohon Viestijät-tweettiin reagoinut ainakaan millään sinulle suoraan näkyvällä tavalla.

Kuinka voittaa sisältömarkkinoinnissa kierrättämällä sisältöä

Kuinka voittaa sisältömarkkinoinnissa kierrättämällä sisältöä

Sisällön kierrättäminen uudelleenjulkaisemalla sitä ainakin teoriassa helpottaa sisältömarkkinoijan paineita. Oikeastaan hyvän sisällön julkaiseminen vain kertaalleen on tuhlausta. Väitän, että voitat sisältömarkkinoinnissa myös levikin suhteen, kun ryhdyt kierrättäjäksi.

Sari Venäläinen kyseli Twitterissä sellaista artikkeliamme, jossa oli puhetta erilaisista sisällönkuluttajatyypeistä. Hetken keskusteltuamme paljastui, että hän etsi artikkelia Pelkkä yritysblogi ei enää riitä: pinoa! Kyseisessä artikkelissa ehdotan lukijoille tarkoitetun blogikirjoituksen tuottamista tekstin lisäksi muihin muotoihin, eri sisällönkuluttajia ajatellen:

  • Silmäileville kalvosetti Slideshareen
  • Kuuntelijoilla ääneen luettu blogaus Soundcloudiin
  • Katsojille selostettu video YouTubeen
  • Sosiaalisille skannaajille artikkelin yhteenveto LinkedIniin

Nämä eivät suinkaan ole ainoita tapoja kierrättää hyvää blogitekstiä!

Miten sisällön voisi julkaista uudelleen?

Mahdollisuuksia on tietysti monia, sillä käsillä olevista välineistä on moneksi. Tässä nyt kuitenkin muutamia ehdotuksia, joista sisällön kierrättäminen voi alkaa:

Sähköpostikirje

Email on edelleen paikoitellen vahva väline. Jos sinulla on olemassa uutiskirjelista (jos ei ole, pääset äkkiä alkuun vaikka Mailchimpillä), voisit aivan hyvin lähestyä heitä tekemällä pitkästä blogipostauksestasi pienempien palojen sarjan. Tämä siis sen lisäksi, että nakkaat tavanomaiseen uutiskirjeeseesi linkin tuoreimpaan bloggaukseen.

Ekirja

Useammankin (samaa teemaa kiertävän) blogiartikkelin voi yhdistää ekirjaksi ja jakaa sitten vaikka sähköpostiosoitetta vastaan. Vältä kuitenkin ihan pelkkää kopioi ja liitä -tyyppistä lähestymistapaa: tee ekirjasta siisti ja hyvännäköinen tuote! Tässä auttavat esim. Canvan ekirja-pohjat.

Webinaari

Aihe jos toinenkin voi aivan hyvin venyä rontin tunnin pituiseksi webinaariksi. Ilmainen webinaari vaikka lounasaikaan voi olla juuri sitä mitä kohdeyleisösi kaipaa työpäiväänsä! Voit suhtautua blogista webinaariksi -ajatukseen vaikka niin, että tässä sinä vain presentoit ajatuksesi suorassa lähetyksessä ja sitten keskustellaan.

Infograafi

Tuossa aiemmin mainitsemassani blogauksessa viittasin infograafiin jo vaihtoehtona, mutta tuodaan se nyt vielä oikein erikseen esille. Sopivasta artikkelista sellainen nimittäin syntyy helposti, vaikka Piktochartin avulla.

Stoorit ja statukset

WhatsAppiinkin ovat tulossa stoorimaiset tilapäivitykset, jotka katoavat 24 tunnin kuluttua. Kun kehitys kehittyy tähän suuntaan, herää kysymys miksi ei blogisisältöään voisi palastella myös tälläisiksi tarinoiksi? Snapchat, Instagram Stories ja Facebook Messenger ovat jo käytettävissä!

Millaisen sisällön kierrättäminen toimii?

Ihan kaikki sisältö nyt ei vaan ole kaikin tavoin kierrätettävissä. Esimerkiksi ekirjoiksi kannattaa minun mielestäni valita mieluummin sellaista ikivihreämpää sisältöä, kun taas todella ajankohtaiset jutut ovat omiaan noissa stooreissa rummutettavaksi.

Ikivihreä blogiartikkeli

Tarkastele blogisi tilastoista mikä sisältö vetää puoleensa aina vain. Sinulla saattaa hyvinkin olla sisältöjä, jotka vetävät vuodesta toiseen väkeä sivullesi. Noiden artikkelien jakamisen strategiaan kannattaa istuttaa sisällön uudelleenjulkaisu kierrättämällä.

Suosittu blogipostaus

Jos tietty blogiartikkeli on sinun markkinassasi kuumaa kamaa, jota jaetaan hanakasti, sekin on merkki uudelleenkäytettävyydestä. Mieti erityisesti missä muodossa se rikkoisi kuplasi ja ehkäpä laajentaisi markkinaasi?

Laajennettavissa oleva blogaus

Tutkaile mitkä jo julkaistuista artikkeleistasi olisivat sisällöllisesti laajennettavissa esimerkiksi lisäesimerkeillä, haastatteluilla jne. Näiden laajennustöiden tuloksena voi olla vaikka se webinaari tai ekirja.

PS. Älä unohda, että tämä toimii myös toiseen suuntaan. Ota esimerkiksi tweetti, jonka toiminta-aste on keskivertotweettiäsi parempi ja laajenna se blogiartikkeliksi.

Tarvitsetko tuote-esittelyvideon? Tee se itse!

Tarvitsetko tuote-esittelyvideon? Tee se itse!

Miten voit esitellä tuotteesi somessa? Tee tuote-esittelyvideo tai kokonainen sarja, joilla sinä henkilökohtaisesti näytät miten tuotteesi (tai palvelusi) toimii. Siihen ei vaadita mitään hillitöntä Hollywood-tuotantoa, älä pelkää.

Aloitin taannoin FUSE Business Clinic -mentorina ryhmälle käsityöyrittäjiä. Minä mentoroin heitä tietysti sosiaalista mediaa ja verkkoviestimistä koskevissa asioissa. Kun eräs heistä istuutui minua vastapäätä 1on1-sessioissa, kertoi hän ongelmanaan olevan sen, ettei hän voi olla kaikille näyttämässä miten hänen tuotteensa toimivat. Yritin kaikella satakuntalaisella lempeydelläni ohjata hänet tajuamaan, että totta kai voi: ”Miten niin et voi, onhan sinulla käytössäsi video?”

Annoin Annelle käskyn tulla tutuksi puhelimensa kameran kanssa ja tehdä pieniä videoita, joilla hän yksinkertaisesti näyttää kuinka hänen Vernada-monitoimikorunsa toimivat. Hyviä videoita voi aivan hyvin tehdä itse, harjoitus tekee siinäkin mestarin!

Millaisella videolla kannattaa tehdä tuotetta tutuksi?

Mitä yritysvideo sisältää?

Vidyardin 2017 Video in Business Benchmark Reportin mukaan yritysten yleisimmät videotyypit ovat:

  • ”explainer video” (59% videoista)
  • tuoteominaisuusvideot (51%)
  • ”how to” ja muut opettavat videot (45%)
  • asiakkaiden lausunnot (44%)
  • ajatusjohtajien haastattelut (37%)

Annen tällä hetkellä ainoa video tuo esille tuotteen ominaisuuksia. Se myös pyrkii ratkaisemaan ostajan ongelman, niin kuin selittävillä explainer-videoilla on tapa tehdä:

Samaa lajia odotan Annen tekevän omin avuin jatkossakin, mutta mielellään puhuen sinulle. Katsoen sinua silmiin (lue: siis kameran linssiin) ja puhuen sinulle (lue: ei teille).

Minkä mittainen videon kannattaa olla?

Vidyardin raportin mukaan 56% videoista on alle 2 minuuttia pitkiä, niin kuin Annellekin tehty video. Ei liene kenellekään yllätys, että alle 90 sekunnin mittaiset videot katsotaan todennäköisemmin loppuun kuin 482 sekuntia (mikä on yritysvideoiden keskimääräinen pituus 😲) pitkät.

Vanhassa SumAllin ja Bufferin suosituksessa YouTube-videoiden optimaaliseksi pituudeksi annettiin 2 minuuttia ja 54 sekuntia.

Tee tuote-esittelyvideo, jossa käydään se yksi asia sen 1,5-3 minuutin aikana. Annena kävisin läpi aina yhdellä videolla yhden monitoimikoruyhdistelmän, siinä ei nokka montaa sekuntia tuhise vaikka rauhallisin ottein asiansa esittelisikin.

Milloin video kannattaa julkaista?

Raportti kertoo myös, että yritysten videoita kulutetaan eniten keskiviikkoisin aamupäivällä 7-11 (18% yritysten videoista katsellaan keskiviikkona), kun taas lauantaisin (9%) ja sunnuntaisin (8%) on selkeästi muita päiviä hiljaisempaa. Tilanne todennäköisesti on kuitenkin se, että yritysvideoita kerta kaikkiaan julkaistaan arkena enemmän ja itseasiassa viikonloppujulkaisulla voisi erottuakin joukosta!

Siihen omaan sisältösuunnitelmaan on hyvä valikoida jotakuinkin säännöllinen aika, jolloin uusi video-ohje julkaistaan. En välttämättä valitsisi sitä ruuhkaisinta ajankohtaa, vaan lähtisin kokeilemaan niistä hiljaisemmista päivistä. Etenkin Annena, kun tuote ei ole b2b vaan b2c -tuote.

Tee tuote-esittelyvideo esimerkiksi näiden 3 asetelmaehdotuksen pohjalta

Muiden mentorienkin kanssa juttelimme, että jokaisen aktorimme pitäisi viihtyä paremmin puhelimiensa kameroiden kanssa. Eikä tietenkään vaan räiskimään sinne päin, vaan sommittelemaan tuotteensa osaksi fiksua asetelmaa, valikoimaan sen oman värimaailman jne. Minä suosittelin tuttuun tapaani yrittäjiä pyrkimään linjakkuuteen, antaen esimerkiksi Mimi Mementosin Instagramin.

Mimi Mementos

Miten esitellä tuote videolla? Tee tuote-esittelyvideo samaan tapaan, valikoi itsellesi sopiva linjakkuus, niin tunnelmassa kuin asettelussakin. Annelle ehdotin keskustelussamme ensimmäisenä asetelmaa, jossa hänellä on vaikka yhteistyökumppani kameramiehenä: ensin kuvataan kasvoja, sitten käsiä joissa useampi koru yhdistyy yhdeksi ja sitten takaisin kasvoihin.

Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 1

Toisena vaihtoehtona miten tehdä tuote-esittely videolla näkisin ”flat layn”, jossa koko tilanne kuvataan ylhäältä päin: aloittaen koruista erillään, sitten Annen kädet yhdistävät korut ja viimeisessä kuvassa näytetään lopputulos. Tässä tietysti ei synny katsekontaktia, mutta se ei estä tervehtimästä lämpimästi!

Tee tuote-esittelyvideo flat layna. Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 2

Anne itse väläytti vaihtoehtoa, jossa hän kokoaa korun mallinuken päälle. Minä kehtaan jatkojalostaa sitä ajatusta niin, että mitäpä jos koru tällä kertaa purettaisiin? Ensimmäisessä ruudussa 3in1-monitoimikoru on mallinuken kaulassa, sitten Anne purkaa sen uuteen uskoon ja lopuksi kaulakoru sekä riipus ovat takaisin mallinuken kaulassa ja käsikoru Annen omassa ranteessa.

Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 3

Kaikki nämä kolme vaihtoehtoa ovat hoidettavissa yhdellä otolla, harjoitus tekee mestarin! Myös siitä omasta esiintymisestä tulee luontevampaa ajan myötä.

Oleellisimmat välineet, joita näissä tapauksissa tarvitaan ovat kelvollisella kameralla varusteltu älypuhelin, kolmijalka (flat layta varten sellainen, jossa on liikkuvuutta) ja jalustasovite, jolla puhelin kiinnitetään siihen kolmijalkaan. Kannattaa vältellä puhelimen pitämistä kädessä, siinäkin tapauksessa että sinulla olisi kuvausapua. Mahdollisilla linsseillä ja mikrofoneilla voi lähteä halutessaan viilaamaan, mutta en näe niitä mitenkään pakollisina. Digivallankumouksen Petri on antanut Periscope-lähetyksiä varten hyvät vinkit tätä sivuten, tsekkaa.

Mielettömän välinekikkailun sijaan kiinnitä huomiota siihen mitä siellä kuvan taustalla tapahtuu ja millaisessa äänimaisemassa kuvaat! Siinä missä yllä mainitsemani Mimi Mementosin nykyisissä kuvissa esiintyvät hänen tuotteensa lisäksi tietyt värit ja objektit, mitkä ovat ne sinun videoissasi taustalla säännönmukaisesti esiintyvät värit ja objektit? Äänimaiseman kaiut voi pyrkiä minimoimaan esimerkiksi tekstiileillä tilassa.

Eikä näitä videoita tarvitse vain sosiaalisessa mediassa julkaista, vaan näkisin itse niitä mielelläni esimerkiksi verkkokaupassa tuotteen kohdalla, upotettuna blogiartikkeleihin jne. Tai tee tuote-esittelyvideo uusille jälleenmyyjille sisäisiä kanavia pitkin opetusmateriaaliksi? Mitä jos verkkokaupassa tietyt korut ostaneelle lähettäisi tilausvahvistuksen perään personoidun videon (tervehdi nimeltä!) miten juuri ne kyseiset korut yhdistyvät?

PS. Anne antoi minulle luvan käyttää itseään ja hänen monitoimikorujaan esimerkkinä tässä blogauksessa. Älä siis närkästy, en ole rikkonut mentorin ja aktorin välistä luottamusta.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Kuninkaankatu 30 B 9
FI-33200 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273