Tarvitsetko tuote-esittelyvideon? Tee se itse!

Tarvitsetko tuote-esittelyvideon? Tee se itse!

Miten voit esitellä tuotteesi somessa? Tee tuote-esittelyvideo tai kokonainen sarja, joilla sinä henkilökohtaisesti näytät miten tuotteesi (tai palvelusi) toimii. Siihen ei vaadita mitään hillitöntä Hollywood-tuotantoa, älä pelkää.

Aloitin taannoin FUSE Business Clinic -mentorina ryhmälle käsityöyrittäjiä. Minä mentoroin heitä tietysti sosiaalista mediaa ja verkkoviestimistä koskevissa asioissa. Kun eräs heistä istuutui minua vastapäätä 1on1-sessioissa, kertoi hän ongelmanaan olevan sen, ettei hän voi olla kaikille näyttämässä miten hänen tuotteensa toimivat. Yritin kaikella satakuntalaisella lempeydelläni ohjata hänet tajuamaan, että totta kai voi: ”Miten niin et voi, onhan sinulla käytössäsi video?”

Annoin Annelle käskyn tulla tutuksi puhelimensa kameran kanssa ja tehdä pieniä videoita, joilla hän yksinkertaisesti näyttää kuinka hänen Vernada-monitoimikorunsa toimivat. Hyviä videoita voi aivan hyvin tehdä itse, harjoitus tekee siinäkin mestarin!

Millaisella videolla kannattaa tehdä tuotetta tutuksi?

Mitä yritysvideo sisältää?

Vidyardin 2017 Video in Business Benchmark Reportin mukaan yritysten yleisimmät videotyypit ovat:

  • ”explainer video” (59% videoista)
  • tuoteominaisuusvideot (51%)
  • ”how to” ja muut opettavat videot (45%)
  • asiakkaiden lausunnot (44%)
  • ajatusjohtajien haastattelut (37%)

Annen tällä hetkellä ainoa video tuo esille tuotteen ominaisuuksia. Se myös pyrkii ratkaisemaan ostajan ongelman, niin kuin selittävillä explainer-videoilla on tapa tehdä:

Samaa lajia odotan Annen tekevän omin avuin jatkossakin, mutta mielellään puhuen sinulle. Katsoen sinua silmiin (lue: siis kameran linssiin) ja puhuen sinulle (lue: ei teille).

Minkä mittainen videon kannattaa olla?

Vidyardin raportin mukaan 56% videoista on alle 2 minuuttia pitkiä, niin kuin Annellekin tehty video. Ei liene kenellekään yllätys, että alle 90 sekunnin mittaiset videot katsotaan todennäköisemmin loppuun kuin 482 sekuntia (mikä on yritysvideoiden keskimääräinen pituus 😲) pitkät.

Vanhassa SumAllin ja Bufferin suosituksessa YouTube-videoiden optimaaliseksi pituudeksi annettiin 2 minuuttia ja 54 sekuntia.

Tee tuote-esittelyvideo, jossa käydään se yksi asia sen 1,5-3 minuutin aikana. Annena kävisin läpi aina yhdellä videolla yhden monitoimikoruyhdistelmän, siinä ei nokka montaa sekuntia tuhise vaikka rauhallisin ottein asiansa esittelisikin.

Milloin video kannattaa julkaista?

Raportti kertoo myös, että yritysten videoita kulutetaan eniten keskiviikkoisin aamupäivällä 7-11 (18% yritysten videoista katsellaan keskiviikkona), kun taas lauantaisin (9%) ja sunnuntaisin (8%) on selkeästi muita päiviä hiljaisempaa. Tilanne todennäköisesti on kuitenkin se, että yritysvideoita kerta kaikkiaan julkaistaan arkena enemmän ja itseasiassa viikonloppujulkaisulla voisi erottuakin joukosta!

Siihen omaan sisältösuunnitelmaan on hyvä valikoida jotakuinkin säännöllinen aika, jolloin uusi video-ohje julkaistaan. En välttämättä valitsisi sitä ruuhkaisinta ajankohtaa, vaan lähtisin kokeilemaan niistä hiljaisemmista päivistä. Etenkin Annena, kun tuote ei ole b2b vaan b2c -tuote.

Tee tuote-esittelyvideo esimerkiksi näiden 3 asetelmaehdotuksen pohjalta

Muiden mentorienkin kanssa juttelimme, että jokaisen aktorimme pitäisi viihtyä paremmin puhelimiensa kameroiden kanssa. Eikä tietenkään vaan räiskimään sinne päin, vaan sommittelemaan tuotteensa osaksi fiksua asetelmaa, valikoimaan sen oman värimaailman jne. Minä suosittelin tuttuun tapaani yrittäjiä pyrkimään linjakkuuteen, antaen esimerkiksi Mimi Mementosin Instagramin.

Mimi Mementos

Miten esitellä tuote videolla? Tee tuote-esittelyvideo samaan tapaan, valikoi itsellesi sopiva linjakkuus, niin tunnelmassa kuin asettelussakin. Annelle ehdotin keskustelussamme ensimmäisenä asetelmaa, jossa hänellä on vaikka yhteistyökumppani kameramiehenä: ensin kuvataan kasvoja, sitten käsiä joissa useampi koru yhdistyy yhdeksi ja sitten takaisin kasvoihin.

Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 1

Toisena vaihtoehtona miten tehdä tuote-esittely videolla näkisin ”flat layn”, jossa koko tilanne kuvataan ylhäältä päin: aloittaen koruista erillään, sitten Annen kädet yhdistävät korut ja viimeisessä kuvassa näytetään lopputulos. Tässä tietysti ei synny katsekontaktia, mutta se ei estä tervehtimästä lämpimästi!

Tee tuote-esittelyvideo flat layna. Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 2

Anne itse väläytti vaihtoehtoa, jossa hän kokoaa korun mallinuken päälle. Minä kehtaan jatkojalostaa sitä ajatusta niin, että mitäpä jos koru tällä kertaa purettaisiin? Ensimmäisessä ruudussa 3in1-monitoimikoru on mallinuken kaulassa, sitten Anne purkaa sen uuteen uskoon ja lopuksi kaulakoru sekä riipus ovat takaisin mallinuken kaulassa ja käsikoru Annen omassa ranteessa.

Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 3

Kaikki nämä kolme vaihtoehtoa ovat hoidettavissa yhdellä otolla, harjoitus tekee mestarin! Myös siitä omasta esiintymisestä tulee luontevampaa ajan myötä.

Oleellisimmat välineet, joita näissä tapauksissa tarvitaan ovat kelvollisella kameralla varusteltu älypuhelin, kolmijalka (flat layta varten sellainen, jossa on liikkuvuutta) ja jalustasovite, jolla puhelin kiinnitetään siihen kolmijalkaan. Kannattaa vältellä puhelimen pitämistä kädessä, siinäkin tapauksessa että sinulla olisi kuvausapua. Mahdollisilla linsseillä ja mikrofoneilla voi lähteä halutessaan viilaamaan, mutta en näe niitä mitenkään pakollisina. Digivallankumouksen Petri on antanut Periscope-lähetyksiä varten hyvät vinkit tätä sivuten, tsekkaa.

Mielettömän välinekikkailun sijaan kiinnitä huomiota siihen mitä siellä kuvan taustalla tapahtuu ja millaisessa äänimaisemassa kuvaat! Siinä missä yllä mainitsemani Mimi Mementosin nykyisissä kuvissa esiintyvät hänen tuotteensa lisäksi tietyt värit ja objektit, mitkä ovat ne sinun videoissasi taustalla säännönmukaisesti esiintyvät värit ja objektit? Äänimaiseman kaiut voi pyrkiä minimoimaan esimerkiksi tekstiileillä tilassa.

Eikä näitä videoita tarvitse vain sosiaalisessa mediassa julkaista, vaan näkisin itse niitä mielelläni esimerkiksi verkkokaupassa tuotteen kohdalla, upotettuna blogiartikkeleihin jne. Tai tee tuote-esittelyvideo uusille jälleenmyyjille sisäisiä kanavia pitkin opetusmateriaaliksi? Mitä jos verkkokaupassa tietyt korut ostaneelle lähettäisi tilausvahvistuksen perään personoidun videon (tervehdi nimeltä!) miten juuri ne kyseiset korut yhdistyvät?

PS. Anne antoi minulle luvan käyttää itseään ja hänen monitoimikorujaan esimerkkinä tässä blogauksessa. Älä siis närkästy, en ole rikkonut mentorin ja aktorin välistä luottamusta.

Miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili tarinankerronnalla?

Miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili tarinankerronnalla?

Nyt kun myös LinkedIn-profiilien ulkomuoto on uudistumaisillaan, on oiva hetki jakaa vinkit miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili kertomalla sillä oma uratarina!

”Linkedin-profiilini vaatii päivittämistä. Tarvitsen sivuilleni tarinan, jossa käännetään voitoksi 25 vuotta työkokemusta samassa yrityksessä.” Näillä sanoilla alkoi taannoin saamani tarjouspyyntö. Vähän myöhemmin katselin Wayne Breitbarthin ja Jeff Coonin webinaaria LinkedIniä koskien. Breitbarthkin käytti nimenomaan sanaa ”tarina” LinkedIn-profiilin kohdalla:

”[..] you’ve drawn them into your story, in terms of your profile, ok? Get comfortable with this my friends.”

Jäin näiden kahden tapahtuman johdosta miettimään LinkedIn-profiilin mahdollista tarinallisuutta. Päätin kääntyä asiassa tarinallistamisen ja tarinankerronnan todellisten ammattilaisten puoleen. Riemukseni sekä Tarinakoneen Anne Kalliomäki että Storytelling.fi:n Mervi Rauhala ja Tarja Vikström vastasivat kysymyksiini aihetta koskien.

Siispä tässä vinkit siihen miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili tarinalla:

Miten LinkedIn-profiili on tarinallistettavissa?

“Tarinallistamalla luot koko profiilille tarinallisen muodon, tarinankerronta taas on oman tarinasi kertomista” Anne selventää termejä. Tarja haluaa muistuttaa heti alkuun, että tarinallistaminen ei saa olla tarinapesua. Teennäiseen tarinaan törmäävä tunnistaa kyllä epäaitouden, joten ole oma itsesi!

#1 Tee elämässäsi monipuolisesti erilaisia asioita, kerrytä tarinoita joita kertoa

Tarja Vikström: Paras tapa tarinallistaa LinkedIn-profiili on tehdä elämässään monipuolisesti erilaisia töitä ja asioita, eli kerryttää tarinoita, joita sitten voi tuoda esille verkossa. ”Storydoing” on yleensä aina merkittävämpää kuin ”storytelling” ja sama pätee LinkedIn-profiileissa.

Tarja VikströmTarja Vikström kuvailee itseään näin: ”Työskentelen Markkinointi-instituutissa aikuiskoulutuksen parissa ja siinä sivussa Helsingin yliopistossa historian väitöskirjaa Anni Polva -brändistä.”

LinkedIn | Twitter

#2 Suunnittele tarina ensin

Mervi Rauhala: Ensin miettisin ihan paperilla että millainen se oma urapolku on ollut, mitä on missäkin tehtävässä oppinut ja millainen punainen lanka urapolusta muodostuu.

Mervi RauhalaMervi Rauhala sanoo Twitter-kuvauksensa sanovan sen: ”Interdisciplinarian developing #cx wth communications, training and #servicedesign Passionate about #storytelling & #learning Consultant @OSGViestinta.”

LinkedIn | Twitter

Anne Kalliomäki: Käytän kehittämääni Stooripuu-mallia vaikuttavan ja erottavan ydintarinan määrittämiseen. Myös LinkedIn-profiilista voisi laatia ensin Stooripuun.

  1. Laadi LinkedIn profiilistasi oma Stooripuu, eli tunnista oikeat tarinaelementit tavoitteesi ja ydinviestisi kautta. Tutustu Stooripuu-malliin lataamalla ilmainen tarinallistamisen opas.
  2. Tunnista profiilisi tarinaan alku – keskikohta – loppu. Mieti varsinkin tuota tarinasi alkua, miten saat lukijan kiinnostumaan profiilistasi ja tarinastasi?
  3. Luo profiilisi tarinaksi, jossa on inhimillisyyttä. Tämä saa lukijan samaistumaan sinuun.

Anne KalliomäkiYrittäjä Anne Kalliomäki löysi tarinallistamisen punaisen langan 3T-raitiovaunussa vuonna 2006. Hän on rikastanut elokuva- ja televisiopuolen draamallisen tarinankerronnan taustaansa mm. elämystalousajattelulla ja palvelumuotoilulla.

LinkedIn | Twitter

#3 Käytä muita (kuten asiakkaita) apuna tarinassasi

Tarja: Vaikka itse olisi ollut jossain määrin paikoillaan vuodesta toiseen, ovat maailma ja asiakkaat ympärillä kuitenkin muuttuneet. Voisiko oman profiilikuvauksen kirjoittaa kokonaan asiakkaiden näkökulmasta? Kuvata sitä, mitä asiakkaat ovat tehneet omien työtehtävien bullet-listojen sijaan. Millaisissa asiakascaseissa on ollut mukana, keitä ylipäätään ovat olleet omat asiakkaat eri aikoina.

Mervi: Profiilia voi testata ulkopuolisilla, että millaisen vaikutelman se herättää ja kuinka uratarina avautuu.

Millä yksittäisellä jutulla voi parhaiten tehostaa LinkedIn-profiilin palvelupolkua?

LinkedIn-toiminnan tavoitteena on usein vetää ihmisiä sinne omaan profiiliin. Kannattaa myös miettiä mitä haluat ihmisten tekevän profiiliin tultuaan.

#4 Mieti kenelle profiilisi on tarkoitettu

Anne: Määritä ketä olet tavoittelemassa. Ketä erityisesti haluat puhutella omalla profiilillasi? Mikä juuri näitä ihmisiä kiinnostaisi sinussa, taustassasi ja nykyisessä toiminnassasi? Mikä olisi heille arvokasta? Mieti miten yllätät lukijan? Miten tarjoat palasen persoonastasi? Valitse profiilisi kerronnan tyyli tavoitekohderyhmäsi mukaan.

Mervi: Hyvä LinkedIn-profiili pitäisi kokonaisuudessaan olla mietitty niin, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla erilaisia tärkeitä kohderyhmiä kuten potentiaalisia työnantajia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Omaa tekstiä kannattaa lukea kohderyhmiensä kenkiin asettuen ja pohtia kohta kohdalta millaista lisätietoa eri kohderyhmät saattaisivat kaivata profiilin kuvaustekstin lisäksi vakuuttuakseen ja innostuakseen.

#5 Tunnista kohdeyleisösi toimintatavat ja aseta koukkuja

Tarja: Jotta sisällöstä muodostuisi polku, eli tarina, on tietysti ehdottoman tärkeää pyrkiä tunnistamaan nykyisten ja haluttujen tulevien asiakkaitten toiminta Linkedinissä: miksi he käyvät siellä ja millaista sisältöä siellä jakavat, lukevat, millaisia profiileja heillä on. Tarinoita ei kannata kertoa, ellei ensin tunne ihmistä, jolle oman viestin aikoo kohdistaa.

Anne: LinkedIn-profiilisi lukija ei välttämättä jaksa lukea koko profiiliasi. Tästä syystä on mietittävä kuvien käyttöä, otsikointia ja kappalejakoa. Jos lukija vain silmäilee profiilin, mihin hän kiinnittää huomionsa? Mieti tarinaasi koukkuja, jotka kiinnittävät huomion ja saavat lukijan kiinnostumaan sinusta niin, että he lopulta lukevat koko profiilisi sisällön.

#6 Lisää mukaan toimintakehotteita ja linkkejä

Anne: Mieti myös voitko lisätä tarinasi loppuun, jonkun aktivoinnin, jolla saat lukijan ottamaan sinuun yhteyttä tai toimimaan muutoin haluamallasi tavalla.

Mervi: Lisätieto pitäisi sitten tarjoilla mahdollisimman helposti esim. linkittämällä suoraan lisälähteille.

#7 Tarjoa tarpeellista sisältöä

Tarja: Luulisin, että mukava tapa palvella asiakasta on jakaa käytännöllisiä ja ratkaisukeskeisiä sisältöjä vaikkapa Linkedin-blogissa tai linkkeinä.

Miten istuttaa LinkedIn-profiiliin draamaa?

Draama on epäilemättä asia, joka bisneskontekstissa tikistää ihmisestä kauhun tuntemuksia. Se on kuitenkin mielestäni olennainen osa tarinaa, joten miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili, jossa on myös draamaa?

#8 Ole oma rosoinen, epätäydellinen itsesi

Tarja: Klassinen draaman kaari edellyttää sisältöön rosoa ja lähes tasavahvaa ”vastustajaa” tai haastetta. Voisiko omista tai yrityksen vastoinkäymisistä kertoa profiilissa jotenkin? Tai voisiko kuvata ”in-between-jobs” -jaksoja avoimesti etsintäteeman kautta: mitä etsin nyt, mikä on haaveeni ja missä olen parin vuoden kuluttua?

Anne: Draama on toimintaa ja sitä, että näytetään, ei kerrota. Näin lukija itse oivaltaa millainen olet. Tarina vetoaa tunteisiin kun siinä on inhimillisyyttä, jotain tunnistettavaa. Täydellisistä ihmisistä ei synny kiinnostavaa tarinaa. Kerrottuun samaistuminen syntyy haavoittuvuudesta ja aitoudesta.

#9 Hyödynnä luovasti käsillä olevat välineet viihteellistääksesi

Mervi: Hyvällä ja omaa persoonaa kuvastavalla tekstillä saa herätettyä taatusti tunteita, mutta voihan profiiliin linkata vaikka videon tai SlideShare-esityksiä ja kuvia. Yksi kuva voi kertoa hyvinkin vaikuttavasti tarinan.

Anne: Olisi tärkeää osata hyödyntää myös viihteellistävää ja elämyksellistävää fiktiota eli tehdä asioita luovasti uudella ja rohkealla tavalla.

Mikä LinkedIn-profiilin osasista on suosikkisi tarinankerrontaa ajatellen?

Kokonaisuus on tietysti tärkein, Mervi muistutti. Anne kehoittaa miettimään mikä on koko profiilin punainen lanka. Tietysti muutamiin asioihin kiinnittyy huomio ensimmäisenä, joten niitä kannattaa hyödyntää sen oman tarinan kertomisessa:

#10 Vie visuaalisuutesi uudelle tasolle

Tarja: Miten ja millaisen kuvan ihminen on laittanut itsestään näytille: onko puunattu ja tuunattu vai nopeasti kännykällä napattu? Onko studiossa ammattikuvaajan ottama bisneskuva vai jostain perhekuvasta rajattu. Yrityksillä on tylsästi yleensä vain oma logo, mutta yritysten johtohahmojen kuvat kertovat myös paljon tarinoita.

Myös blogeihin ja sisältöihin liitetyt kuvat ovat varsin viihdyttävää sisältöä. Jos yhden asian saisi toivoa, niin sen, että kuvapankkien kiillotetut ja epäaidot kuvat kaivettaisiin jonnekin internetin ämmässuon syvimpään kuoppaan.

Anne: Lisäksi pohtisin erityisesti tuota taustakuvaa, erityistä huomiota kiinnittäisin visuaalisuuteen.

#11 Aloita pamauksella

Mervi: Hyvä yhteenveto ja osuva headline on tietenkin se osa profiilia minkä nopeallakin silmäyksellä näkee ja joka määrittää tutkiiko satunnainen surffaaja profiilia sen tarkemmin. Timanttinen kyky kiteyttää säväyttää aina!

Mikä on paras tietolähde aihetta koskien?

Kannattaa tietysti tutustua Annen kirjaan Tarinallistaminen ja Mervin & Tarjan kirjaan Storytelling työkaluna. Niiden lisäksi leidit suosittelevat seuraavaa:

Mervi: Ehkä uratarinan kertomiseen voisi olla hyötyä esimerkiksi Valeri Khoon Power Stories –kirjasta. Sopii erityisesti yrittäjille, mutta miksi ei myös asiantuntijalle, joka haluaa paketoida osaamistaan ja kertoa iskevää uratarinaa.

Tarja: Oman ns. minätarinan kertomisesta ei osunut silmiin yhtään perusteosta, mutta monissa aihetta käsitellään kyllä. Yksi näistä olisi mm. Paul Smith – Lead with a Story. Hyvän tarinallisen somessakin jaettavan materiaalin tekemiseen peruslukemistoa on ehdottomasti Nancy Duarten Resonate, jonka julkaisuversioista suosittelen tabletille ladattavaa verkkokirjaa videoineen.

PS. Mitä eroa on tarinankerronnalla ja tarinallistamisella? Tarinankerronta on puhetta, tekstiä sekä audiovisuaalisuutta, tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Tarinallistaminen taas tarjoamasi palvelun muotoilua tarinaksi, johon asiakas pääsee osallistumaan. Lue lisää Annen, Mervin ja Tarjan yhteisestä bloggauksesta.

Onko työntekijälähettilyys koskaan ollut näin tärkeää kuin nyt?

Onko työntekijälähettilyys koskaan ollut näin tärkeää kuin nyt?

”Luottamus on vaikein saada, arvokkain pidellä ja helpoin menettää.” Näin lukee post-it-lapulla työpisteeni seinällä. Luottamus on kuitenkin kuluneen vuoden aikana monin paikoin menetetty. Luottamuksen rapistuminen on avainsyy työntekijöiden aidon viestinnän tarpeellisuudelle, sillä juuri työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta viestimällä oikeista asioista oikeilla tavoilla.

Useampikin kollega ennusti Kurion somemarkkinoinnin trendit 2017 -tutkimuksessa, että työntekijälähettilyys sanana hiipuu unholaan. Trendinä ja sanana sen sopiikin mennä (koska siis minun lupaanihan se vain odotteli), mutta toimintana se ei ole ehkä koskaan ollut merkittävämpää kuin vuonna 2017!

Miksi työntekijälähettilyys on merkittävää juuri nyt? Vuoden 2017 Edelman Trust Barometerin mukaan luottamus on kriisissä. Luottamus siihen, että intituutiot toimivat oikein, on rappeutunut. Ilmassa on tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja toivottomuudesta sekä luottamuspula nykyisiä auktoriteettejä kohtaan. Eletään kaikukammiossa, jossa totuus on menettänyt merkityksensä.

Keneen enää luotetaan?

Jos valtiojohto, media, elinkeinoelämä ja jopa kansalaisjärjestöt ovat menettäneet luottamuksensa, niin miten on sitten niiden työntekijöiden laita?

Luottamus organisaation kaikkiin puolestapuhujiin on laskenut: merkittävimmät menetykset luottamuksessa ovat kokeneet toimitusjohtaja sekä johtokunta. Ikävä kyllä ihmiset ovat saaneet tarpeekseen myös asiantuntijoista.

Luottamus kaikkiin viestijöihin on laskenut.

Huomaa kuitenkin, että pienin muutos luottamuksessa koskee ”kaltaistani henkilöä” eli asiantuntijat nauttivat toisten asiantuntijoiden luottamusta ja toimitusjohtajat toisten toimarien luottamusta. Jotta yleisön luottamusta saataisiin vahvistettua, kannattaa pyrkiä tukemaan erityisesti ostajapersoonianne vastaavia työntekijäbrändejä.

Työntekijälähettiläänä omassa verkostossa toimiminen on nyt hyvin tehtynä hoitokeino! Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta.

Mitä työntekijälähettilään kannattaa viestiä?

Nyt viimeistään pitää kuitenkin tajuta se, että työntekijäbrändiä ei tule hassata organisaation viestien papukaijana toistamiseen. Luottamusta ei rakenneta tuuttaamalla.

Luottamus järjestelmän luhistumiseen uskovien mielissä rakennetaan pitämällä pesä puhtaana. Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta kertomalla omin sanoin, omalla äänellä asioista, joista kaivataan aitoa vahvistusta.

Luottamus luodaan viestimällä tietyistä asioista

Yllä olevassa kuvassa ovat ne asiat, joista työntekijöiden olisi nyt hyvä viestiä verkostoilleen. Kuten olen aiemminkin sanonut, työntekijälähettilyys kumpuaa hyvästä työpäiväkokemuksesta. Nyt se työhyvinvointi on vieläkin suuremmassa osassa, sillä se on tärkeää työntekijöidenne lisäksi myös yleisölle.

Eli käytännössä työntekijöiden viesteihin kaivataan ainakin tätä:

  • Käytännön kokemukset ja tarinat siitä, että työntekijöitä kohdellaan hyvin
  • Ei mainosmaista vaan esimerkiksi tarinamaisiin caseihin perustuvaa tietoa tarjolla olevista korkealaatuisista tuotteista ja palveluista
  • Näytetään eri tavoin käytännössä myös muille, kuinka kuunnellaan asiakkaita

Työntekijä on luotetuin tiedonlähde erityisesti työntekijöiden ja asiakkaiden kohtelua koskevissa asioissa, mutta myös kaikissa muissa kategorioissa!

Työntekijä on luotettavin lähde kaikissa aihekategorioissa

Huomaa kuitenkin, että henkilökohtainen kokemus on aavistuksen dataa uskottavampaa ja suorapuheisuus päihittää kohteliaisuuden sekä diplomaattisuuden. Eli tarkoitan tosissani sitä rehellistä tarinointia! Spontaaniudesta on myös hyötyä, kun puhutaan siitä tuntuuko tieto oikealta.

Tarina päihittää datan

Millä välineillä työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta?

Myös viestintään käytettävällä välineellä on nyt väliä luottamuksen kannalta. Ikävä kyllä perinteinen media ei ole ainoa, joka on kokenut menetyksiä luottamuksen saralla, vaan myös sosiaalisen median pisteet ovat laskeneet.

Informaation lähteenä kannattaa mielestäni — erityisesti työntekijälähettilyyden ollessa kyseessä — huomioida hakukoneet, joiden luotettavuuspisteet ovat kasvaneet yhdessä ”vain verkossa” -median sekä omistetun median kanssa.

Sosiaalinen media on menettänyt luotettavuuttaan, työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta esimerkiksi bloggaamalla

Tulkitsisin tätä sinuna niin, että kaikkia organisaation viestijöitä kannattaa kannustaa kertomaan siitä omasta työpäiväkokemuksesta, luotettavista tuotteista sekä asiakkaiden kuuntelemisesta erityisesti sellaisilla sisällöillä, joilla on mahdollisuus osua hakukoneisiin. Hakukoneoptimoinnin kannalta parhaista sisältöformaateista kannattaa tsekata vaikkapa Mozin video The 10 Types of Content That Work Best for SEO.

Työntekijöiden viestintää verkkosivuillanne voisi minusta tapahtua tuolta 10 kohdan listalta ainakin näissä muodoissa:

  1. Säännöllisesti ilmestyvät blogiartikkelit
  2. Yksityiskohtaiset ja informaatiorikkaat listat
  3. Monisivuiset oppaat
  4. Visualisoitu data tai muu monimutkainen tieto
  5. Video

Toki tuo visualisoitu data kannattaa kuvana julkaista myös niissä sosiaalisen median kanavissa, kannattaa kokeilla esimerkiksi animoitu GIFiä Twitterissä. Videoitakin julkaisisin niille omistetuissa kanavissa. Nämä sitten taas kannattaa upottaa verkkosivuille, vaikkapa blogisisällön joukkoon.

Nyt on korkein aika keskittyä työntekijöidenne ääneen, viestiin ja viestinnänvälineisiin.

Artikkeli on julkaistu 3.2.2017 englanniksi Smarpin blogissa otsikolla Has Employee Advocacy Ever Been More Important? 

Työntekijäbrändi syvenee näillä 3 viestintävinkillä

Työntekijäbrändi syvenee näillä 3 viestintävinkillä

Työntekijäbrändäys sietäisi persoonalla maustetumpaa viestintää.

Keskustelimme vanhan työkaverini Tiinan kanssa siitä millaista sisältöä siivouspalvelujen työntekijä voi sosiaaliseen mediaan tuottaa, jos hänellä on siihen mahdollisuus. Heitin keskusteluun esimerkiksi tämän mieleeni tiukasti juurtuneen esimerkin Lassila & Tikanojan työntekijältä:

This is how we do it ! 😂💪🏼 Friday feeling at work 😏 #lassilatikanoja #workhard #teamcool with @tinjaemily

Video, jonka Anni-Veera Dahlqvist (@anniveeradv) julkaisi

Jäin keskustelumme jälkeen miettimään, että työntekijöitä ei pitäisi johdattaa toimimaan vain työnsä lähettiläinä vaan heitä kannattaa ohjata reippaammin heitä itseään vahvistavaan viestintään. Olen toivonut, että työntekijäbrändäys olisi luonnollinen osa työntekijälähettilyyttä, mutta ehkäpä sen osuutta pitää voimistaa!

Tietysti mitä ammattitaitoisemmalta työntekijänne näyttää sitä ammattitaitoisemmalta vaikuttaa myös organisaationne. Työntekijät ovat kuitenkin muutakin kuin työpaikkansa ja kehtaan väittää, että sisällön kiinnostavuus kumpuaa useimmiten juuri siitä muusta. Niinpä sillä muulla sopii maustaa se ammattitaitoisuus.

3 viestintävinkkiä, joilla vahvempi työntekijäbrändäys onnistuu

Olen nyt oppinut, että tuon energisen siivoussession julkaissut Anni-Veera Dahlqvist on tanssija. En tiedä miten Lassila & Tikanoja on työntekijöitään somen käyttöön voimauttanut, mutta mitähän olisi käynyt jos sitä omaa erikoismaustetta (tässä tapauksessa tanssia) olisi vahvasti kannustettu käyttämään? Video, jossa siivous morfautuu hetkellisesti kahden nuoren naisen taidokkaasti koreografioiduksi hiphopiksi ja takaisin, olisi varmasti molemmille brändeille pelkästään vielä voimallisempaa plussaa.

Ei siis sillä, että tuon videon olisi tarvinnut olla yhtään sen suunnitelmallisempi kuin se oli, mutta olisiko se ollut joltakulta todella poiskaan?

Millä keinoilla sisältöön saadaan lisää sitä työntekijää, hänen persoonallisuuttaan? Ei pidä opettaa vain sosiaalisen median välineitä ja organisaation someohjeita, vaan vahvaa viestimistä.

Anna esimerkiksi seuraavia vinkkejä työntekijöillesi tai kollegoillesi:

1. Kiinnostu aiheestasi

Jos sinua itseäsi ei kiinnosta käsittelemäsi aihe, miten myöskään haluamasi yleisö kiinnostuu aiheesta juuri sinun kauttasi? Hankalampi juttu, jos kyseessä on juuri se aihe, jota sinä tekemisilläsi yrität myydä.

Tähän oman kokemukseni mukaan auttaa se, että tutkit sitä asiaa niin maan perusteellisen syvällisesti, että löydät siitä jotain uutta ja kiinnostavaa. Uusia tuloksia, caseja, työkaluja, tapoja tehdä, mitä tahansa mikä saa sydämesi väpättämään uudestaan aiheelle. Sitten vasta tuotat siitä sisältöä!

Sisällytä mukaan niitä löytämiäsi kiehtovia faktoja. Sirottele niitä pitkin poikin niin kuin nonparelleja!

2. Kirjoita kuin puhuisit

Tämän pointti ei ole se, että sisällöstä parhain on kirjoitettua vaan se, että käytät omaa ääntäsi. Kuulosta omalta itseltäsi, olipa sisältöformaattisi mikä tahansa. Pysy uskollisena omalle tyylillesi, olipa se tanssi tai totaalikieltäytyminen adjektiiveistä.

Eikä tämä tarkoita sitäkään, että jokainen niinkuttelu ja totattelu on hyvä upottaa mukaan. Niistä kannattaa puheessakin opetella ulos, vaikkapa vahvan videoiden kuvauskuurin kautta!

Tarkastele sitä synnyttämääsi sisältöä sen kautta, että toimisitko somen ulkopuolella samoin. Kuulostaisitko samalta, näyttäisitkö samalta? Jos haluat kaiken kaikkiaan kehittää kuulumistasi ja näyttämistäsi, laajenna esimerkiksi sanavarastoasi kuluttamalla aktiivisesti kulttuuria kuten kirjoja.

3. Kerro tarina

Vain jöröjukat eivät lämpene tarinoille! Ujuta sisältöösi vähän viihteellisempi tarinan kappale eli anekdootti ja vaikutat jopa vastaanottajan aivotoimintaan.

Yksinkertaisimmillaan tarinankerronta sisällössä on sitä, että pohjustat asiasi kertomalla keskustelusta, jota kävit työkaverisi kanssa jokin aika sitten ja mitä sen jälkeen tapahtui. Jos haluat käyttää tarinankerrontaa vielä voimakkaammin välineenä, opettelet rakentamaan asiastasi sankarin, jolla on eeppisiä matkoja kuljettavanaan.

Helposti pääset alkuun jo kolmella sanalla: JA, MUTTA ja SIKSI. Tilanne, konflikti ja ratkaisu. Alustus, nyrjäytys ja isku! Jos saat tarinallasi esiin sykkivän tunteen, vielä parempi.

Työntekijäbrändäys on työntekijöiden toimien suuntaamista organisaation linjan mukaiseksi

Kannattaa kuitenkin pitää tiukasti mielessä, että tulokset eivät ole kovin kummoisia mikäli työntekijä yritetään survoa tiettyyn muottiin. Sen sijaan hänelle kannattaa hyvinkin antaa vakaampi lupa sen oman osaamisen ja persoonallisuuden käyttöön viestiessään. Ohjataan häntä kontakteilla kohti haluttua linjaa.

Sellainen luottamus nimittäin myös sitouttaa ja hyvin sitoutuneet tekijät ovat 38 % todennäköisemmin keskimääräistä tuotteliaampia. Sitoutumiseen sijoittaminen kasvattaa voittojakin.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että organisaation linjan kannattaa joustaa ja elää. Sen kannattaa juhlia niitä kykyjä, joita siellä omissa riveissä on. Lassila & Tikanojakin tekee niin.

PS. Jos työntekijäbrändäys kiinnostaa organisaatiota, kannattaa kannustaa esimerkiksi viestintäosastoa auttamaan työntekijää viestimisessä.

Kuinka markkinoida livevideolähetyksiä — 3 tapaa

Kuinka markkinoida livevideolähetyksiä — 3 tapaa

Livevideolähetyksen markkinointi niin ennen lähetystä, sen aikana kuin sen jälkeenkin kannattaa miettiä hyvin, tekipä lähetyksiä sitten organisaatio tai asiantuntija omaa henkilöbrändiään varten.

Suora ja avoin livevideolähetys on mitä erinomaisin tapa esitellä yrityksen osaajia sen yleisölle ja toisaalta vahvistaa osaajien omia asiantuntijabrändejä. Olen ymmärtänyt monien potentiaalisten asiakkaiden kaipaavan videoita, joilla tutustua organisaatioiden tekijöihin. Myös minä olen ajatellut esitellä itseäni enemmän myös livevideoiden avulla omalle kohdeyleisölleni tänä vuonna.

Tästä syystä kokosin myös sinulle pari vinkkiä livevideolähetyksen markkinointia koskien. Kerrothan omat hyvät vinkkisi myös minun ja muiden iloksi kommentilla!

Livevideolähetyksen markkinointi: 3 vinkkiä

1. Mainosta suunniteltua lähetystä hyvissä ajoin toisilla kanavillasi ja boostaa tarvittaessa rahalla

Kun teet suunnitelmallisia livelähetyksiä, joilla on muun muassa tietty lähetysaika, voit markkinoida niitä etukäteen valikoimissasi kanavissa.

Lähetyksen ajankohdan ei välttämättä tarvitse olla edes pitkän ajan päässä, vaan hetkikin ennen lähetysaikaa voi riittää. Esimerkiksi tässä Donal Skehanin Instagram-viestissä kerrotaan hetken kuluttua Facebook-sivulla alkavasta lähetyksestä ja selvyyden vuoksi mukana on Facebook-sivun osoite ettei katsojan tarvitse itse etsiä.

Livevideolähetyksen markkinointi etukäteen: Donal Skehan markkinoi Instagram-päivityksellään Facebook Live -lähetystä

Käyttää voi tietysti myös sponsoroituja päivityksiä ja suoranaisia mainoksiakin, mikäli orgaaninen levikkisi huolettaa. Toistaiseksi varsin huokea Facebook-mainos virtaan voi tuoda Periscopenkin puolelle porukkaa paikalle oikeaan aikaan! Oleellista on tietysti tuoda lähetystä esille niissä kanavissa, joissa haluamasi yleisö aktiivisesti toimii.

2. Markkinoi lähetystä muissa asiantuntijaprofiileissasi automaattisesti lähetyksen aikana

Esimerkiksi Periscope-lähetys on alkaessaan mahdollista jakaa automaattisesti Twitteriin (nykyään koko lähetys on käynnistettävissä Twitterin kautta). Lähetyksessä on jakamismahdollisuus myös muualle (kuten Facebookiin ja LinkedIniin), mutta et voi valita niitä ennen kuin olet jo aloittanut lähetyksen.

Livevideolähetyksen markkinointiviestintään voi valjastaa myös vaikka IFTTT:n automatiikan. Esimerkiksi itse olen automatisoinut Periscopen tietyn hashtagin sisältävän markkinointitweetin menemään brändätyllä kuvalla myös LinkedIn-profiiliini.

Esimerkiksi tämä lähetys julkaistui lähetyksen aikana LinkedIniin kuvan mukaisella tavalla ja tiedän sen saaneen LinkedInissä klikkauksia:


Livevideolähetyksen markkinointi lähetyksen aikana: Periscopen markkinointweetti automaattisesti LinkedIniin

3. Uudelleenjulkaise lähetys toisessa palvelussa lisämausteilla

Suuri osa katsonnoista tullee lähetyksen toistoista. Sekä Facebook Live että Periscope tallentavat lähetykset automaattisesti, joten mikäli koet videon kestävän aikaa älä poista sitä itsekään! Älä myöskään unohda sitä, vaan jälkimarkkinoi sitä itse. Vanhan livevideolähetyksen markkinointi tukee myös tulevia lähetyksiä!

Yksi tapa tehdä uudelleenhyödyntää lähetystä sen päätyttyä on sen uudelleenjulkaiseminen toisaalla, tallenna lähetys omalle laitteelle tätä varten. Esimerkiksi Mario Armstrong julkaisee Periscope-lähetyksensä uudelleen YouTube-kanavallaan varsin messevällä tavalla: pystykameralla tehty alkuperäislähetys vie vain osan tilasta ja loput tilasta kannustaa katsojaa toimintaan:

Näitä uudelleenjulkaisuja kannattaa tietysti sopivan tilanteen tullen upottaa myös vaikkapa blogauksiin yms. Tiedä vaikka edesauttaisivat Googlen hakutulossijoittumisten kanssa.

Puolet TOP 10 -hakutuloksista sisältää upotettua videota

Searchmetricsin viimeinen Rebooting Ranking Factors -whitepaper tietää kertoa, että vuonna 2016 Googlen TOP 10 -hakutuloksista lähes puolet sisälsi upotettua videota.

 

Videon upottaminen sivulle voi edesauttaa Google-tuloksissa nousemista

Voit siis melkeinpä olettaa, että verkkosivun sisällössä upotettu video epäilemättä edesauttaa hakutuloksissa nousemista. Tietysti sen upotetun videon tulee olla sen sisällön kannalta relevanttia ja palvella sitä sivulle saapujaa.

Tietysti tuo upotettu video voi tietysti olla myös livelähetyksissä tehtyä videota, ainakin tietyistä palveluista (Instagram Storiesin livevideot eivät jää talteen eivätkä ole upotettavissa). Periscope-lähetykset voi upottaa niiden markkinointitweettien kautta ja julkiset Facebook Livet niiden tilapäivitysasetuksista.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Kuninkaankatu 30 B 9
FI-33200 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273