Kaikki tahtoo säkenöivän asiantuntijabrändin

Kaikki tahtoo säkenöivän asiantuntijabrändin

Syksyllä 2015 lähestulkoon kaikki kohisevat työntekijälähettilyydestä. Content manager Mari Oksanen ottaa yhteyttä ja haluaa tehdä TL-suunnitelman sekä järkätä koulutuksen Paytrailin porukalle. Lähtökohta oli tämä:

”Meillä on tosi paljon hyviä asiantuntijoita, mutta he eivät halua omissa nimissään jakaa yrityksen sisältöä, ainoastaan rekryilmoituksia halutaan jakaa. Haluaisimme, että meidän työntekijät osallistuisivat sisältöjemme levittämiseen aktiivisemmin ja sitä kautta näkyvyytemme kasvattamiseen. ”

Moni asiantuntija koki yrityksen sisältöjen jakamisen spämmäykseksi, jolla he eivät halua kiusata omia seuraajiaan. Sisältöjen jakoa yritettiin vauhdittaa erilaisten ulkoisten motivaattoreiden eli palkintojen avulla, mutta ilman merkittäviä tuloksia.

Päätettiin, että lähdetään viemään työntekijälähettilyys -asiaa eteenpäin ihan toisenlaisesta näkökulmasta. Palkitseminen nousee ihan uudelle tasolle, kun porkkanana on oman asiantuntijuuden rakentaminen ja kehittäminen. Hyvä tavoite on säkenöivä asiantuntijabrändi!

Kyselyn avulla liikkeelle

Kysely tai kartoitus on aina hyvä startti, kun lähdetään kehittämään työporukan asiantuntijuustaitoja. Paytrailissa selvitettiin kyselyn avulla asiantuntijoiden tarpeita, tahtotilaa ja verkossa viestimisen tasoa. Kyselyn tuloksena tiedettiin, millaista koulutusta porukka tarvitsee ja se tuotti myös muuta arvokasta tietoa.

”Saatiin esimerkiksi selville, että meidän tekniikan porukka elää verkossa ihan eri yhteisöissä kuin me muut. Ylipäätänsä eri somekanavien kirjo ja hajonta oli yllättävän suuri.”

Kaikki tahtoo säkenöivän asiantuntijabrändin
Paytrailin Content manager Mari Oksanen kannustaa työkavereitaan kehittämään omaa asiantuntijabrändiään.

 

Positiivisesti yllättävää oli Marin mielestä myös se, että ylivoimaisesti suurin osa työntekijöistä todellakin haluaa rakentaa omaa asiantuntijuuttaan myös verkossa.

”Yhteensä 38 ihmisestä vain 4 ilmoitti, että ei halua tehdä asiantuntijuttaan näkyväksi verkossa.”

Työntekijälähettilyys muuttui
asiantuntijan esiintuomiseksi

Kyselyn jälkeen alkoi työntekijälähettilyys-suunnitelman työstäminen ja tulevan koulutuksen valmisteleminen. Mari kertoo, että suunnitelman edetessä ymmärrys kasvoi ja lähestymistapa muovautui ihan erilaiseksi.

”Kun kutsuimme porukkaa koulutukseen niin puhuimme työntekijälähettilyydestä. Kun juuri kukaan ei ilmoittautunut, niin tajusimme että nyt on näkökulma ja sanoitus pielessä!”

”Luulen että muissakin firmoissa asiaa edistäisi se, että ei puhuttaisi niinkään työntekijälähettilyydestä vaan asiantuntijuuden esiintuomisesta, ettei ajatus käänny siihen suuntaan, että vain työnantaja hyötyisi. Hyöty pitää olla ensisijaisesti asiantuntijalle/työntekijälle ja sivutuotteena työnantajalle.”

”Me haimme tähän prosessiin nostetta myös niin, että kävimme esimiesten kanssa juttelemassa, esittelimme idean koulutuksesta ja pyysimme heiltä apua koulutuksen markkinoimiseen, ja myös heitä mukaan koulutukseen.”

Toimiva asiantuntijuus-suunnitelma

Kun työntekijälähettilyyttä halutaan edistää, niin polttoaineena toimii hyvä suunnitelma. Se millainen on hyvä suunnitelma, riippuu myös yrityksestä tai organisaatiosta ja sen olemassaolevasta toimintakulttuurista.

”Mun mielestä hyvä TTL-suunnitelma on todella lyhyt ja yksinkertainen. Meillä on kaksi A4-sivua ja se toimii meillä hyvin. Suunnitelma pitää kuitenkin olla, sillä esim. tavoitteet ja mittaaminen täytyy miettiä ja kirjata ylös.”

Suunnitelmaan liittyy myös sisällöntuotannon pelisäännöt eli someohjeet. Paytrailissa someohjeet on tiivistetty yhdeksi kuvaksi, joka on helppo antaa somessa toimiville asiantuntijoille.

Kaikki tahtoo säkenöivän asiantuntijabrändin

 

Kenen rooli Marin mielestä on lähteä käynnistämään ja viemään työntekijälähettilyyttä eteenpäin omassa organisaatiossa?

”Sellaisen henkilön tai yksikön, jolle se on luontevaa. Esimerkiksi meidän markkinointitiimillemme se on luonteva rooli. Se voisi olla myös esimies, jonka tehtävä muutenkin on luoda työntekijöille tähtihetkiä ja mahdollisuuksia.”

Mari ei enää mielellään puhu työntekijälähettilyys-suunnitelmasta, vaan haluaa kyselystä viisastuneena nimetä myös sen uudelleen. Hänen mielestään osuvampi nimi on Asiantuntijan esiintuomisen suunnitelma.

Asiantuntijoiden näkyvyys kasvanut

Koulutuksessa asiantuntijoiden mindset alkoi muuttua ja asiantuntijabrändin rakentamisen hyödyt alkoivat kirkastua.

”Koulutuksen jälkeen on tullut yllättäviäkin ihmisiä sanomaan, että he voisivat kirjoittaa blogia. Aikaisemmin heille ei ollut selvää, mitä hyötyä blogista voi heille itselleen olla. ”

Ja nyt se olennaisin asia eli mitä kaikkea Paytrailissa on TTL-suunnitelman ja koulutuksen jälkeen tapahtunut? Mari listaa tärkeimmät tulokset:

”Blogin kävijämäärän 1. tavoite on saavutettu, somen kautta tulevat vierailut verkkosivuille ovat selkeästi lisääntyneet ja samoin kontaktien määrä/kk, sisältöjä jakaa nyt reilu 10% markkinointitiimin ulkopuolisesta porukasta omaehtoisesti, kun aikaisemmin jakamista piti käydä erikseen pyytämässä. Myös selkeä asennemuutos on tapahtunut ja asiantuntijoiden näkyvyys eri kanavissa on lisääntynyt.”

Miten työntekijöitä on teillä kannustettu sisältöjen jakamiseen?

”Me ollaan lähdetty kauempaa kuin jakamisesta liikkeelle. Pyrimme luomaan edellytyksiä sille, että asiantuntijamme toisivat osaamistaan esille kirjoittamalla itse blogiin ja esiintymällä erilaisissa tilaisuuksissa. Kun näistä saadaan positiivisia kokemuksia, näihin liittyvien sisältöjen jakaminen seuraa automaattisesti perässä. ”

Kolme seuraavaa askelta
asiantuntijabrändin kehittämiseen

Kun asiantuntijuuden kehittäminen organisaatiossa on lähtenyt liikkeelle, niin on tärkeää vahvistaa sitä prosessia eli tukea ihmisiä kehittymään. Paytrailissa työkavereiden sparraus kuuluu markkinointitiimille. Mitkä ovat kolme seuraavaa askelta?

  1. Esiintymiskoulutukset ja someklinikat, millä tuetaan/rohkaistaan blogikirjoittamista ja ihmisten näkymistä verkossa ja sen ulkopuolella positiivisessa valossa.
  2. Sisältöjen kuratoinnin tukeminen.
  3. Esimiesten kannustaminen somemaailmaan, kahdenkeskisiä keskusteluita ja tutorointia.

Miten lähteä liikkeelle
omassa työporukassa?

Muiden kokemukset ovat ehkä arvokkainta tietoa, kun organisaatiossa lähdetään kehittämään tai edistämään jotain uutta, kuten työntekijälähettilyyttä. Millaisia vinkkejä Mari antaisi muille yrityksille, jotka ovat lähdössä nyt liikkeelle?

  • Älä mieti työntekijälähettilyyttä vaan asiantuntijoiden hyvää näkyvyyttä niin verkossa kuin muuallakin ja nimeä myös koulutus sen mukaan. Hyvä tavoite on nostaa omia asiantuntijoita kansallisesti arvostettuun asemaan, jossa heitä halutaan kuunnella ja kysytään mukaan tilaisuuksiin puhumaan jne.
  • Älä tee suunnitelmasta liian monimutkaista tai raskasta.
  • Käy keskusteluja ensin esimiesten kanssa ja mieti, miten homma myydään sisäisesti kaikille. Esimiesten rooli esimerkkeinä on tärkeää!

Aseta kuukauden tavoite ja sitouta varmasti

Aseta kuukauden tavoite ja sitouta varmasti

Tarkkaillaanko teillä esimerkiksi blogiartikkelin menestystä kuukautta pidemmälle? Onko jollain sisällöllänne vain kuukauden tavoite? Toivottavasti näin ei ole, vaan seuraat asioita pidemmällä tähtäimellä. Toki toivon myös, että asetat brändin sosiaaliseen mediaan välitavoitteita ja sitoutat niillä.

Seuraan vähäpuheisena erilaisia Instagram-markkinointiryhmiä Facebookissa. Noissa ryhmissä toistuu kuitenkin yksi ennalta-arvattava sisältö, johon järkkymättä osallistun: Mikä on sinun kuukauden tavoitteesi? Mikä on sinun välitavoitteesi matkalla kohti jotain suurempaa?

Huhtikuu taittuu toukokuuksi tulevana viikonloppuna, joten on hyvä aika miettiä mikä on seuraavan kuukauden tavoite milläkin tilillä. Tämä on varmasti myös teillä ihan hyvä aika asettaa vaikka sitten se ensimmäinen kuukauden tavoite.

Miksi kannattaa asettaa kuukauden tavoite sosiaalisen median tilille?

Valtaosa sosiaalisen median tavoitteista, joita minulle yrityksistä ja organisaatioista kerrotaan, syleilevät maailmoja eivätkä esimerkiksi työntekijät välttämättä edes tiedä niistä. Ne ovat enemmän tai vähemmän hankalia mitata ja joskus se mittaaminen suorastaan jää. Kun jokin on hankalasti mitattavaa, se ei myöskään sitouta ja kannusta.

Nuo isot tavoitteet ovat totta kai tarpeellisia ja tärkeitä eikä niitä pidä unohtaa. Sitoutumisen ja jaksamisen kannalta tarvitaan kuitenkin rehellisesti sanottuna useammin voittoja.

Pienempiin konkreettisempiin tavoitteisiin on helpompi päästä ja väitänpä, että sosiaalisen median kehityskulkukin tuntuu organisaatiossanne vakaammalta, kun joka kuukausi päästään tavoitteeseen (tai ainakin lähelle sitä)! Sitouttaminen on pettämättömämpää, kun muistat myös kertoa muille tavoitteista ja niihin pääsemisestä. Saattaisipa heille kelvata muutama vinkki siihenkin, että miten he voivat auttaa asiassa.

Aseta sometilille kuin sometilille kuukauden tavoite: jokin välietappi jonka haluat sosiaalisen median tililläsi saavuttaa 30 päivässä. Eikä tämä koske vain bränditilejä, vaan tähän voi hyvin kannustaa myös työntekijälähettiläitä.

4 askelta tavoitteellisuuteen sosisaalisessa mediassa

Varmista, että kuukauden tavoite on jotain tarpeellista

Jos nyt puskee tuskan hiki pintaan, niin vedä syvään henkeä ja rauhoitu! Ei ole tarkoitus, että kuukauden tavoite olisi osua useisiin eri maaleihin sen 30 jakson aikana. Suosittelen, että valikoit yhden tarpellisen asian.

Mikä sitten on tarpeellista? Se on sitä mitä tarvitset niiden isojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos tavoite on yritystänne koskevan tietoisuuden kasvattaminen, tarvitaan levikkiä. Levikin eteen on jatkuvasti tehtävä jotain, mikä pärjää algoritmeille. Jos tavoite taas on kaupanteko, voi kuukauden tavoite olla vaikka sähköpostilistojen kasvattaminen ja sen eteen tarvitaan perusteellista liikenteenohjausta.

Minä esimerkiksi asetin kuluvalle huhtikuulle omaksi Instagram-tavoitteekseni nostaa Talk Rate hyvään kasvuun. Talk Rate on Iconosquaren mittari kuvien herättämästä keskustelusta. Koen, että sen saaminen kasvuun auttaa erityisesti algoritmin kanssa. Suurempi seuraajamäärä ei mielestäni auta esimerkiksi julkaisujen hyllyiän pituuden suhteen.

Eli kuukauden tavoite oli seuraava:

  1. Tavoite: kommenttien määrä kasvuun
  2. Käytettävät resurssit: n. 10-20 minuuttia per päivä
  3. Mittari: Iconosquaren Talk Rate (+ Love Rate ja Engagement Rate)
  4. Toiminta: herätä kuvilla tunteita, esitä kysymyksiä kuvausteksteissä, kommentoi takaisin ja kommentoi muiden kuviin

Miltä tilanne näyttää, kun kuukautta on jäljellä 3,5 päivää? Verrattuna edelliseen 30 päivän ajanjaksoon kasvua on +40,5%, olen tukevasti tavoitteessani.

Kuukauden tavoite: Talk Rate kasvuun

Miten on, mikä on sinun kuukauden tavoitteesi toukokuulle?

Kuinka blogi tuottaa tulosta aikojen saatossa

Kuinka blogi tuottaa tulosta aikojen saatossa

Asiastaan varma blogi tuottaa tulosta vuosikausia. Tarkastelin tänään Google Analyticsin avulla mitkä ovat Zenton blogin suosituimpia sisältöjä kuluneen 30 päivän ajalta. Siinä joukossa on varsin usein sekä uusia että vanhoja juttuja, varsin tasaisesti. Nyt kuukauden luetuin blogiartikkeli on ollut 3 lyömätöntä vinkkiä Instagram-menetykseen. Kyseisen artikkelin julkaisusta on tänään kulunut 924 päivää.

Tarkasteluni tarkoituksena oli selvittää mikä aihe tällä hetkellä vetää. Vaikka selvisikin vetonaulan olevan selvästi Instagram (olihan se ennalta-arvattavissa, koska algoritmi), päätin käsitellä tuon 924 päivän takia blogauksen lähes järkkymätöntä hyllyikää. Hyvä blogi on selvästikin vakaa suorittaja markkinointiviestinnän työkalupakissa, meilläkin moni asiakas perustelee ostopäätöstä blogillamme.

Mennäänpä siihen blogiartikkelin hyllyikään. Missä ajassa blogaus on kulutettu loppuun?

Blogiartikkeli vetää katseluita jopa 700 päivää

IZEA ja Halverson Group ovat tutkiskelleet blogauksen elinikää ja sen arvoa.

Tutkielmassa selvisi, että ensimmäiset 50% näytöistä tulevat kymmenessä päivässä, kuukaudessa saavutetaan 72% ja vajaassa vuodessa ollaan saavutettu 90% näytöistä. Ja senkin jälkeen näyttökertoja on luvassa. Blogiartikkelilta ottaa noin 700 päivää saada 99% näytöistään.

Blogiartikkeli kerää 99% näytöistään 700 päivässä.

Käytännössä keskimääräisen blogauksen elinkaari on 700 päivää. Muistutuksen vuoksi kerrottakoon, että esimerkiksi tweetin elinkaari on harvoin edes useita tunteja, niin kuin Facebookilla. Entä se tällä hetkellä niin poltteleva Instagram? Ennen algoritmimuutosta joitain tunteja. Jos vieläkin vaan mietit, että miksi yrityksen kannattaisi blogata, niin 700 päivää on minusta siihen varsin pettämätön syy.

Sietää myös jo bloggaavilta organisaatioilta kysyä: tarkkaillaanko teillä blogauksen menestystä kuukautta pidemmälle? Jääkö 28% näytöistä raportoimatta?

Voisiko näyttöjen ja ehkäpä myös saatavien reaktoiden määrää jotenkin vielä parantaa? Voisiko blogi tuottaa tulosta vielä enemmän?

Luo tukeva jakamisen strategia niin blogi tuottaa tulosta

Blogauksen aihe vaikuttaa merkittävästi paitsi ensimmäisen viikon piikkiin, myös kai’un vahvuuteen mitä kauemmas julkaisusta mennään. Esimerkiksi kilpailupostauksissa on valtava piikki ja nopea heikkeneminen, kun taas ohjepostaukset (kuten reseptit) eivät välttämättä tee hurjaa piikkiä, mutta myös heikkenevät maltillisemmin. Ikivihreät aiheet ovat totta kai varmempia vetonauloja vielä vuosienkin päästä.

  • Keskiverto blogiartikkeli saa ensimmäisen julkaisuviikkonsa aikana piikin näytöissä. Ensimmäisen viikon aikana tuoreesta blogauksesta huudellaan niin yrityksen somessa kuin työntekijälähettiläiden toimesta. Artikkelin saamien sosiaalisten median jakojen määrä tippuu ensimmäisen 3 päivän jälkeen 96%:lla.
  • Julkaisuviikon piikkiä seuraa heikentyvä kaiku ensimmäisen kuukauden loppuun, somejakojen määrän myös pienentyessä merkittävästi.
  • Sen jälkeen näytöissä tasaista jälkikaikua hyvinkin jopa toista vuotta, lähinnä hakukoneosuvuuden tai muissa blogiartikkeleissa tapahtuvien viittausten johdosta.

Herää jälleen kysymys: miksi oman blogauksen jakaminen ei ole tasapainoisempaa ja jakaudu pidemmälle ajanjaksolle? Pettikö väline vai tekijä, jos jaoit blogauksen ehkä vain kerran Twitterissä ja sen näki vain se kymmenys seuraajistasi? Työntekijälähettiläillekin artikkelia voisi ehkä porrastaa niin, etteivät kaikki saa sitä jaettavakseen heti sen ensimmäisellä viikolla.

Olet varmemmalla pohjalla, kun harkitset esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Jaetaanko uusi artikkeli samana päivänä organisaation kaikissa omissa kanavissa vai porrastetaanko eri kanaville vaikka eri päivinä?
  • Miten porrastetaan linkkiä työntekijälähettiläille?
  • Millaisessa intervallissa linkkiä toistetaan missäkin kanavassa (suositeltavaa on vaihtaa saatetekstiä)?
  • Missä vaiheessa artikkelin linkkiä mahdollisesti boostataan rahalla missäkin palvelussa?

Meillä yksi kestosuosikeista koskee varsin iätöntä aihetta eli hashtageja. Artikkeli on julkaistu 1443 päivää sitten ja se vetää edelleen satoja katsojia kuukausittain puoleensa erityisesti hakukoneosuvuuden vuoksi. Emme ehkä enää jaa artikkelia tarkoituksella somekanavissa, mutta linkitämme siihenkin tekstiin uudemmissa kirjoituksissa, kuten nytkin.

Tarvitsetko juuri tässä asiassa valmennusta?

Julkaistu: | Kategoriat:

Rauhoitu, ei Instagramin algoritmi tärvele tuloksiasi

Rauhoitu, ei Instagramin algoritmi tärvele tuloksiasi

Pysyvää on vain muutos, on joku viisas joskus sanonut. Ei ole myöskään Instagramin algoritmi ensimmäinen eikä viimeinen muutos sosiaalisen median saralla. Älä huoli, selviät siitäkin ennalta-arvattavilla keinoilla.

Instagram rullasi (ainakin minulle) epäkronologisen virran käyttöön viime viikolla. Virtaan tullessani päällimmäinen viesti oli 7 tunnin takaa ja rullatessani virtaa alaspäin, tuli kymmenien julkaisujen jälkeen kuva, joka oli julkaistu vain 10 minuuttia sitten. Eli Instagramin algoritmi vaikutti silmin nähden.

Mitä se Instagramin algoritmi sitten tarkoittaa markkinoijille? Samoja tuttuja asioita, mitä algoritmi tarkoittaa esimerkiksi Facebookissa: keskity vuorovaikutuksen aikaansaamiseen, älä pelkkään seuraajamäärään.

Voita Instagramin algoritmi panostamalla vuorovaikutukseen

Sinun ei tarvitse hätäpäissäsi kannustaa seuraajiasi ottamaan julkaisuilmoituksia käyttöön. Ne nimittäin todennäköisesti aiheuttavat enemmän ärsytystä kuin voittoja viivan alle.

Paljon luotettavampi ratkaisu algoritmin tuomiin muutoksiin piilee sisällössäsi. Sisällön tehostamiseen on useampiakin keinoja — kuten linjakkuuden vaaliminen — mutta erityisesti kannattaa panostaa vuorovaikutuksen kasvattamiseen.

Instagram pyrkii nostamaan virrassa kärkeen sisältöä, josta olettaa käyttäjän olevan kiinnostunut. Miten Instagram sitten laskee käyttäjän kiinnostusta? Pitämällä silmällä mm.

  • mistä sisällöistä hän tykkää,
  • mitä hän kommentoi,
  • mihin profiileihin hän itsensä kuvista klikkaa,
  • mitä kuvia hän klikkaa profiileista auki
  • ja muita napautusreaktioita.

Tuttu juttu niin Facebookista kuin Twitteristäkin. Brändille olennaista on luoda kuvistaan paitsi linjakas, myös reagointiin kannustava virta. Lie lohdullista, ettei sinun tarvitse murehtia ovathan julkaisuilmoitukset tilattuna vai ei?

Näin kasvatat vuorovaikutusta Instagramissa käytännössä

Sen lisäksi, että pidät oman kuvavirtasi vakaana, suosittelen sinua lisäämään Instagram-toimintaasi seuraavia asioita:

  • Anna kuvissasi jotain jonka kanssa vuorovaikuttaa. Säännöllisen (min. 1/päivä) postaamisen ohessa käytä kuvaustekstiä. Sinulla on 2200 merkkiä käytettävänäsi, joten
    • kysele
    • käytä toimintakehoitteita (yksi komento per julkaisu)
    • uskalla olla jotain mieltä (herätä tunteita)
    • pingaa relevantteja tahoja mukaan (siis mainitse heitä @instagramnimimerkeillä)
    • lisää ideaaliyleisösi kannalta toimivia hashtageja (yritä väistää liian isoiksi paisuneita tageja, tarkenna!)
  • Ole vuorovaikutuksessa toisten sisällössä. Tämä ei tarkoita pelkästään omien kuvien kommentteihin vastaamista, vaan reagoimista muiden — etsi osuvista hashtageista ideaaliyleisöäsi — kuviin. Yksikin kommentti saattaa muuttua seuraajaksi, toinen ostajaksi asti.

Instagramin algoritmi epäilemättä tarkkailee myös sitä miten nopeasti noita reaktioita alkaa kuvillesi tulla. Ehkä sinun kannattaa kiinnittää ensin huomiota muutamien osuvien henkilöiden kuviin ja välittömästi sen perään julkaista oma kuvasi ennaltamietityn vuorovaikutukseen pyrkivän saatteen kanssa. Koska koko saate ei tule heti näkyville, aloittaisin sillä kysymyksellä tai väittämällä.

Koska kertaus on opintojen äiti: anna yleisöllesi eväät vuorovaikutukseen ja vuorovaikuta itse.

Julkaistu: | Kategoriat:

Kehno sisältö vie työntekijäsi kaverit ja sinulta yleisön

Kehno sisältö vie työntekijäsi kaverit ja sinulta yleisön

20 % kuluttajista on poistanut henkilön kavereistaan tai blokannut hänet, koska henkilö on postannut sosiaalisessa mediassa epäkiinnostavaa sisältöä työstään, kertoo Altimeter. Jos yksi seuraaja viidestä tiputtaa työntekijäsi seurattavistaan, koska sisältö ei ole linjassa heidän kiinnostuksenkohteidensa kanssa, kyllä se on myös organisaation ongelma. Kun asiakkaan tarpeet ohjaavat sisällöntuotantoa, luku toivottavasti pysyy pienempänä.

Onko se jotenkin organisaatiolta pois, jos työntekijälähettiläs kärsii ystävä- tai seuraajakadosta? Kyllä minä näin kehtaan väittää. Nimittäin samaisen Altimeterin raportin mukaan työntekijälähettilyysohjelman liiketoiminnallisien tavoitteiden kärjessä on yhä levikin laajentaminen. Ja sehän on juuri mitä työntekijälähettilään henkilökohtaiset verkostot tuottavat.

Sisällön, jota tarjoat työntekijöidesi jaettavaksi, tulisi vastata asiakkaiden tarpeisiin — olivat ne asiakkaiden tiedostamia tai eivät.

Varmista, että asiakkaan tarpeet ohjaavat sisällöntuotantoa

Raportti kertoo myös, että vain 15 % kuluttajista todella tunnistaa julkaisun työhön liittyväksi. Jos kaikki nuo huomaavat sisällön nimenomaan siksi, että se on ärsyttävää, ei mene erityisen vahvasti. Jos nyt mietit itseäsi ja viimeksi bongaamaasi toisen henkilön työhön liittyvää sisältöä, niin ärsyttikö vai oliko se hyvä? Jos se oli hyvä, niin miksi?

Väitän, että jos se oli hyvä, se oli hyvä koska se vastasi johonkin tarpeeseesi. Asiakkaan ja hänen tarpeidensa tulisi olla myös työntekijälähettiläille tarjoiltavan sisällön keskiössä. Ei siis niinkään sinun ratkaisusi, vaan heidän tarpeensa.

Olen aiemmin kehottanut valitsemaan työntekijälähettiläitä taiten, perustaen valinnan ostajapersooniin. Ostajapersoonia rakentaessa on olennaista miettiä myös niitä tarpeita ja ongelmia, joista sitten tuottaa sisältöä. Käytännössä asiakkaan tarpeet ohjaavat sisällöntuotantoa.

Sisällön kohteena oleva henkilö määrittää paitsi aiheen, myös käytetyn kielen. Jos tavoitellaan jotakuta, joka ei ymmärrä tuon taivaallista teknisen asiantuntijasi käyttämästä kielestä, mennään metsään. Mietitkö miksi työntekijä ei jaa? Ehkä hänkään ei ymmärrä tai ajattelee, ettei tämä tekninen jargon ole hänen yleisöään varten. Onkin olennaista, että työntekijäsi ainakin jollain tasolla ajattelee jakaessaan ostajapersoonia ja että hän osaa kohdata asiakkaasi.

Alussa mainitsemani Altimeterin tutkimus paljastaa, että vuorovaikutus asiakkaiden kanssa ja siitä tuloksena syntyvä levikki on työntekijälähettilyysohjelman kärkitavoite. Tykkäykset, kommentit, jaot ja klikkaukset tuskin tulevat sellaiselle sisällölle, jota ei herätä tavoittelemassasi henkilössä mitään hyviä tunteita. Hyviä tunteita herää, kun asiakkaan tarpeet ohjaavat sisällöntuotantoa ja sisältö osuu kohdalleen.

Sisältö on Altimeterinkin mukaan haasteiden ykkönen. Kyllä sinä tiedät mitä ongelmia ja murheita sinun asiakkaallasi on, joten selätä tämä haaste niitä ongelmia hyödyntäen!

Suosittelen sinua lisäämään nimenomaan pehmeän myynnin sisältöä sekä kannustamaan työntekijöitä tunnelmoimaan työn ääreltä. Nämä nimittäin osuvat helpommin työntekijöiden lähettiläänä toimimisen motiiveihin:

 

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Kuninkaankatu 30 B 9
FI-33200 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273