Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan välillä hivenen hukassa. On vihapuhetta, automaatin makuista sarjatulitusta ja vähän valheellista oman kuvan kiillottamista. Eihän sitä pää kestä.

Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta puhui taannoisessa ProCom-päivässä siitä miten pää kestää digiajassa. Minulle jäi päällimmäiseksi mieleen hänen viestistään se, että kannattaa pyrkiä olemaan empaattinen.

Empatiahan tarkoittaa sitä, että pystyt asettumaan toisen henkilön asemaan. Ymmärrät miten toinen ihminen kokee asian tämän omasta näkökulmasta. Käsität miten hän tuntee.

Kysymys on jo jonkin aikaa kuulunut, että tekeekö sosiaalinen media meistä narsisteja? Tämän lisäksi me suomalaiset olemme tutkitusti yksi maailman epäempaattisimmista kansoista. Meistä jokainen voisikin muun muassa omaa henkilöprofiilia ylläpitäessä varmistaa omalta osaltamme empatian läsnäolon. Onhan se lopultakin juttu, johon asiantuntijatkin henkilöbrändäyksessä kannustavat.

Jos saan lisätä jotain uudenvuodentoiveisiini sosiaalista mediaa koskien, lisäisin tämän.

Miten empatia sosiaalisessa mediassa onnistuu?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuottaa esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

  • Syntyy luottamus
  • Suhteet vahvistuvat
  • Yhteistyö ja sen mahdollisuudet kasvavat
  • Yhteisön jäsenet sitoutuvat toisiinsa paremmin
  • jne.

Mutta miten sitten olla empaattinen sosiaalisessa mediassa? Mitä omaa henkilöbrändiään ahkerasti rakentavan ihmisen tulee tehdä, jotta hänestä piirtyisi ihmisten mieleen empaattinen asiantuntija?

Ole läsnä

Sosiaalisen median ja internetin ulkopuolella tämä tietysti tarkoittaa sitä, että nostat kasvosi ruudusta ja keskityt tilanteeseen jossa olet. Sosiaalisessa mediassa näen tämän tarkoittavan sitä, että osallistut oikeasti ja aidosti keskusteluihin. Etkä vain hätäiseen vastaa ja kiirehdi toisaalle, vaan vähän harkitset miten asia siellä keskustelukumppanin päädyssä onkaan ja maltat keskustella hänen kanssaan.

Äläkä siis mene sen helpoimman peukutusreaktion kautta, vaan oikeasti vastaat käyttämällä sanoja — kirjoitettuja tai vaikka videolla puhuttuja. Eteenpäin viestiä jakaessasi käytät niin ikään omia sanojasi saattelemaan jakosi.

Kuuntele toista oikeasti

”Kuunteleminen” on merkittävä osa sosiaalisen median tekemistä ihan jo tilaisuuksien huomaamiseksi, mutta nyt on aika tsekata kuuletko vai kuunteletko? Ymmärrätkö kuulemasi ja pystytkö aktiivisesti huomioimaan toisen näkökannan? Tarkastele sitä käsissäsi olevaa tilaisuutta oikein tosissasi, asetu sinne kysyjän tms. saappaisiin!

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistaudut vastaamaan vähän jotain muutakin kuin ”tässä linkki artikkeliini aihetta koskien, se ratkaisee kaikki ongelmasi”. Linkkidroppailu nähdään helposti keskeyttämisenä ja se taas ei ole erityisen empaattista. Älä ole robotti.

Tietysti yksi tapa osoittaa se, että olet todella kuunnellut, on toistaa kysyjän kysymys tavalla tai toisella. Lähinnä se ymmärtämäsi ydinasia siis, eikä robottimaisesti koko kysymystä tms. Edes Twitterin 140 merkin ei pitäisi olla ongelma tässä.

Pidä katsekontakti ja kiinnitä huomiota ”kehonkieleesi”

Oikeassa elämässä se, että katsot keskustelukumppania silmiin ja pidät kehonkielen avoimena on merkki empaattisuudesta. Päivänselvää on, että tämä on sosiaalisessa mediassa hieman hankalampaa.

Vastaus on piinkovien asiantuntijoiden kauhuksi hymiöissä, animoiduilla giffeillä osoitetuissa tunteissa ja videovastauksissa. Katso linssiin kuvatessasi! Uskalla siis tuoda asiaasi tunnetta niillä välineillä, joita some meille tuntemiseen suo.

Lainaa vaikka sivu Daniel Knowltonin pelikirjasta ja giffaa itsesi keskusteluun:

PS. Tiedän, ettei empatia sosiaalisessa mediassa ole niin helppoa kuin miltä se tässä saattaa näyttää. En näyttäydy itsekään välttämättä erityisen empaattisena ihmisenä, mutta nyt kun ymmärsin sen olevan avuksi myös omassa jaksamisessa, aion laittaa asiaan paukkuja.

Kommentit on suljettu.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273