Hashtag — sama sama mutta eri

Hashtag — sama sama mutta eri

Hashtagit ne ovat hiipineet kaikkialle, jopa kantakapakkani hanasta on valutettu hashtagillä nimettyä olutta. Töihin kävellessäni olen myös lukuisia kertoja miettinyt mitähän sisältöä Lindex minulta potentiaalisena asiakkaanaan odottaa #superrolemodel-hashtagilleen — vai odottaako mitään?

Koska kuka tahansa voi aloittaa hashtagin tai liittyä olemassa olevaan hashtagiin, koskevat kyseistä värkkiä lähinnä villit viidakon lait. Sillä periaatteella voisin ryhtyä superroolimalliksi ihan millä tahansa aiheella, pukeutumatta Lindexin vaatteisiin. Tästä johtuen hashtagiin liittyen voi tapahtua vaikka mitä jännää, eikä välttämättä ollenkaan sitä mitä odotit. Sellainen on sosiaalisen median luonne.

Hanna Puro bongasi hashtageihin liittyen taannoin jutun siitä, kuinka yhdellä tietyllä hashtagilla tulee esille hyvin erilainen viesti Twitterissä kuin Instagramissa. Sen johdosta ajattelin tänään kertoa mitä eroa on hashtagilla Twitterissä ja Instagramissa.

Sama toimintaperiaate, eri käytännöt

Hashtag ei edelleenkään ole rakettitiedettä. Teoriassa hashtag toimii sekä Instagramissa että Twitterissä samalla tavalla: kyseessä on risuaitamerkkiin eli #:n yhdistetty mielellään perusmuotoinen sana, Tuosta sanasta tulee yhdessä #-merkin kanssa klikattava ja klikkaus antaa sinulle ”hakutuloksen” niistä viesteistä, joissa kyseinen tag mainitaan.

Käytännössä — kirjaimellisesti käytännöissä — palveluiden välillä hashtagien käytössä ja toimivuudessa on eroa.

Pelkästään jo se, että Instagram-kuvatekstiä pääset muokkaamaan ja kommentoimaan tarkoittaa sitä, että voit liittää kuvan hashtagiin ja siten uuden yhteisön nähtäväksi myöhemminkin. Tällä hetkellä tämä tosin ei ”nosta” kuvaa hashtaghaun kärkeen, niinkuin se ennen teki. Twitterissä muokkaaminen ei ole mahdollista, mutta periaatteessa voisit tehdä hashtagin lisäyksen nostotoimenpiteenä ja venyttää keskustelulla tweetin hyllyikää. Harkitse nyt kuitenkin ennenkuin ryhdyt.

Montako hashtagia kannattaa käyttää?

Twitterissä Buddy Median tutkimuksen mukaan optimaalinen hashtagien määrä per viesti on 1-2. Sillä hashtagien määrällä vuorovaikutus on 21 % korkeampi kuin ilman hashtageja, mutta jos menet määrän yli vuorovaikutus putoaa jopa 17 %.

Dan Zarrellan lausunnon mukaan tweetti uudelleentweetataan 55 % todennäköisemmin kun se sisältää hashtagin.

Instagramissa taas Trackmavenin raportin mukaan 11+ hashtagia tuottaa eniten vuorovaikutusta. Kuvalle on sallittua lisätä kaiken kaikkiaan 30 hashtagia, jotka kyllä 2200 käytössä olevaan merkkiin mahtuvatkin.

Voit tarkastaa PicStatsilla omaa Instagram-tiliäsi koskien mikä on hyvä määrä hashtageja. Alla olevat kaksi kuvaa ovat kahden teatterin Instagram-tileistä, vasemmalla Tampereen Teatteri ja oikealla Tampereen Työväen Teatteri. Huomaa kuinka esimerkiksi 16 tagia ei toimi molemmille, mitä kommentteihin (sinisellä) tulee, mutta 20 pinta kirvoittaa tykkäyksiä (vihreä).

@tampereteatteri PicStats hashtagien määrä @ttteatteri PicStats hashtagien määrä

Entä sitten hashtagien määrä Facebookissa? EdgeRank Checkerin selvityksen mukaan hashtagit eivät vaikuta viestin leviämiseen positiivisesti.

Mitä hashtagia kannattaa käyttää?

Tähän kysymykseen en pysty, enkä edes halua pystyä antamaan sinulle täysin yksiselitteistä vastausta.

Toki esimerkiksi Instagramin käyttöä kouluttaessani kerron Dan Zarrella havainnoista, joissa luonto ja lupaus vastavuoroisuudesta hallitsevat. Lopulta tärkeämpää on kuitenkin se, että käytät sellaisia hashtageja jotka resonoivat omaan kohdeyleisöösi.

  1. Selvitä mitä hashtageja alasi vaikuttajat käyttävät: pikakatsauksen Twitterin suhteen saa ilmaiseksi vaikka Mentionmappilla.
  2. Selvitä liittyvät hashtagit: asiaan liittyvien tagien takana on uutta yleisöä.
  3. Tunnista voittajat: hylkää surutta hashtagit, jotka eivät palvele tarkoitustaan. Kokeile esimerkiksi Ritetagia Twitterissä ja tsekkaa ylempänä mainitusta PicStatsista eri Instagram-tilien kannalta parhaiten toimineita hashtageja.
  4. Tarkasta konteksti: sekä omaa hashtagia brändätessä vaikkapa työntekijälähettiläsohjelmaan tai vaikuttajamarkkinointiin että johonkin valmiiseen tagiin hypätessä kannattaa katsoa mitä siihen liittyen tapahtuu missäkin palvelussa, kestääkö brändisi tulla nähdyksi samassa valossa?

Median muoto vaikuttaa viestiin

Twitterissä viesti lähtökohtaisesti perustuu tekstiin, vaikka viimeaikoina sekä kuva että video ovatkin nousseet tärkeiksi tekijöiksi tweetin leviävyyden kannalta. Instagramissa taas peruslähtökohta on kuva, jolle mahdollisesti annetaan kuvaus tageineen.

Tämä perustavanlaatuinen ero lähtökohdissa todennäköisesti myös aiheuttaa sen, että hashtagiin liittyvien viestien sisältö palveluittain eroaa usein toisistaan.

Otanpa esimerkiksi alussa mainitsemani Hanna P:n bongaamassa artikkelissa käsitellyn #Ferguson-hashtagin. Kyseinen hashtag viittaa Fergusonin kaupungin tapahtumiin elokuulta 2014.

  • Twitterissä #Ferguson muodostui tiedonlähteeksi afroamerikkalaisen Michael Brownin ampumisesta ja siihen liittyvistä seuraamuksista.
  • Instagramissa #Ferguson viittaa esimerkiksi rotuasioihin, poliisiväkivaltaan sekä politiikkaan.

Vaan eipä tarvitse rapakon taa lähteä nähdäkseen, että hashtagien sisällössä on palvelukohtaisia eroja. Kokeilepa vaikka #vaalit2015-hashtagia Tagboardilla. Filtteröi tulokset Twitteristä ja tulokset Instagramissa, väitän sinun näkevän eron.

Kommentit on suljettu.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273