Jokainen vetämäni yksittäinen kurssi tai valmennus, pyrin laittamaan sen lihoiksi. Lihoiksi? Kyllä vain, otan (kuvitteellisen) lihakirveen ja alan hommiin.

Näin sosiaalisen median koulutuksen suhteen se tarkoittaa muun muassa sitä, että poimin luennon aikana esiintyneistä kysymyksistä blogiaiheita. Mikä sinun palveluistasi tai tuotteistasi on se, jonka voisit valmistaa blogattaviksi suupaloiksi?

Tässä muutama esimerkki vuodelta 2012:

Laita palvelusi lihoiksi ja prosessoi blogiksi

Asia on pihvi

Toisinaan se kurssilta nouseva blogattava asia on kuin mitä parhain pihvi. Helppo valmistaa hetkessä ja suorastaan sulaa suuhun.

Tällöin yleisöltä on noussut meheviä, helposti tartuttavia kysymyksiä, jotka palvelevat hienosti blogille asetettuja tavoitteita. Prosessini kulkee jotakuinkin näin:

  1. Kun asia on suorastaan poimittavissa kurssin kupeilta, jokin osa aivoissani lähtee valmistelemaan blogikirjoitusta siinä jo kouluttaessani
  2. Pyöritän oleellisia avainsanoja mielessäni jo kotiin matkatessa, merkitsen niitä muistiin paperille tai Evernoteen
  3. Seuraavana päivänä töihin kävellessä luonnostelen mielessäni miten asiaa todella lähestyn (lista, opas tms.) ja millä tavoittein
  4. Työpisteelläni puran asian tekstiksi (olettaen, että lähestymistapani on todella teksti) ja hion sekä muokkaan kappalejakoa, väliotsikointia ja avainsanoitusta
  5. Linkitän blogissa sekä Zenton sivujen sisällä että ulospäin esimerkiksi asiakkaaseen ja kuvitan artikkelin
  6. Tuplatsekkaan tavoitteeni läsnäolon tekstissä
  7. Esikatselen miltä blogi näyttää ja hion tarvittaessa
  8. Julkaisen ja ryhdyn jakamaan artikkelia (porrastetusti) sosiaalisessa mediassa
  9. Pidän blogia silmällä voidakseni ryhtyä lisätoimenpiteisiin: kommentteihin vastaaminen jne.

Esimerkkinä tästä Salon kaupungin koulutuspäivän tuloksena syntynyt blogaus Höyhenenkevyttä rekrytointia à la SkillPages. Mitä sitten tulee niihin aiheisiin, joita en nosta kurssien tuloksena? Aihe nousee esille esimerkiksi sosiaalisen median uutisoinnista, sivujemme tilastoista tms. Prosessi on kuitenkin aikalailla sama.

On kuitenkin todettava, että joskus kursseilta nousevia asioita pitää kypsentää hieman kauemmin.

Hitaasti kypsää

Joskus käsiin jää lapa. Vaikka valmennuksesta nousisikin erittäin hyviä aiheita, niihin ei aina ole heti sopivaa näkökulmaa. Aina ei vastaus ole helposti käsillä.

Esimerkiksi Salossa toisena koulutuspäivänä merkitsin itselleni muistiin kysymyksen “mitä sosiaalitoimi voi tehdä sosiaalisessa mediassa”. Tämä kysymys sosiaalisesta sosiaalitoimesta oli tarkoitus blogata “pois” jo ennen joulua, mutta en ole ollut tyytyväinen yhteenkään reseptiini. Uunissa muhii myös pata Luovan Suomen projektipäällikköpäivältä, josta yhden aiheen olen jo esille nostanut otsikolla Ole läsnä vapaaehtoisvoimin. ProComissa vetämäni blogikurssin leikkasin lihoiksi, mutta pakkasinkin Puron Hannan kokattavaksi.

Siispä annan aiheiden muhia. Toivoakseni se, etten hätäile hyvän aiheen kanssa, palvelee sinuakin. Monesti juuri hitaasti matalassa lämmössä rakkaudella kypsennetty muheva pata on mitä parhainta herkkua!

Categories: Blogi

Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.