Hyvissäkin hankkeissa on sellainen vika, että ne ennemmin tai myöhemmin päättyvät.
Kävin puhumassa Luovan Suomen projektipäällikköpäivässä. Hyppysissäni oli siis muutaman tunnin ajan erilaisten luovien alojen hankkeiden henkilökuntaa.
Voiko vastuun siirtää sosiaaliselle medialle?
Näiden hankkeiden joukossa on muiden muassa Voimaa taiteesta, joka tarkoituksena on näyttää kuinka eri taidemuotoja voidaan soveltaa esimerkiksi hyvinvointialalla. Et voi väittää, että hankkeen aikeet olisivat huonot. Harmillista kyllä, tässäkin hankkeessa eletään lopun aikoja. Vai eletäänkö?
Sosiaalinen media on siitä erityinen asia, että sitä ohjaa nimenomaan sosiaalisuus. Ei yksisuuntainen viestintä organisaatiolta yleisölle, vaan monisuuntainen viestintä, jossa yleisö on toivottavasti pääosassa. Löytyisikö tykkääjistä ja seuraajista jatkajia sosiaalisen median läsnäoloa ajatellen?
Lopun aikojen pelkäämisen sijaan voi hankkeessa olla mahdollista luoda vielä yksi uusi kulttuuri: koko pelin siirtäminen yleisölle pelkän pallon sijasta.
Esimerkkejä jaetusta vastuusta yhteisöllisessä mediassa
Läsnäolo sosiaalisessa mediassa voi onnistua vapaaehtoisten voimin, tai vaikka ehdotettujen edustajien joukoista ylläpitäjän valitsemalla.
Talkoohenkeä Facebookissa
Voimaa taiteesta -hanke toimii sosiaalisen median palveluista nimenomaan Facebookissa. Päädyimmekin juttelemaan, voidaanko sivua jatkaa yleisön voimin.
Facebook-sivun ylläpito voidaan aivan hyvin hoitaa talkoohengessä, niin tekee esimerkiksi kotimainen FRIENDTREPRENEUR-YSTÄVÄYRITTÄJYYS -sivu. Vastaava onnistuisi aivan hyvin myös Google+:ssa.
Nykyään kun Facebook-sivun ylläpitäjille voi antaa erilaisia rooleja, voidaan ylläpito-oikeuksia antaa hieman suruttomammin. Pitää pitää huolta, että ne ylimmät oikeudet ovat hyvällä henkilöllä tallessa.
Talkoohenkeä Twitterissä
Toinen esimerkki talkoohengellä ylläpidetystä sosiaalisen median läsnäolosta on aavistuksen kuuluisampi. Kyseessä on tietysti Twitter-profiili @sweden.
Joka viikko eri ruotsalainen edustaa Ruotsia Twitterissä. Kutakin edustavaa henkilöä on erikseen ehdotettu Curators of Swedenille, henkilö ei saa ehdottaa itse itseään.
Toki joukkoon on mahtunut ylilyöntejäkin, mutta se on vain elämää.
Muualla, missä?
Kun mielikuvitusta venytellään riittävästi, voi sosiaalisessa mediassa käyttää talkoohenkeä aivan varmasti muissakin palveluissa.
- Se voi olla sisäänrakennettu ominaisuus: Pinterestissä boardien ylläpito on jaettavissa useamman käyttäjän kesken. Tätä ominaisuutta Zentonkin Pinterest-tilillä hyödynnetään lähes kaikilla tauluilla.
- Tai se voi olla luottamukseen perustuva ominaisuus: esimerkiksi LinkedInissä yrityssivun ylläpitoon voi lisätä kenet tahansa kontakteistaan. Jos jostain syystä haluaa antaa yrityksensä viestinnän vierailevan sisällöntuottajan haltuun vaikka kuukaudeksi, täytyy häneen todella luottaa.
Eikä pidä unohtaa vierasbloggaamisen konseptia, tsekkaa vaikka minun vierailuni Pilkun paikka -blogissa.
Eikä sinulla ole pakko olla käynnissä hanke, vaikka sellaisella pelin nyt avasinkin. Voit olla vaikka tilausliikennettä hoitavassa yrityksessä ja antaa läsnäolosi avaimet bussimatkustajiesi käsiin, niinkuin Bussialan Kehittämispalvelujen järjestämässä tilausliikenteen neuvottelupäivässä yrityksille ehdotin. On vain harvoja tahoja, joille huima rohkeus osallistamisessa ei sopisi.
Tottakai tällaiseen ratkaisuun päätyessä täytyy antaa toimijoille hieman ohjeita:
- mikä on kyseisen kanavan alkuperäinen tavoite
- mitä sillä mahdollisesti voitaisiin tehdä
- millaisia avainsanoja kannattaa käyttää
- jne.
Sitten vasta voi jättää homman todella kohtalon haltuun.
