Aika ajoin (lue: joka kerta kun koulutan, valmennan tai konsultoin), joku kysyy minulta jotain tämän tyyppistä: kuinka organisaatio voi vaikuttaa sosiaalisessa mediassa.
Esimerkiksi taannoin, kun olin menossa Tampereen yliopistolle puhumaan työteosta ja asiantuntijaprofiileista sosiaalisessa mediassa, sain ennakkoon tämän kysymyksen:
Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sosiaalinen media – esimerkkejä ja mahdollisuuksia yhdistämisestä?
– Nimettömäksi jäänyt kysyjä
Näen tässä ns. usein kysytyssä kysymyksessä kaksi ongelmakohtaa:
- Organisaatio
- Sosiaalinen media
(Yhteiskunnallinen) Vuorovaikuttaminen, siinä en näe mitään ongelmaa. Se on täysin mahdollista ja melkolailla millä tahansa välineellä.
Ongelma 1: Organisaatio
Organisaatio on ongelma siksi, että rehellisesti sanottuna kovinkaan moni meistä ei halua keskustella henkeviä logon kanssa.
Tästä aiheesta olen blogannut aiemminkin ja väitän asian pätevän edelleen. Jos organisaatio, kuten nyt tässä kysymyksen tapauksessa yliopisto, vaikuttaakin yhteiskunnallisesti, se tapahtuu mitä todennäköisemmin yksittäisten asiantuntijoiden toimesta. Ei niinkään yliopistona. Organisaatio on tiukemmin erilaisten markkinointiviestien ja tiedotteiden vanki, kuin asiantuntijansa.
@hannatakala Mielestäni asiantuntijoiden joukko vaikuttaa tehokkaammin, koska näkemykset ovat laajempia eivätkä organisaation “virallisia”.
— Hannu Haapala (@hthaapala) 7. helmikuuta 2013
Esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta voisi olla vaikka kansalaisaloite Järkeä tekijänoikeuslakiin. Järkeä tekijänoikeuslakiin -vastuuhenkilöissä on myös yliopistoissa vaikuttavia henkilöitä, kuten Åbo Akademin Alf Rehn ja Jyväskylän yliopiston verkkotutkija Kari A. Hintikka.
Voi auliisti myöntää sekä Rehnin että Hintikan vaikuttaneen minunkin valintoihini, mutta mitä luulet onko kumpikaan mainituista yliopistoista vaikuttanut minuun tiedotteillaan ja markkinointiviestinnällään?
Väitän, että organisaatio voi vaikuttaa antamalla asiantuntijoidensa ja osaajiensa näkyä — oikeasti.
Ongelma 2: Sosiaalinen media
Nyt innolla odotat, ammunko itseäni sosiaalisen median kouluttajana sääreen, kun pidän sosiaalista mediaa ongelmana. Sosiaalinen media on ongelma isona muodottomana könttinä nimeltä Sosiaalinen Media.
Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa on melkein yhtä älytön haave kuin koko sosiaalisen median ROI:n laskeminen. Kannattaa tarkentaa toivettaan ja tehdä siitä samalla hieman helpommin mitattava!
Toiveen tarkentaminen tarkoittaa tätä:
- Täsmennä mihin asiaan haluat vaikuttaa
- Valitse yleisösi, kohderyhmä johon ja jonka kanssa halutaan vaikuttaa
- Valikoi sosiaalisesta mediasta ne palvelut, joissa kohderyhmäsi on saavutettavissa ja mihin asiasi sopii
- Ryhdy pitkäjänteisesti vuorovaikuttamaan asiantuntijajoukkosi ja yleisösi kanssa
- Mittaa vaikutuksia asian, älä pelkästään sosiaalisen median näkökulmasta
Esimerkkitapauksessa Järkeä tekijänoikeuslakiin on selkeästi asia, johon ollaan vaikuttamassa. Kyseiseen asiaan on valjastettu monta eri kanavaa, muiden muassa Facebook-sivu ja Facebook-tapahtuma.
Yksittäiset henkilöt ovat eri kanavissa ajaneet ja vieneet asiaa eteenpäin omalla vuorovaikutuksellaan ja vastuuhenkilöiden puheenvuoroista vaikuttuneina:
@leonblank:n jamuusikoiden liiton puheenjohtaja Vänttisen keskustelu #tekijänoikeus-kansalaisaloitteesta YleX:llä areena.yle.fi/radio/1817054
— Anssi Rastas (@atrast) 30. tammikuuta 2013
Tällä asialla on ainakin yksi selkeä mittari: kannatusilmoitusten määrä kansalaisaloite.fi:ssä. Ja tietysti se, että mitä Lex Karpelalle tulevaisuudessa tapahtuu.
Ei mikään ongelma: (Yhteiskunnallinen) Vuorovaikuttaminen
Vuorovaikuttaminen ei ole ongelma, mikäli vain uskallat olla ja antaa toisten olla asioista jotain mieltä. Jotain mieltä oleminen vaatii myös asian, josta olla jotain mieltä.
Ja kun uskalletaan olla jotain mieltä eli haista, maistua ja näyttää joltakin, uskalletaan myös kehoittaa toisia samaan.
