“Ei mulla ole riittävästi sanottavaa!” Tämän väitteen olen kuullut lukuisia kertoja kouluttaessani erilaisia asiantuntijoita sosiaalisen median hyödyntäjiksi. Ja onhan se välillä ongelma harjaantuneemmallekin somekäyttäjälle: mistä ammentaa sisältöä?

Sisällön riittävyys muodostuu helposti ongelmaksi etenkin silloin, jos orjallisesti noudetaan suositeltua postaustiheyttä. Pitääkö ihan joka kerta olla jotain uutta sanottavaa, jopa parikymmentä kertaa päivässä?

Ei todellakaan tarvitse. Sitä sisältöä voi ammentaa aiemmista julkaisuista ja toistosta.

Mitä julkaista Twitterissä? Jo kertaalleen jaettu sisältö uudestaan

Olen käsitellyt asiaa aiemminkin, näkökulmana tuolloin oli blogiartikkelin julkaiseminen muihin formaatteihin. Tällä kertaa näkökulmana on yhden ja saman linkin tweettaaminen useita kertoja.

Kyllä, niin voi tehdä. Kun mietit mitä julkaista Twitterissä, voit jopa toistaa täsmälleen samaa viestiä. Henkilökohtaisesti suosittelisin varioimaan sitä viestiä. Uudelleenmuotoilet sitä uutuuden tunnetta siihen.

Miten linkkipostauksen voi uudelleenmuotoilla Twitterissä?

Kokeilin itse yhdellä Viestijät-blogin artikkelilla erilaisia formaatteja 4 viikon ajan. Useimmiten linkit tunnutaan jakavat otsikko + linkki -formaatilla, mutta muitakin vaihtoehtoja on.

Aloitin hyväksi formaatiksi havaitsemallani listalla: tiivistin blogissa esiintyneen listan mukaan tweettiin. Listan sanoitusta täytyi hieman hioa, sillä tuolloin oli vielä 180 merkin rajoitus käytössä (tänään listoihin mahtuu merkittävästi enemmän merkkejä, katso vaikka).

Näyttöjä tällä tweetillä on tätä kirjoittaessa reilu 7500. Viestin vuorovaikutussuhde on 2,2%, joka toki voisi olla parempikin.

Toiselle viikolle askartelin tweettiin artikkelin pääkuvan hengessä kuvapankkikuvasta kuvan, johon laitoin pidemmän tekstilainauksen artikkelista (elimme edelleen 180 merkin rajoituksen kanssa). Extrakikkailuna merkitsin kuvaan Viestijät-tilin lisäksi sekä artikkelin kirjoittajan Sanna Seväsen, että lainauksessa mainitun henkilön Twitter-tilit.

Tämä viesti on saanut näyttöjä osakseen rontin 1400. Linkin klikkauksia on 94 % vähemmän kuin listamuotoisella edeltäjällään.

Versiossa 3 lainasin linkin yhteyteen pätkän artikkelista suoraan tilapäivitykseen ja mainitsin kirjoittajan Twitter-tilin eli varsin perinteinen ratkaisu. Artikkelin julkaisusta oli tässä vaiheessa kulunut melkein 2 viikkoa, joka useimmiten tarkoittaa sitä, että artikkelin muu jakaminen on ehtinyt jo merkittävästi laantua.

Juuri nyt tämä versio on näytöissä melkolailla samoissa lukemissa kuin versio 2, mutta linkki on saanut osakseen 7 kertaa enemmän klikkauksia tällä perinteisemmällä mallilla. Se kuitenkin jää kauas listamallin menestyksestä.

Neljänteen versioon joukkoistin ideoita aiheeseen “mitä julkaista Twitterissä linkin yhteydessä” Crazy Town Tampereen muilta jäseniltä yhteisessä someminglauksessamme. Kannatusta sai kysymyksen kysyminen. Päädyin käyttämään linkin jakamisen yhteydessä Twitterin kyselytyökalua, koska niin en ollut aiemmin mitään linkkejä jakanut ja halusin kokeilla.

Tämä viesti on saanut näyttöjä osakseen hivenen yli 2300, mutta linkin klikkauksissa tämä asettuu versioiden 2 ja 3 väliin. Kaksi klikattavaa asiaa voi olla liiallinen määrä aktiviteettia.

Näistä kokeilemistani jutuista parhaiten toimi ensimmäisen postauksen lista, mutta yhdessä nämä neljä tweettiä ovat kuljettaneet 9% Twitteristä artikkeliin kantautuneesta liikenteestä ja se on pääasia. Analytiikassa tällä määrällä olen artikkelin liikenteenlähteissä Twitteriä koskien top 3:ssa, joten olen tyytyväinen vaikka kaikki viestit eivät tasaisen hyvin vetäneetkään.

Mahdollisuuksia olisi ollut toki lisääkin siihen linkin kylkeen:

  • valmiin GIF-animaation liittäminen esim. Giphystä
  • aiheeseen sopivan GIF-animaation askarteleminen
  • mini-infograafi pääpointeista
  • pääpointeista lyhyt ytimekäs natiivivideo
  • emojien hyödyntäminen
  • jne.

No toisaalta, kokeillaanpa heti, kyllä tuo artikkeli sietää uutta nostoa vielä vaikka kuinka:

Yksi ja sama linkki, monta monituista tapaa toimia. Yksi linkki oli muotoiltavissa moneksi.

Jokaisen viestin johdosta myös minun profiilini on saanut osakseen klikkauksia ja toivoakseni vahvistan omilla teoillani myös Seväsen Sannan Twitter-profiilin näkyvyyttä. En siis tuottanut vain meteliä, vaan saan oikeasti asioita aikaiseksi.

Jos tämän tyyppinen askartelu aiheuttaa lähinnä närästystä, niin anna minun antaa sinulle työkaluja sen täysin saman viestin toistamiseen aikaa säästäen: Bufferin Power Scheduler tai DrumUp.

Pidä ainakin parhaista sisällöistä jatkuvaa sisältöinventaaria

Suosittelen, että pidätte sekä organisaatiossa että itse kukin somen käyttäjinä yllä sisältöinventaariota.

Käännyt sitten sen puoleen, kun alkaa poltella se kysymys “mitä julkaista Twitterissä nyt?” ja mitään sanottavaa ei mukamas tunnu olevan. Valitset sieltä jotain, mistä et olekaan hetkeen mitään julkaissut ja puet sen uusiin vaatteisiin.

Vanhasta sietää ammentaa siksikin, että monesti ne jutut kestävät aikaa. Blogiartikkelikin saattaa olla täysin relevantti ja tuottaa tulosta vielä pari vuotta julkaisunsa jälkeen. Olisi häpeällistä olla antamatta sille uutta huomiota!

PS. Olen myöhemmin testannut jälleen yhtä versiota tuon saman linkin tweettaamisesta, saattelin linkkini pelkillä emojeilla:


Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.