Miten tapahtuma järjestetään sosialisessa mediassa?

Osallistuin 10.-11.6. paikan päällä tapahtumaan, joka netissä parhaiten tunnettaneen nimellä SomeTime2011 (risuaidalla # tai ilman). Olin osana yleisöä, en osana järjestelyjä, vaikka edellisenä vuonna esitinkin SomeTime2010-tapahtumasta kritiikkiä kysymyksen “Entäs sitten?” muodossa.

Tänä vuonna tapahtuma oli levittäytynyt paitsi yhdeltä lavalta useisiin tiloihin myös kaksipäiväiseksi. Etäkatsojille se oli mahdollisesti vieläkin laajempi, sillä esimerkiksi useammat tahot streamasivat suorana tapahtumia Bambuseriin!

Siitä huolimatta, että SomeTime on järjestäjiensä ja yleisönsä näköinen hallittu kaaos, pidän sitä yhtenä erittäin hyvänä esimerkkinä tapahtumien järjestämisestä sosiaalisen median avulla ja sen sisällä.

Kanavalla kuin kanavalla

SomeTimen järjestäminen on erittäin avointa puuhaa, kaikilla osallistujilla ja osallistumattomilla on mahdollisuutensa osallistua järjestelyihin, ohjelman tekemiseen, aika pitkälti koko touhuun.

Lähes kaikki 2011 vuoden tapahtuman järjestelykokoukset on taidettu lähettää livenä verkkoon. SomeTime2012:sta kokoustaminen eli sekoustaminen alkaa 3.8. klo 9 Espoossa ja streamataan tietysti myös etäosallistujille. Kaikkien tapahtumien suhteen tällainen ei tietysti ole sallittua eikä edes toivottavaa, mutta tietäkää: se on mahdollista!

Naamatusten järjestettyjen kokousten lisäksi suunnittelua tehtiin suunnitteluwikissä, jossa jälleen kerran halukkailla oli mahdollisuus osallistua. Wikissä ja verkkoon videoiduissa kokouksissa paistaa avoimuus ja läpinäkyvyys, hyvänä esimerkkinä muille tapahtumajärjestäjille.

Twitter oli hyvin näkyvillä koko Sometime2011:n ajan.

Tälle tapahtumalle oli luonnollista, että pitkin kevättä ja etenkin tapahtuman aikana Twitterissä hashtag #sometime2011 kävi kuumana. Kussakin tapahtuman tilassa pyöri näytillä myös oma hashtaginsa, kuvassa esimerkiksi #somestudio ja siellä käynnissä ollut Swing to Win -esittely.

Käytössä on myös Facebook, SomeTime2011:sta tehtiin ryhmässä, sivulla ja monet myös omilla tahoillaan firmojen sivuilla jne. Eivätkä kanavat varmasti tähän lopu, löydät materiaalia YouTubesta, Flickristä… hillitön kasa kaikkien hyväksi hyödynnettävää materiaalia.

Mitähän jos kaikki tapahtumat olisivat näin hyvin taltioituja, läpinäkyviä ja avoimia?

Osallistumisen monipuolisuus

Tiedän, että monet osallistuivat fyysisesti toiseen ohjelmanumeroon vaikkapa juuri siellä #somestudio:ssa ja seurasivat laitteiltaan samanaikaisesti tapahtumaa #someback-tilasta. Minä seurasin nimenomaan Twitterin kautta mitä muissa tiloissa tapahtui, toiset katsoivat ihan suoraa lähetystä.

Minä taas vakuutin itseni, että voin tsekata päällekäiset kiinnostavat jutut myöhemmin todennäköisesti Bambuserista. Ja niin teinkin.

Etäosallistujille tunnelma on varmasti kuitenkin erilainen kuin paikan päällä, ja työpajojen sekä osallistavien keynotejen tweettaamisen täydet hiljaisuudet saattoivat tuntua hieman haastavalta. Silti esimerkiksi Tuija Aallon sana-assosiaatioilla leikkivästä keynotesta syntyi kiehtovia tuloksia etäosallistujienkin toimesta.

Se oli kaiken kaikkiaan siis hallittu kaaos täynnä rentoja mahdollisuuksia. Tilanne, josta monet muut voivat ottaa esimerkkiä – aiheidenkin suhteen oli kivan monipuolista tarjontaa murhamysteeristä yrittämiseen ja oppimisesta bloggaamiseen.

Vuodelle 2012 kuitenkin esitin uuden kysymyksen: “Kui varte?” eli suomeksi “miksi, minkä tähden?” Ehkäpä olen itsekin antamassa kysymykselleni yhden vastauksen.


Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.