Uudet tekniikat haastavat vanhat työkalut

Kymmenen vuotta sitten käytettävyys oli toisarvoista; Valokuvat tietokoneella olivat vielä uusi ja aika hieno juttu, ja joissain digikameroissa saattoi olla yli kaksikin megapikseliä! Netti alkoi olemaan käytössä jo suurella osalla ihmisistä, mutta kehittyneempiä toimintoja käyttivät vain perehtyneemmät käyttäjät. Muutkin toki postituslistoille ja muille pääsivät, mutta pitkän tahkoamisen ja avunpyyntöjen jälkeen – ja tämän jälkeen vielä postittivat vahingossa suorasanaisia yksityisvastauksia koko listalle. 

Tällaiset työkalut ovat sellaisia, joiden kanssa vanhemmat netinkäyttäjät ovat kasvaneet. Ja kun jotain on tottunut käyttämään, miksi siitä pitäisi vaihtaa pois? Jos käyttää vanhaa järjestelmää sormet sauhuten ja 15 vuoden kokemuksella ja tuntee ympäristön missä toimitaan, ei käytön tehostumista välttämättä tapahdu. Jos hektinen tekeminen muuttuu vähemmäksi ja rauhallisemmaksi, saattaa tekemiseen käytetty aika jopa tuntua lisääntyvän. Miksi siis?

Monissa tapauksissa uusien työkalujen käyttöönotto nopeuttaa vanhojen konkareidenkin tekemistä. Uusien ja vähemmän tietokoneiden kanssa tekemisissä olevien ihmisten kohdalla ero on jo suuri. Vaikutus työnteon mielekkyyteen, joka heijastuu muihin ihmisiin – niin työkavereihin kuin asiakkaisiinkin – on huomattava. Artikkelin lisääminen firman wikiin pitäisi olla artikkelin lisäämistä firman wikiin eikä joutumista näpertelemään sen ärsyttävän pas*arakkineen kanssa.

Itse olen joutunut viime aikoina käyttämään erästä wiki-sovellusta, enkä ole nauttinut siitä hetkeäkään. Kuvia ladataan sovellukseen mennen linkin kautta omalle tiedostonlataussivulle, kuvia ei pienennetä eikä niitä voi kääntää – ne ilmestyvät artikkelin perään kuvatekstien kanssa jättikokoisina suoraan kamerasta. Linkityksiä varten pitää varmistella sivujen nimiä, ja ilman pitkällistä wiki-kokemusta kaikki paitsi yleisimmät muotoilut joutuu tarkistamaan manuaalista.

Hieman erilaista toimintatapaa olen käyttänyt uusien kotisivujeni kanssa. Olen rakentanut sivujani Drupal 7:n päälle, testaillen uusia moduuleita ja ominaisuuksia ja pyrkien tekemään sivuista niin helpot ja miellyttävät käyttää kuin mahdollista. Tekstieditori, joka alkaa olla nykyään vakio-ominaisuus, hoitaa muotoilut näppärästi. Pienellä säädöllä saadaan mukaan omat yksilöidyt tyylit, jolla voidaan vaikka korostaa haluttua tekstipätkää tai tehdä linkistä napin. Kun haluan linkin toiseen luomaani sivuun, painan nappia ja kirjoitan muutaman kirjaimen sanasta jonka muistan etsimäni artikkelin otsikossa olevan, ja saan eteeni vaihtoehdot jossa kyseinen kirjainyhdistelmä esiintyy. Oikean vaihtoehdon valitsemisen jälkeen tekstistä löytyy linkki sivulle, linkkitekstinä sivun otsikko jos näin haluan. Raahaan kuvan tietokoneeni työpöydältä tekstialueen alla olevaan tiedostokenttään, ja kuva latautuu palvelimelle muuntuen haluamaani kokoon. Käännän kuvaa 90 astetta yhdellä valinnalla ja lähetän sen napilla tekstialueeseen. 

Drupal -julkaisujärjestelmän ylläpito-ominaisuuksia
Kuva: Napin klikkauksen jälkeen nimeä aletaan kirjoittamaan, ja järjestelmä antaa vaihtoehdot.

Wikimäinen ominaisuus toimii loistavasti
Kuva: Kun otsikkoa on klikattu, linkki tuodaan otsikoineen sivulle.

Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, kumpaa edellä kuvatuista järjestelmistä haluan itse käyttää.

Muitakin syitä löytyy; jos ollaan kehittämässä sivustoa, olisi yhtenäisyyden ja yleisen toimivuuden takia suositeltavaa käyttää samaan alustaan kuuluvia työkaluja, eikä lähteä rakentamaan virityksiä, jotka tulevat kuluttamaan aikaa, rahaa, hermoja ja luultavasti kaiken sen työn jälkeenkin toimii huonommin kuin yhteen alustaan pohjautuva järjestelmä.

Saapuneita kommentteja:

Nestori: ”Kellekään tuskin on epäselvää, kumpaa he haluavat käyttää. Ero paremman ja huonomman välillä on yleensä siinä kaverissa, joka sen toteuttaa. Parempi toteutus vaatii yleensä aina enemmän ajatusta ja osaamista. ”Jonkun vaan”-systeemin pystyttäminen sujuu vasemmalla kädellä keltä vaan, kenen ei sitä tarvitse sitten käyttää.

Meillä esimerkiksi piti jerusalemissa luopua monista suunnitelluista toiminnallisuuksista siksi, että ne oli paskoja eikä kukaan jaksanut/osannut toteuttaa niitä paremmin.”

Antti Lusila: ”Ei ole tavatonta, että vanhat konkarit haluavat juuri niitä työkaluja joita ovat tottuneet aina käyttämään – tällaisten tapausten parissa on tullut tuskailtua viikko jos toinenkin. Itselläni on ollut taipumus mennä vähän liikaakin asiakkaan toiveiden mukaan, omaamatta varmuutta siitä, että ehkä sitä kuitenkin saattaa tietää asiakasta paremmin mitä tämä oikeasti tarvitsee.

On totta, että parempia toteutustapoja ei saada pystyyn sormia napsauttamalla. Nykyään alkaa kuitenkin olla jo niin paljon hyviä työkaluja, että hyviä systeemeitä saadaan vähintääkin kohtuullisella vaivalla. Eduksi tässä kuitenkin on, jos käyttää kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja moduulien selailuun ja testailuun. Tällöin saa jo hyvän kuva siitä, millaisilla kokoonpanoilla saadaan parhaat ja käytettävimmät lopputulokset asiaan jos toiseenkin. Tätä taas ei pysty saavuttamaan satunnaisella tekemisellä, vaan vaaditaan keskittyneisyyttä asiaan.”

 

Kommentit on suljettu.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273