Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Tuntuuko sinusta siltä, että kaikki on jo sanottu ja silti mieltä painavat suositukset siitä kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?

Olin taannoin eräässä organisaatiossa vahvistamassa asiantuntijoita kehittämällä heitä someviestijöinä. Yksi kysymys, joka tämän tyyppisissä tilanteissa tulee useimmiten esille, on ”kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?”

Tuossa mainitsemassani koulutustilanteessa esittelin yhtenä totuutena CoSchedulen vastauksen. Heidän vastauksensa on koostettu 14 eri tutkimuksesta (mm. Adobe, Buffer ja Quick Sprout) ja se on tiivistetysti tämä:

Kanava Suositeltu postaustiheys Paljonko sisällöstä voi olla kuratoitua?
Facebook 1 viestiä/päivä Joka toinen päivä
Twitter 15/päivä N. 7 tweettiä päivässä
LinkedIn 1/päivä Joka toinen päivä
Pinterest 11/päivä Vähintään 5 päivässä
Google+ 2/päivä 1 päivässä
Instagram 1-2/päivä Kuratoi vain jos välttämätöntä yleisön palvelemiseksi

Onko luvuissa tapahtunut jotain muutosta esimerkiksi vuoteen 2015 nähden? Tsekkaa Hanna Puron Uutta sisältöä putkeen, mutta kuinka usein?

”Ai kuinka usein kannattaisi tweetata?”

No, koulutustilanteissa näen, kuinka useimmiten tuo 15 tweetin päiväsuositus saattaa hivenen hirvittää. Ehkä se hirvittää sinuakin. Tuntemuksensa sanoiksi pukevat yleensä ilmoittavat suoraan, että ”EI.”

via GIPHY

Ja tiedätkö mitä? Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä.

En siis siinä mielessä, että 15+ tweettiä päivässä olisi huono idea. Olen samaa mieltä siksi, että ei vahva asiantuntija viesti vain päästäkseen tiettyyn optimaaliseen viestimäärään.

Vahva asiantuntija viestii, kun hänellä on asiaa. Ongelma vaan on siinä, että turhan moni suomalainen osaaja, asiansa tuntija ja ajattelija luulee ettei hänellä ole asiaa.

via GIPHY

Kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti, jos ei ole mitään sanottavaa?

Leikitäänpä, että sinä valitset asiantuntijabrändisi kanaviksi Twitterin ja LinkedInin.

Älä jää kauhistuneena murehtimaan yhteenlaskettua 16 viestin määrää, vaan muista kuinka molemmissa lähes puolet sisällöstä voi olla kuratoitua. Sinun ei siis tarvitse esitellä 16 suurta originaalia ajatusta päivässä, vaan voit puolet ajasta edelleenjakamalla osoittaa seuraavasi toimialasi tapahtumia, uutisia ja vaikuttajia.

Ainakin haluaisin olettaa, että sinä seuraat heitä jo. Nyt vaan jatkossa hyödynnät heidän sinua puhuttelevia sisältöjään jakamalla niitä eteenpäin (oma saate jaoille olisi kyllä cova). Näin sinulla on yhtäkkiä asiaa, vaikka se ei olisikaan sikissyt juuri sinun hyppysistäsi.

Mutta jäljelle jää vielä ainakin 8 viestiä? Kaikkihan on jo sanottu ja moneen kertaan! Eihän kukaan pysty tikistämään kuulastaan 8 suurta originaalia ajatusta päivittäin…

Ei siihen temppuun pystyviä ainakaan kovin monia ole, eikä sinunkaan sellaiseksi tarvitse huomenaamuna herätä. Sen sijaan mieti mitä sinulla jo on.

  • Sinun oma näkökulmasi
  • Sinun oma kokemuksesi
  • Sinun oma sanavarastosi

Ehkä juuri sinä pystyt tarkastelemaan sitä toimialasi tärkeää asiaa hyödyntäen vaikkapa kaikkia niitä dekkareita, joita vuosien saatossa olet lukenut. Kanavoit sitä sisäistä kaiken kokenutta yksityisetsivääsi ja ratkaiset mysteerin. Tai kenties sinä voit maustaa vinkkisi itsestäänselvältä tuntuvasta aiheesta kokemuksen syvällä rintaäänellä. Been there, done that, got more than the t-shirt!

Henkilökohtainen näkemys ja kokemus ovat yleisösi avuksi, usko pois.

Jos olit tarkkana, huomasit minun linkittäneen ylempänä Hanna Puron artikkeliin siitä miten usein sosiaalisessa mediassa kannattaa julkaista. Jos vilkaiset linkkiä, saatat huomata meidän saman lähtökohdan artikkeliemme olevan varsin erilaiset. Samoin sinä käsittelisit tätä eri tavalla, vähintäänkin sanavalintasi eroaisivat meidän sanavalinnoistamme.

Meillä jokaisella on kaltaisemme henkilöt, joissa meidän pitäisi herättää luottamusta ja se tapahtuu muun muassa itselle tutulla sanastolla.

Niin kauan, kun sinä näet, koet ja muodostat siitä mielessäsi tarinaa, on sinulla jotain sanottavaakin. Sinulla on asiaa, vaikka epäiletkin sitä. Sinun arvosi, tavoitteesi ja persoonallisuutesi ovat myös työkalujasi viestinnässä.

Toki tulee hetki, kun ei nyt vaan kerta kaikkiaan ole mitään sanottavaa. Ei silloin tarvitse väkisin tweetata. Kyllä sitä asiaa someen asti taas kohta ilmaantuu, eivätkä tilisi, verkostosi ja uskottavuutesi ole menneet nurin sitä odotellessa.

Eli kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti? Kun on jotain kerrottavaa. Tavalla tai toisella.

Voimaannuttakaa toisianne tavoitteellisella vuorovaikutusryhmällä

Voimaannuttakaa toisianne tavoitteellisella vuorovaikutusryhmällä

Miten voidaan paremmin varmistaa sosiaalisuus omassa sosiaalisen median sisällössä? Tai se, että se viesti leviäisi oman kuplan ulkopuolelle, mutta oikealle yleisölle? Yksi ratkaisu kokeiltavaksi voi olla ”pod”, eli parvi joka vuorovaikuttaa toistensa sisällöissä: vuorovaikutusryhmä.

Zento on asunut elokuun 2017 alusta Crazy Town -yritysyhteisössä. Yksi tällaisen yhteisön hyöty voi olla vaikkapa se, että edesautamme toistemme sosiaalisen median viestien saavuttavuutta. Miten? Vuorovaikuttamalla eli tykkäämällä, kommentoimalla jne. ristiin toistemme julkaisuissa. Minäkin olen tänään reagoinut muutamankin naapurin somejuttuihin.

Käytännössä siis yhteisö on siis myös vuorovaikutusryhmä. Tällaisen vuorovaikutustoiminnan perusperiaate on seuraava:

  1. Teet julkaisun esim. yrityksesi Instagram-tilille
  2. Linkität julkaisun vuorovaikutussolun yksityiseen ryhmään, joka pyörii esimerkiksi Instagramin ryhmäyksityisviesteinä, Facebook-ryhmänä tai WhatsApp-ryhmänä
  3. Ryhmän muut jäsenet käyvät sitten reagoimassa kuvaan (tykkäyksellä, kommentoimalla ja/tai jakamalla) sitä fiksusti, yleensä tietyn aikarajan puitteissa
  4. Sinä käyt vastavuoroisesti reagoimassa muiden linkittämiin sisältöihin
  5. Toimintanne johdosta kuva vahvistuu niin virrassa, kuin hashtageissaan ja tulee esille Seurataan-näkymissä

Sosiaalisessa mediassa viestin aikaansaamat positiiviset klikkausreaktiot vaikuttavat viestin saamaan näkyvyyteen. Tällaisten ryhmien tarkoitus on muun muassa saada järjestelmällisesti aikaiseksi reaktiopesämuna.

Tällaista ryhmää ei kuitenkaan välttämättä kannata perustaa ihan millä porukalla tahansa ja niiden reaktioidenkin laadun suhteen kannattaa olla tarkkana.

Millä perusteella vuorovaikutusryhmä kannattaa luoda?

Maailmalla tällä hetkellä näitä ”podeja” perustetaan erityisesti Instagram-toiminnalle, eli puhutaan Instagram-podeista. Tavoitteena on tietenkin päihittää Instagramin algoritmi, mutta myös vahvistaa omaa verkostoa ja viestintää muuten.

Olen nähnyt Instagram-podeja perustettavan etenkin toimialan ja siten yhteisen yleisön perusteella. Kun toimijoilla on toisiaan tukevaa liiketoimintaa ja haussa samanoloinen demografinen yleisö, he voivat muodostaa ryhmän.

Bloggaajien kesken linkitys- ja kommentointiringit ovat olleet toimintatapana jo vuosikausia. Kokemukseni mukaan niitä alunalkaen perustettiin lähinnä Googlen hakualgoritmien hakkaamiseen, mutta nyt haussa varmasti ovat niin ikään sosiaalisen median reaktiot ja ihan aito sekä näkyvä yhteistyö.

Nämä bloggaajienkin ryhmät perustuvat usein yhteiseen nicheen, kuten vaikka ruokablogeihin tai äitiysblogeihin. On helpompi ja aidompi linkittää toisen blogiin omasta artikkelista, kun aiheet liittyvät toisiinsa. Mutta totta kai myös helpompi jakaa toisen linkkiä omalla Facebook-seinällä, mikäli se ei ole suoraan kilpaileva.

Vastikään näin myös erään suomalaisporukan kehittelevän podia, jonka pääsyvaatimuksena oli sijoittuminen Top 1% omalla toimialalla LinkedInin Social Selling Indexissä. En tiedä oliko heidän aikeenaan keskittyä juuri LinkedIn-julkaisujen tukemiseen, mutta oletetaan nyt niin tuon rajauksen johdosta. Tavoitteena tuolloin voi olla vaikka se, että itse kunkin LinkedIn-julkaisulle saataisiin näyttöjä oman verkoston ulkopuolelta, 2+ asteen kontakteista.

Tässä tapauksessa ryhmän perusteena on ryhmäläisen oma aktiivisuus kanavassa verrattuna muihin toimijoihin hänen toimialallaan.

Järkevintä minun nähdäkseni on valikoida maltillisen kokoinen porukka (5-8 hlö), joilla on haussa samanoloinen yleisö ja joiden sisällöt tukevat toisiaan. Tällöin on helpompi aidosti kommentoida, mahdollisesti jakaa sisältöjä edelleen ja saavuttaa itselle oleellista väkeä toisten reagoidessa sinun postauksiisi.

Samalla toimialallakaan työskentelevillä on harvoin täysin päällekkäinen verkosto sosiaalisessa mediassa, joten sitä on ainakin ihan turha pelätä.

Miten hyvä vuorovaikutusryhmä reagoi toistensa viesteihin?

Luonnollisestikin helpoin tehtävä on tykkäysringillä, etenkin Instagramissa ja Twitterissä. Napauta vaan sydäntä ja olet suorittanut velvollisuutesi! Facebookissa tykkäysringin jäsenten sietää tietää, että tykkäyksen takaa löytyvillä reaktioilla — kuten ”ihastu”, ”haha” ja ”vau” — on enemmän painoarvoa viestin levikin suhteen. Eli reaktiovalinnallasi on vaikutusta. Tykkäys on kuitenkin reaktioista ikään kuin ”halvin”.

Kommentointipiirissä on tärkeää välttää robottimaista kommentointia. Elämme maailmassa jossa botit kommentoivat kuvia ”great pic!” ja emojirimpsuilla, joten sinun pitäisi saada aikaiseksi merkityksellisempi kommentti. Esimerkiksi jos kysyt postaajalta jotain, voit hyvinkin saada aikaiseksi arvokkaan keskustelun.

Jos taas olet osa jakojoukkiota, joka toimii vaikka Twitterissä, suosittelisin auttamaan itseäsi lisäämällä oman saatteen retweetin tueksi. Ylipäätään aina edelleenjakaessa kannattaa pyrkiä lisäämään se oma ajatus mukaan, se edesauttaa ajatusjohtajuuspyrkimyksiäsi sekä on palvelus yleisöllesi.

Pointti on se, että se luotava vuorovaikutus olisi oikeasti arvokasta sekä saajalleen että sinulle reagoijana. Unohtamatta sinun omaa yleisöäsi, sillä yksi tämän vuorovaikuttamisen ideoista on myös se, että sinun yleisösi näkee sinun reagoivan (katso vaikka Instagramissa sydän-valikon takaa löytyvää Seurataan-näkymää).

Vuorovaikutusrinkien on tarkoitus vaikuttaa suhteisiin, eikä pelkkiin numeroihin. Sen on tarkoitus olla aitoa, jotta päihittäisitte kaiken maailman masiinat.

Ps. Ryhmän kesken kannattaa tietysti sopia yhteisistä säännöistä. Esimerkiksi siitä kuinka nopeasti sisältöön tulisi reagoida, montako viestiä voi päivässä työntää ryhmään reagoitavaksi jne.

Haluatko lisää laatuseuraajia? Ole sosiaalisempi

Haluatko lisää laatuseuraajia? Ole sosiaalisempi

Lisää seuraajia! En ole hetkeen kuullut sitä valmennuksissa kenenkään ykköstavoitteena ja olen ollut moiseen kehityskulkuun itsekseni tyytyväinen. Olen vuosia kokenut, että on tärkeämpiäkin mittareita. Nyt on kuitenkin tilanne se, että seuraajamäärä voi olla kynnyskysymys.

En ole suhtautunut seuraajamääriin erityisen kiihkeästi, sillä pidän seuraajamääriä turhamaisuusmittarina. En ole siihen kannustanut asiakkaitanikaan, vaan olemme kiihtyneet enemmän esimerkiksi vuorovaikutussuhteesta, liikenteestä ja yhteydenotoista. Nyt on itsekullakin kuitenkin syytä ruveta kiihtymään seuraajamääristä, sillä esimerkiksi Markkinointi & Mainonta kertoo Instagram-seuraajien olevan tärkeää valuuttaa vaikkapa jälleenmyyjien hyllyihin pääsyyn tai jopa työpaikan saamiseksi.

Tähän on tultu. Ei voi varmaksi tietää missä kaikessa sillä omalla tai organisaation seuraajaluvulla on väliä. Siispä pitänee innostua kehittämään sitä määrää jatkuvasti.

Hanki lisää seuraajia kehittämällä toimintaasi

En suosittele, että suhtautuisit seuraajamäärän jatkuvaan kehittämiseen säännöllisenä follow/unfollow -jumppana tai että kaivaisit kuvetta ostaaksesi kasan mitä tahansa tilejä seuraamaan itseäsi.

Olitpa kehittämässä sitten organisaation tai henkilöbrändisi tiliä, keskity toimimaan niin kuin sosiaalisessa mediassa on tarkoituskin toimia: ole sosiaalinen. Samat toimintaperiaatteet toimivat useimmissa palveluissa:

1. Tehosta profiiliasi

Huolehdi siitä, että se oma profiilisivu on kunnossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sinulla on käytössä

  • hyvä käyttäjäkuva
  • siisti ja tarpeelliset asiat esittelevä, vakuuttava kuvausteksti
  • linkillä ohjaus tavoitteidesi mukaiseen toimintaan

Hyvän profiilin ideana on totta kai vakuuttaa sitä katsovat ja saada heistä kenties jotain muutakin irti kuin positiivinen seuraamispäätös.

2. Julkaise kiinnostavista teemoista itsesi näköistä sisältöä

Oikea seuraaja seuraa sinua, koska haluaa virtaansa sinun sisältöäsi. Käytännössä se tietysti tarkoittaa sitä, että sinun pitää julkaista sisältöä joka häntä tavalla tai toisella kiinnostaa.

Yksi tapa tunnistaa nämä kiinnostavat aiheet on tarkastella mitä kilpailijoiden profiileissa on julkaistu ja mihin niistä päivityksistä on eniten reagoitu positiivisella tavalla. Tartu niihin samoihin teemoihin omassa sisällössäsi, mutta olemalla oma itsesi.

Huomaa myös, että sisältösi kannattaa olla linjakasta. Esimerkiksi Instagramissa tämä tarkoittaa sitä, että sama visuaalinen estetiikka toistuu jokaisessa kuvassasi.

3. Päädy uusien silmien alle hashtageilla

Valitse sisällöllesi relevantteja hashtageja kullekin palvelulle sopiva määrä. Hashtagien täytyy tietysti liittyä itse sisältöön, mutta haluat rikkoa niillä myös kuplaa jossa olet!

Suosittelisin lisäämään omien brändihashtagien oheen jotain yleispätevämpää, jota aavistelet kohdeyleisösi selailevan.

Instagramissa tässä auttaa vaikkapa SMAudiencen hashtag-työkalu, näet vaikkapa nemesiksesi käyttämät hashtagit ja miten tiheästi niissä esiintyy kuvia! Etsi sellaisia tageja, joissa on liikennettä mutta ei liikaa.

4. Ole vuorovaikutuksessa toisten sisällön kanssa

Kun sinulla on profiilissasi vähintään näkymällinen valikoimasi linjan mukaista sisältöä hyviin hashtageihin liittyen, ryhdy reagoimaan muihin! Valikoi erityisesti esimerkiksi niitä ihmisiä ja tahoja, jotka reagoivat kilpailijoihisi.

Ole sosiaalinen ja kiva, anna arvoa heidän panokselleen. Tykkää ja käytä mahdollisia muita reaktioita. Kommentoi jotain ei-niin-bottimaista.

Kun annat heille huomiota, saat sitä todennäköisemmin itsekin. Sinun kommenttisi voi johtaa uuteen seuraajaan.

Idea on siis aika pitkälti se, että ohjaat näkyvillä toimillasi ihmisiä ja tahoja kohti optimoitua profiiliasi. Siellä he sitten tekevät toivottavasti seuraamispäätöksen ja ehkä heistä irtoaa jotain muutakin, kuten uutiskirjetilaus.

Ohjaa toimillasi profiilisi ja pääse tavoitteisiin

5. Markkinoi hyvin menestyviä julkaisuja

Tiedän, että kehotin alussa väistämään kukkaronnyörien aukaisemista, mutta kyllä sinä lopulta saat mainostaakin. Valitse mainostettavaksi kuitenkin sellaisia julkaisuja, joiden olet jo nähnyt menestyvän muutenkin hyvin — älä mainosta nollajulkaisuja.

Näytä sponsoroidulla päivityksellä, että tätä sinä saat kun seuraat.

Seuraajamäärä jatkuvaan kasvuun

Mainitsin alussa, että Instagram-seuraajien määrä voi ratkaista pääseekö tuote kauppaan vai ei. Talouselämässä Papun Anna Kurkela on kertonut, että brittiläinen jälleenmyyjä vaati lisää seuraajia Instagramissa, jotta ottaisivat Papun tuotteet heidän hyllyynsä. En tiedä missä raja on kulkenut, mutta juuri nyt Papulla on 15556 seuraajaa ja oletan heidän päässeen niihin mainittuihin hyllyihin.

Kun seuraajamäärän kehitystä tarkastellaan, näyttää Papu InfluencedDB:n mukaan kasvattaneen Instagram-seuraajamääräänsä kuluneen 4 viikon aikana 2,57 %. Heidän tilillään se tarkoittaa tätä kirjoittaessa noin 100 uutta seuraajaa viikossa. Kasvu on jatkuvaa ja tasaista.

Olen aivan varma, että jos teet valikoiduille tahoille osoitetusta sosiaalisuudesta osan päivittäistä tekemistäsi, pääset vähintäänkin samaan kehitystahtiin.

Taannoin laskeskelin yhteen oman eri sosiaalisen median palveluiden seuraajieni määrän, koska olin menossa puhumaan vaikuttajamarkkinoinnista ja halusin kertoa millaiseen ihmismassaan minulla on jotain vaikutusta. Tuolloin pääsin 8 palvelulla reiluun 9500 seuraajaan (toki verkostojen kesken on kevyttä päällekkäisyyttä). Nyt, muutama kuukausi myöhemmin lähentelen 10500 seuraajan rajapyykkiä. Työni kannalta olennaisimmissa palveluissa (Twitter, LinkedIn) tulee tasaisesti lisää seuraajia. Olen määrään ja sen kehittymiseen varsin tyytyväinen, sillä se on ihan hyvä siihen nähden etten ole oikeastaan kukaan.

Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Ajatusjohtajuus tai sen puute vaikuttaa muun muassa myyntiin. Tuore Edelmanin ja LinkedInin ajatusjohtajatutkimus kertoo, että

  • yli puolet yritysten päätöksentekijöistä tarkastelee organisaatiota sen ajatusjohtajien lävitse,
  • kahdeksan kymmenestä kertoo luottamuksen organisaatiota kohtaan kasvaneen ajatusjohtajien ansiosta ja
  • lähes puolet on tehnyt päätöksen kaupoista mielipidejohtajuudesta johtuen.

Ongelma on siinä, että heikko ajatusjohtajuussisältö on vaikuttanut myös kunnioituksen menettämiseen joka toisen johtoportaan päätöksentekijän silmissä. Kolmannes päätöksentekijöistä on huonosta mielipidejohtajien sisällöstä johtuen lakannut harkitsemasta yritystä.

Tänä päivänä meistä kukaan tuskin pystyy väistämään sitä, että esillä olomme muun muassa sosiaalisessa mediassa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Se vaikuttaa siinäkin tapauksessa, että ns. digitaalinen jalanjälkesi olisi olematon, sillä sitten joku kaipaa sitä! 86 % tutkimukseen vastanneista nimittäin ajattelee, että ajatusjohtajuus voisi olla paremminkin hoidettua.

Miten välttää heikko ajatusjohtajuus ja mielipidejohtajuussisältö?

Kehotan huomioimaan, että ”heikko” ei välttämättä tarkoita esimerkiksi sitä, että ajatusjohtajaksi pyrkivä olisi liiaksi viestinyt vaikkapa harrastuksestaan, muusta vapaa-ajastaan tai perheestään. Väitän, että heikkous tässä tapauksessa on enemmänkin siinä, ettei ole tuotettu oikeanlaista arvoa kohdeyleisölle.

Voit toki olla sitä mieltä, että eipä jonkun mielipidejohtajan jalkapalloharrastuskaan sinulle arvoa tuota, mutta ainakin se tekee hänestä ihmisen (ymmärrän tietysti, että väärän joukkueen intohimoinen kannattaminen on vakava asia). Samaa ei voi sanoa, jos hän vain jatkuvasti sylkee firman tarjouksia verkostolleen.

Keskity (tai auta organisaatiosi aiotut ja vähemmän aiotut ajatusjohtajat keskittymään) tuottamaan sitä oikeaa arvoa halutun sisällön kautta.

Mitä sisältöä ajatusjohtajalta halutaan?

Tuon yllä mainitsemani raportin mukaan ajatusjohtajilta odotetaan faktoja, oivalluksia ja substanssia. Ja sitä odotetaan heiltä nopeasti!

Mitä sisältöä ajatusjohtajuus kaipaa?

  1. Kohdeyleisölle olennaisten uusien trendien ja asioiden tunnistusta
  2. Tarpeellista dataa infograafien, avainlukujen jne. muodossa
  3. Taustaanalyysiä tärkeistä ajankohtaisista tapahtumista ja asioista

Halutuin sisällönpituus on 3-4 sivuinen dokumentti, mutta helposti muutamissa minuuteissa sisäistettävä informaatio kelpaa kyllä myös. Oleellisempaa kuitenkin lienee se oma ajatus siellä informaation yhteydessä.

Epäilemättä ymmärrät, että valtaosalla ajatusjohtajista tähän sisältövaatimukseen vastaaminen omin avuin voi tehdä hiukan tiukkaa oman toimen ohessa?

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajatusjohtajuutta on organisaation toimesta tuettava. Ja miksi ei tuettaisi, kun se kerran vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen? Someohje ja ostajapersoonat kaikkien korvien väliin, tarpeellisten taitojen & työkalujen koulutusta sekä tuki– + sisällönsyöttökanavat kuntoon.

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan välillä hivenen hukassa. On vihapuhetta, automaatin makuista sarjatulitusta ja vähän valheellista oman kuvan kiillottamista. Eihän sitä pää kestä.

Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta puhui taannoisessa ProCom-päivässä siitä miten pää kestää digiajassa. Minulle jäi päällimmäiseksi mieleen hänen viestistään se, että kannattaa pyrkiä olemaan empaattinen.

Empatiahan tarkoittaa sitä, että pystyt asettumaan toisen henkilön asemaan. Ymmärrät miten toinen ihminen kokee asian tämän omasta näkökulmasta. Käsität miten hän tuntee.

Kysymys on jo jonkin aikaa kuulunut, että tekeekö sosiaalinen media meistä narsisteja? Tämän lisäksi me suomalaiset olemme tutkitusti yksi maailman epäempaattisimmista kansoista. Meistä jokainen voisikin muun muassa omaa henkilöprofiilia ylläpitäessä varmistaa omalta osaltamme empatian läsnäolon. Onhan se lopultakin juttu, johon asiantuntijatkin henkilöbrändäyksessä kannustavat.

Jos saan lisätä jotain uudenvuodentoiveisiini sosiaalista mediaa koskien, lisäisin tämän.

Miten empatia sosiaalisessa mediassa onnistuu?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuottaa esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

  • Syntyy luottamus
  • Suhteet vahvistuvat
  • Yhteistyö ja sen mahdollisuudet kasvavat
  • Yhteisön jäsenet sitoutuvat toisiinsa paremmin
  • jne.

Mutta miten sitten olla empaattinen sosiaalisessa mediassa? Mitä omaa henkilöbrändiään ahkerasti rakentavan ihmisen tulee tehdä, jotta hänestä piirtyisi ihmisten mieleen empaattinen asiantuntija?

Ole läsnä

Sosiaalisen median ja internetin ulkopuolella tämä tietysti tarkoittaa sitä, että nostat kasvosi ruudusta ja keskityt tilanteeseen jossa olet. Sosiaalisessa mediassa näen tämän tarkoittavan sitä, että osallistut oikeasti ja aidosti keskusteluihin. Etkä vain hätäiseen vastaa ja kiirehdi toisaalle, vaan vähän harkitset miten asia siellä keskustelukumppanin päädyssä onkaan ja maltat keskustella hänen kanssaan.

Äläkä siis mene sen helpoimman peukutusreaktion kautta, vaan oikeasti vastaat käyttämällä sanoja — kirjoitettuja tai vaikka videolla puhuttuja. Eteenpäin viestiä jakaessasi käytät niin ikään omia sanojasi saattelemaan jakosi.

Kuuntele toista oikeasti

”Kuunteleminen” on merkittävä osa sosiaalisen median tekemistä ihan jo tilaisuuksien huomaamiseksi, mutta nyt on aika tsekata kuuletko vai kuunteletko? Ymmärrätkö kuulemasi ja pystytkö aktiivisesti huomioimaan toisen näkökannan? Tarkastele sitä käsissäsi olevaa tilaisuutta oikein tosissasi, asetu sinne kysyjän tms. saappaisiin!

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistaudut vastaamaan vähän jotain muutakin kuin ”tässä linkki artikkeliini aihetta koskien, se ratkaisee kaikki ongelmasi”. Linkkidroppailu nähdään helposti keskeyttämisenä ja se taas ei ole erityisen empaattista. Älä ole robotti.

Tietysti yksi tapa osoittaa se, että olet todella kuunnellut, on toistaa kysyjän kysymys tavalla tai toisella. Lähinnä se ymmärtämäsi ydinasia siis, eikä robottimaisesti koko kysymystä tms. Edes Twitterin 140 merkin ei pitäisi olla ongelma tässä.

Pidä katsekontakti ja kiinnitä huomiota ”kehonkieleesi”

Oikeassa elämässä se, että katsot keskustelukumppania silmiin ja pidät kehonkielen avoimena on merkki empaattisuudesta. Päivänselvää on, että tämä on sosiaalisessa mediassa hieman hankalampaa.

Vastaus on piinkovien asiantuntijoiden kauhuksi hymiöissä, animoiduilla giffeillä osoitetuissa tunteissa ja videovastauksissa. Katso linssiin kuvatessasi! Uskalla siis tuoda asiaasi tunnetta niillä välineillä, joita some meille tuntemiseen suo.

Lainaa vaikka sivu Daniel Knowltonin pelikirjasta ja giffaa itsesi keskusteluun:

PS. Tiedän, ettei empatia sosiaalisessa mediassa ole niin helppoa kuin miltä se tässä saattaa näyttää. En näyttäydy itsekään välttämättä erityisen empaattisena ihmisenä, mutta nyt kun ymmärsin sen olevan avuksi myös omassa jaksamisessa, aion laittaa asiaan paukkuja.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273