Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Ajatusjohtajuus tai sen puute vaikuttaa muun muassa myyntiin. Tuore Edelmanin ja LinkedInin ajatusjohtajatutkimus kertoo, että

  • yli puolet yritysten päätöksentekijöistä tarkastelee organisaatiota sen ajatusjohtajien lävitse,
  • kahdeksan kymmenestä kertoo luottamuksen organisaatiota kohtaan kasvaneen ajatusjohtajien ansiosta ja
  • lähes puolet on tehnyt päätöksen kaupoista mielipidejohtajuudesta johtuen.

Ongelma on siinä, että heikko ajatusjohtajuussisältö on vaikuttanut myös kunnioituksen menettämiseen joka toisen johtoportaan päätöksentekijän silmissä. Kolmannes päätöksentekijöistä on huonosta mielipidejohtajien sisällöstä johtuen lakannut harkitsemasta yritystä.

Tänä päivänä meistä kukaan tuskin pystyy väistämään sitä, että esillä olomme muun muassa sosiaalisessa mediassa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Se vaikuttaa siinäkin tapauksessa, että ns. digitaalinen jalanjälkesi olisi olematon, sillä sitten joku kaipaa sitä! 86 % tutkimukseen vastanneista nimittäin ajattelee, että ajatusjohtajuus voisi olla paremminkin hoidettua.

Miten välttää heikko ajatusjohtajuus ja mielipidejohtajuussisältö?

Kehotan huomioimaan, että ”heikko” ei välttämättä tarkoita esimerkiksi sitä, että ajatusjohtajaksi pyrkivä olisi liiaksi viestinyt vaikkapa harrastuksestaan, muusta vapaa-ajastaan tai perheestään. Väitän, että heikkous tässä tapauksessa on enemmänkin siinä, ettei ole tuotettu oikeanlaista arvoa kohdeyleisölle.

Voit toki olla sitä mieltä, että eipä jonkun mielipidejohtajan jalkapalloharrastuskaan sinulle arvoa tuota, mutta ainakin se tekee hänestä ihmisen (ymmärrän tietysti, että väärän joukkueen intohimoinen kannattaminen on vakava asia). Samaa ei voi sanoa, jos hän vain jatkuvasti sylkee firman tarjouksia verkostolleen.

Keskity (tai auta organisaatiosi aiotut ja vähemmän aiotut ajatusjohtajat keskittymään) tuottamaan sitä oikeaa arvoa halutun sisällön kautta.

Mitä sisältöä ajatusjohtajalta halutaan?

Tuon yllä mainitsemani raportin mukaan ajatusjohtajilta odotetaan faktoja, oivalluksia ja substanssia. Ja sitä odotetaan heiltä nopeasti!

Mitä sisältöä ajatusjohtajuus kaipaa?

  1. Kohdeyleisölle olennaisten uusien trendien ja asioiden tunnistusta
  2. Tarpeellista dataa infograafien, avainlukujen jne. muodossa
  3. Taustaanalyysiä tärkeistä ajankohtaisista tapahtumista ja asioista

Halutuin sisällönpituus on 3-4 sivuinen dokumentti, mutta helposti muutamissa minuuteissa sisäistettävä informaatio kelpaa kyllä myös. Oleellisempaa kuitenkin lienee se oma ajatus siellä informaation yhteydessä.

Epäilemättä ymmärrät, että valtaosalla ajatusjohtajista tähän sisältövaatimukseen vastaaminen omin avuin voi tehdä hiukan tiukkaa oman toimen ohessa?

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajatusjohtajuutta on organisaation toimesta tuettava. Ja miksi ei tuettaisi, kun se kerran vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen? Someohje ja ostajapersoonat kaikkien korvien väliin, tarpeellisten taitojen & työkalujen koulutusta sekä tuki– + sisällönsyöttökanavat kuntoon.

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan välillä hivenen hukassa. On vihapuhetta, automaatin makuista sarjatulitusta ja vähän valheellista oman kuvan kiillottamista. Eihän sitä pää kestä.

Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta puhui taannoisessa ProCom-päivässä siitä miten pää kestää digiajassa. Minulle jäi päällimmäiseksi mieleen hänen viestistään se, että kannattaa pyrkiä olemaan empaattinen.

Empatiahan tarkoittaa sitä, että pystyt asettumaan toisen henkilön asemaan. Ymmärrät miten toinen ihminen kokee asian tämän omasta näkökulmasta. Käsität miten hän tuntee.

Kysymys on jo jonkin aikaa kuulunut, että tekeekö sosiaalinen media meistä narsisteja? Tämän lisäksi me suomalaiset olemme tutkitusti yksi maailman epäempaattisimmista kansoista. Meistä jokainen voisikin muun muassa omaa henkilöprofiilia ylläpitäessä varmistaa omalta osaltamme empatian läsnäolon. Onhan se lopultakin juttu, johon asiantuntijatkin henkilöbrändäyksessä kannustavat.

Jos saan lisätä jotain uudenvuodentoiveisiini sosiaalista mediaa koskien, lisäisin tämän.

Miten empatia sosiaalisessa mediassa onnistuu?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuottaa esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

  • Syntyy luottamus
  • Suhteet vahvistuvat
  • Yhteistyö ja sen mahdollisuudet kasvavat
  • Yhteisön jäsenet sitoutuvat toisiinsa paremmin
  • jne.

Mutta miten sitten olla empaattinen sosiaalisessa mediassa? Mitä omaa henkilöbrändiään ahkerasti rakentavan ihmisen tulee tehdä, jotta hänestä piirtyisi ihmisten mieleen empaattinen asiantuntija?

Ole läsnä

Sosiaalisen median ja internetin ulkopuolella tämä tietysti tarkoittaa sitä, että nostat kasvosi ruudusta ja keskityt tilanteeseen jossa olet. Sosiaalisessa mediassa näen tämän tarkoittavan sitä, että osallistut oikeasti ja aidosti keskusteluihin. Etkä vain hätäiseen vastaa ja kiirehdi toisaalle, vaan vähän harkitset miten asia siellä keskustelukumppanin päädyssä onkaan ja maltat keskustella hänen kanssaan.

Äläkä siis mene sen helpoimman peukutusreaktion kautta, vaan oikeasti vastaat käyttämällä sanoja — kirjoitettuja tai vaikka videolla puhuttuja. Eteenpäin viestiä jakaessasi käytät niin ikään omia sanojasi saattelemaan jakosi.

Kuuntele toista oikeasti

”Kuunteleminen” on merkittävä osa sosiaalisen median tekemistä ihan jo tilaisuuksien huomaamiseksi, mutta nyt on aika tsekata kuuletko vai kuunteletko? Ymmärrätkö kuulemasi ja pystytkö aktiivisesti huomioimaan toisen näkökannan? Tarkastele sitä käsissäsi olevaa tilaisuutta oikein tosissasi, asetu sinne kysyjän tms. saappaisiin!

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistaudut vastaamaan vähän jotain muutakin kuin ”tässä linkki artikkeliini aihetta koskien, se ratkaisee kaikki ongelmasi”. Linkkidroppailu nähdään helposti keskeyttämisenä ja se taas ei ole erityisen empaattista. Älä ole robotti.

Tietysti yksi tapa osoittaa se, että olet todella kuunnellut, on toistaa kysyjän kysymys tavalla tai toisella. Lähinnä se ymmärtämäsi ydinasia siis, eikä robottimaisesti koko kysymystä tms. Edes Twitterin 140 merkin ei pitäisi olla ongelma tässä.

Pidä katsekontakti ja kiinnitä huomiota ”kehonkieleesi”

Oikeassa elämässä se, että katsot keskustelukumppania silmiin ja pidät kehonkielen avoimena on merkki empaattisuudesta. Päivänselvää on, että tämä on sosiaalisessa mediassa hieman hankalampaa.

Vastaus on piinkovien asiantuntijoiden kauhuksi hymiöissä, animoiduilla giffeillä osoitetuissa tunteissa ja videovastauksissa. Katso linssiin kuvatessasi! Uskalla siis tuoda asiaasi tunnetta niillä välineillä, joita some meille tuntemiseen suo.

Lainaa vaikka sivu Daniel Knowltonin pelikirjasta ja giffaa itsesi keskusteluun:

PS. Tiedän, ettei empatia sosiaalisessa mediassa ole niin helppoa kuin miltä se tässä saattaa näyttää. En näyttäydy itsekään välttämättä erityisen empaattisena ihmisenä, mutta nyt kun ymmärsin sen olevan avuksi myös omassa jaksamisessa, aion laittaa asiaan paukkuja.

Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Asiantuntijan henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu liittoutumalla toisten, sitä omaa valikoitua aihetta täydentävien henkilöbrändien kanssa.

Stara Median Jocka Träskbäck kävi Tampereen Crazy Townin avoimilla aamukahveilla juttelemassa vähän yritys- ja henkilöbrändäyksestä. Tunnin kestävillä avoimilla aamukahveilla saa tietysti vain pintaraapaisun aiheesta, mutta pintaraapaisukin antaa aihetta ajatuksille.

Minun ajatuksiini jäi aiheeksi Jockan suosittelema liittoutuminen. Kysyinkin häneltä onko hänen oma liittoutumisensa miten järjestelmällistä: saamani vastauksen perusteella hän lähestyy liittoutumisen hyödyntämistä sellaisella ”kilauta vaikuttavalle kaverille” -metodilla. Hän siis kertoi pirauttavansa esimerkiksi Jounin Kaupan Kaulasen Sampolle, joka eittämättä on vaikuttaja.

Meidän kaikkien kontakteissa ei kuitenkaan ole sampokaulasia eivätkä kaikki ole jockaträskbäckejä, vaikka kaikki henkilöbrändejä olemmekin. Miten meiltä siis itsekultakin onnistuu henkilöbrändin vahvistaminen liittoutumalla?

Millaisten liittolaisten kanssa henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu?

Kun minä olen vetämässä asiantuntijabrändi- ja henkilöbrändivalmennuksia (kysy lisää!), sanon melko varmasti jonkin variaation lauseesta ”Valikoi aiheesi ja pysy sen välittömässä läheisyydessä.” Myös Jocka kehotti tekemään vain brändimielikuvaa tukevia päivityksiä.

Liittoutuessa täytyy minun mielestäni miettiä mitkä aiheet tuota valikoitua aihetta tukevat. Ja sitten etsiä ne tahot, jotka ovat valikoineet omaksi aiheekseen ne sinua tukevat aiheet — siten se henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu.

Esimerkiksi jos se valikoitu aihe nyt sattuisi olemaan ”asiantuntijoiden henkilöbrändäys”, niin näkisin täydentäväksi osaamiseksi muun muassa valokuvaajan palvelut. Itseään brändäävä asiantuntija saattaa tarvita sekä ammattimaisesti otetut kuvat itsestään, että tietotaitoa kuvien ottamiseen. Näin ollen yhdeksi liittolaiseksi kannattaisi valita hyvä kuvaaja, joka vastaa molempiin tarpeisiin ja jolla on kiinnostusta kertoa yleisölleen myös henkilöbrändäyksestä.

Aihettasi tukevien sisältöjen lisäksi olisi tietysti hyvä, että liittolaisen verkosto ei ole pahasti päällekkäinen oman verkostosi kanssa. Tietysti niiden ihmisten, joita hän tavoittaa, on oltava kannaltasi oleellisia. Puhumattakaan sitten siitä, että sinun verkostosi on hänelle oleellinen saavutettava. Niin ikään on kiinnostavaa onnistuuko hän sisällöillään aikaansaamaan vuorovaikutusta, sillä vuorovaikutuksella saadaan ote algoritmeistä.

Tee siis taustatyötä ennen liittoutumista. Liittoutuman pitäisi olla sellainen, että se hyödyttää kaikkia osapuolia ja tekee sen monin tavoin. Tämän takaaminen on myös helpompaa, kun ryhmä on maltillisen kokoinen.

Miten liittolaisten kanssa pidetään yhtä?

Toisille tuo kaverille kilauttaminen tarpeen vaatiessa toimii, mutta henkilökohtaisesti ajattelin jotain hivenen järjestelmällisempää (ihan vaan jo siksi, etten pidä puhelimessa puhumisesta).

Liittouman tarkoitus on siis olla toisiaan tukeva joukko, parvi jos sallit.

  • He antavat ”shoutouteja” toisilleen sopivan tilaisuuden tullen eli pingaavat toisiaan keskusteluun ja hyödyntävät mainintoja muutenkin.
  • He jakavat strategisesti toistensa sisältöä eteenpäin omille verkostoilleen.
  • He ovat vuorovaikutuksessa toistensa sisältöjen kanssa, esimerkiksi kommentoiden ja reagoiden.
  • He ovat toinen toisilleen ne someritarit, jotka jakavat parhaat toimintatavat ja sparraavat kanavien käytössä.
  • Ehkä he jopa ovat toinen toistensa affiliatet, jotka auttavat toisen palveluiden myynnissä saaden siitä itse prosenttiosuuden.

Tietysti tämän pienen ryhmän kannattaa perustaa itselleen jokin sisäinen keskusteluryhmä, joka toimii heidän kannaltaan olennaisessa kanavassa. Se voi olla vaikka WhatsApp, suljettu Facebook-ryhmä tai vaikka ryhmä-DM (Direct Message) Instagramissa. Meillä on esimerkiksi Viestijöiden kirjoittajien sparrauskäytössä Slack, johon saa helposti kanavia eri keskustelun aihealueille.

Sopikaa yhdessä ryhmän toimintaperiaatteet: esimerkiksi huikkaatko ryhmälle joka kerta kun julkaiset sisältöä jossain kanavassa vai vain siinä tapauksessa, kun haluat järjestää tietylle viestille varmaa vuorovaikutusta? Kannattaa myös miettiä viitataanko itse parveen millään muotoa, henkilökohtaisesti menisin Fight Clubin säännöillä.

Ryhmän kesken kannattaa myös terottaa sitä ajatusta, että vuorovaikutuksen ei tule olla robottimaista, vaan tarkoituksenmukaista ja autenttista. Idea ei ole se, että nyt vaan hirveästi lisänäkyvyyttä sille omalle sisällölle. Idea on luoda kestävä suhde, josta saatavat hyödyt kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti!

Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Eilen puhuttiin työntekijälähettilyydestä. Tänään puhutaan mielummin asiantuntijaviestinnästä. Myös henkilöbrändin rakentaminen on nyt kovasti tapetilla, jos niin tahtoo asian sanoittaa.

Joka tapauksessa pääroolissa on henkilö (työntekijä), joka viestii omista osaamisalueistaan ja rakentaa näin omaa asiantuntijuuttaan. Samalla hän voi kantaa oman kortensa kekoon työpaikkansa asiantuntija-aseman vahvistamisessa.

Kaikille asiantuntijoille (some)viestintä ei ole helppoa kuin heinänteko ja monille on haasteellista erityisesti alkuun pääseminen, säännöllisen viestinnän ylläpito ja oman tyylin löytyminen. Hyvät esimerkit ja muiden kokemukset ovat arvokasta tietoa, joten tein pienen kyselyn ja kokosin eväitä ja vinkkejä asiantuntijan viestintään.

Vinkkejä ja eväitä oman profiilin rakentamiseen ja ylläpitoon antaa 7 mahtavaa asiantuntijaa eri osaamisalueilta: Kaisa Lipponen, Petra Sievinen, Jarmo Tuutti, Salla Paajanen, Olga Tarsalainen, Pirjo Jantunen ja Saana Rossi. He vaikuttavat omassa työssään asiantuntijoina mm. viestinnän, johdon, markkinoinnin tai HR:n saroilla.

Millainen on kiinnostava henkilöprofiili?

Kaisa Lipponen, Director, Corporate Communications, Neste
Sellainen asiantuntija somessa on kiinnostava, joka jakaa omia näkemyksiään tuottamalla omaa sisältöä ja osallistumalla keskusteluihin. Muidenkin tuottamaa sisältöä kannattaa jakaa omalle verkostolle, mutta siitä ei vielä välity kuvaa asiantuntijan omasta osaamisesta toisin kuin esim. keskustelusta tai bloggauksesta. Kiinnostavuutta lisää huomattavasti, jos osaa viestiä aidosti ja ymmärrettävästi. Myös keskusteluiden aloittaminen kertoo, että asiantuntija on kiinnostunut kehittämään omaa osaamistaan kuuntelemalla muita, eikä keskity vain toitottamaan omaa sanomaansa.

Petra Sievinen, External Communications Leader, IBM
Mielestäni asiantuntija on kiinnostava, kun hän kertoo oman mielipiteensä ja jakaa monipuolisesti tietoa alastaan – ei vain oman työnantajansa viestejä.

Jarmo Tuutti, markkinointipäällikkö, Karttakeskus Oy
Persoonallinen ja näkemyksellinen. Eli ihminen on oma mielenkiintoinen itsensä ilman turhan väkinäistä yrittämistä. Samalla on tärkeää tuoda mukaan jotain näkemyksellisyyttä, eikä vain toistella kaikkien muidenkin toistelemia viimeisimpiä trendijuttuja.

Salla Paajanen, toimittaja, uutisankkuri, Yleisradio
Minua kiinnostavat somessa asiantuntijaprofiilit, joissa on mukana myös henkilökohtaista persoonaa. Henkilö- ja asiantuntijaprofiiliutta ei kannata siis erottaa täysin toisistaan. Jos somessa toimii ainoastaan oman taustaorganisaationsa äänitorvena tai viestii vain omaan alaansa liittyvistä asioista, profiili ei pitkän päälle herätä kiinnostusta, koska viestintä alkaa tuntua ennemminkin spämmäämiseltä. Kiinnostava henkilö osallistuu keskusteluihin, ja vähintäänkin seuraa oman postauksensa herättämiä rektioita niitä kommentoimalla. Koko ajan ei tarvitse olla aktiivinen, mutta edes toisinaan, sillä seuraajiaan kannattaa huomioida, koska some on tasa-arvoinen. Asiantuntijan asiantuntijuus, älykkyys ja huumorintaju vetoavat minuun.

Luotettavuus, rohkeus ja oma mielipide tärkeitä

Olga Tarsalainen, viestintäasiantuntija, someviestinnästä vastaava, Kela
Kiinnostavassa asiantuntijaprofiilissa näkyy selvästi asiantuntijuus, luotettavuus, intohimo, rohkeus, luovuus ja tietynlainen itsevarmuus. Jos haluan jakaa toisen asiantuntijan sisältöä, haluan tuntea, että tieto on luotettavaa. Kiinnostun profiileista, joissa kuuluu vahva oma ääni. Rosoisuuttakin saa olla

Pirjo Jantunen, yritysvastuupäällikkö, Helen
Asiantuntijalla pitää olla selkeä näkökulma ja aihe, ja niistä jotain sanottavaa eli mielipide. Pelkkä toisten sanoman välittäminen ei kiinnosta. Myös liika poukkoilu aiheesta toiseen voi etäännyttää.

Saana Rossi, rekrytoinnista ja työnantajakuvasta vastaava, Vincit Oy
Kiinnostavalla asiantuntijalla on aktiivinen profiili, joka on mukana keskusteluissa, tuo omia näkökulmia rohkeasti esille mutta keskittyy muuhunkin kuin vain itseensä eli sisältökeskeistä ennemminkin kuin henkilökeskeistä viestintää ja oman navan korostamista. Hän ei ota itseään liian vakavasti, viestinnän aitous ja luontevuus on tärkeitä.
Rekryn kannalta on olennaista tietää missä henkilö on hyvä ja mikä on hänen asiantuntijuutensa ydin.

Haasteet omassa viestinnässä

Kysyin myös, mikä oman asiantuntijuuden rakentamisessa ja ylläpidossa on haasteellista ja mistä saat siihen tukea? Haasteellisinta näyttää olevan mm. oman asiantuntijaviestinnän kirkastaminen ja kiteyttäminen, somekynnyksen ylittäminen, ajan käyttö tai se, että oman viestinnän suunta on löydettävä ihan itse.

Kaisa: Jos haluaa asiantuntijaprofiilin, olisi hyvä ensin kiteyttää, mistä oma asiantuntijuus muodostuu. Kun tämä kirkastuu, on helpompi fokusoida esim. seurattavia, keskusteluita ja sisältöjä. Se ei toki tarkoita, että kiinnostuksen kohteita ei voisi olla useita tai että pitäisi pysyä tiukasti asiassa. Päinvastoin, omalla persoonallaan osallistuva asiantuntija on paljon kiinnostavampi kuin tiukasti pelkkään asiaan keskittyvä. Mutta kaikessa ei tarvitse tai voikaan olla asiantuntija. Tukea oman asiantuntijuuden rakentamiseen saa seuraamalla muita asiantuntijoita ja kehittämällä omaa osaamistaan mm. blogeja ja artikkeleita lukemalla ja tietenkin keskustelemalla muiden kanssa. Verkoston voima on mahtava!

Petra: En usko, että kirjoittaminen sinänsä on haaste, asiantuntijat kirjoittavat yleensä paljon. Mutta aika on. Ajattelu ja omien pohdintojen blogikirjoituksen tai vastaavan muotoon saattamiseksi vie aikaa, ja laskutettava asiakastyö menee aina sen edelle. Meillä tuetaan asiantuntijoita kouluttamalla ja opastamalla sekä vinkkaamalla hyvistä aiheista ja keskusteluista, joihin asiantuntija voisi ottaa osaa.

Jarmo: Yrityksen ainoana markkinoinnin ammattilaisena omalla kohdallani haastavinta lienee se, että suunta on löydettävä täysin itse. Kukaan ei ole neuvomassa ja osoittamassa oikeaa suuntaa. Samoin ajankäyttö on aina haaste. Käytännössä kaikki ammatillisen osaamisen kehittäminen meneekin väkisin vapaa-ajalle.

Salla: Oman asiantuntijuuden rakentamisessa oli haasteellisinta somekynnyksen ylittäminen. En millään olisi halunnut lähteä sosiaaliseen mediaan itse mukaan, mutta kuutisen vuotta sitten se alkoi olla Ylen toimittajallekin jo puolipakollista. Lopulta menin ihan vapaaehtoisesti kurssittamaan itseäni, etten täysin putoa kehityksen kyydistä. Seurasin aluksi rauhallisesti mitä muut tekivät, ja etenkin kuinka itseäni kiinnostavat henkilöt toimivat. Kun lopulta rohkaistuin, niin some tempaisi mukaansa. Alkuun asiantuntijuuden ylläpidossa oli haasteellista se, että työnantaja edellytti että toimitaan somessa mutta sitä ei huomioitu työajassa. Kun Ajankohtaisen kakkosen ja A2-iltojen työt olivat kiivaimmillaan eli ennen suoria lähetyksiä, täytyi valmistella niitä tv-lähetyksiä eikä ehtinyt somettaa. Nykyisinhän verkkotekeminen on yksi Ylen toiminnan painopistealueita, ja some jokaisen toimittajan tärkeä työkalu. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko tuoda omaa henkilökohtaista elämäänsä osaksi profiiliaan, vaan voi pitäytyä yksinomaan asiantuntijana. Mutta siinä ollaankin sitten taas spämmäysvaaran ääressä, jos omalta tililtään tuuttaa vain työasiaa.

Työkavereiden tuki on tärkeää

Paitsi työnantajan, niin erityisesti työkaverin tuki on olennaisen tärkeää kun asiantuntija kehittää omaa viestintäänsä. Monissa isoissa taloissa, kuten Kelassa on onneksi oivallettu tämä ja pistetty pystyyn talon omat sisäiset sparrausryhmät (some)viestintään.

Salla: Käytän myös eri tilejä eri tavoin: Facebookissa on paljon henkilökohtaisia postauksia, Twitterissä saatan postata havaintojani säästä, liikenneruuhkista ja maailmanmenosta, jaan kiinnostavia uutislinkkejä, työasioita sekä osallistun keskusteluihin ja annan palautetta. Twitterissä saa myös mahtavan second screen -kokemuksen, kun televisiosta tulee suorana lähetyksenä joku iso tapahtumaohjelma, esimerkiksi Euroviisut. LinkedIn on minulle täysin asiantuntijakanava, mutta Instagramissa voin leikitellä kuvin sekä siviilinä että toimittajana. Täyttä ilmaisunvapautta minulla ei kuitenkaan ole, sillä korvien välissa ajatuksiani on vaimentamassa koko ajan pieni sordiino: minun täytyy muistaa, että olen somessa aina myös yleläinen.

Olga: Asiantuntijuuden rakentaminen ja sen rakentuminen ei tapahdu hetkessä – se on pitkä prosessi! Vaaditaan siis kärsivällisyyttä. Parasta on, jos pystyy rakentamaan asiantuntijuuttaan johdonmukaisin askelin. Myös selkeä päämäärä tulee olla. Varmasti yksi kriittinen kysymys on ajankäyttö: tässä kuitenkin auttaa suunnitelmallisuus ja aikataulutus. Esimerkiksi Kelassa asiantuntijuuden rakentamista tuetaan ja siihen kannustetaan (someklinikka, yhteinen Facebook-ryhmä, mahdollisuus ottaa minuun koska tahansa yhteyttä, jos kohtaa ongelmia jne).

Pirjo: Omalla kohdalla haasteita luo laaja tehtäväkenttä, tuntuu että pitäisi seurata monia eri asioita ja muodostaa kaikista joku näkemys. Onneksi viisaat kollegat auttavat tässä, mikä on mielestäni suurin työpaikalta saamani tuki: kollegojen osaaminen.

Saana: Haasteellista on ajan löytäminen siihen, että on kartalla mitä alalla ja muualla ympärillä tapahtuu. Työnantaja mahdollistaa meillä yksilölliset toiveet asiantuntijuuden kehittämiselle, riippuen jokaisen omista toiveista.

Vinkit ja oman tyylin löytäminen

Näistä asiantuntijoiden konkreettisista vinkeistä kannattaa ottaa koppi kun mietit aloittamista tai haluat puhaltaa lisää tuulta omaan viestintään. Kysymys kuuluu: mitä vinkkejä antaisit asiantuntijalle, joka on vasta lähtöviivalla tai alkumetreillä ja miten löytää oma viestintätyyli?

Kaisa: Ihan ensiksi voi laittaa vaikka oman profiilin kuntoon ja varmistaa, että tulee löydetyksi. Sitten kannattaa seurata muita, lukea bloggauksia, kirjoittaa omia ajatuksiaan ylös (vaikka ei olisi tarkoitus julkaistakaan) ja osallistua keskusteluihin. Lisäksi voi selvittää onko omalla alalla aktiivisia somessa aktiivisia yhteisöjä, jota kautta pystyy verkostoitumaan ja seuraamaan alan ilmiöitä. Aiheesta järjestetään myös paljon ilmaisia tilaisuuksia ja webinaareja, joista voi saada hyviä vinkkejä. Sitten vaan julkaisemaan sisältöjä, sillä
tekiessä oppii.

Petra: Mieti, mistä aiheista keskustelet asiakkaidesi kanssa ja miten voisit parhaiten auttaa nykyisiä ja tulevia asiakkaitasi. Jaa sellaista muiden tekemää sisältöä, joka tukee omia ajatuksiasi ja omaa asiantuntijuuttasi. Kun rohkaistut tekemään itse sisältöä, pyydä apua viestinnältä ja työkavereilta – ja pidä rima matalalla! Jokainen on aloittanut jostain ja tehnyt matkan varrella virheitä, ne kuuluvat asiaan. Sinä olet uniikki ja sinulla on yleisö.

Jarmo: Tärkeintä on löytää oma juttunsa ja tehdä asioita, joista nauttii ja on aidosti kiinnostunut. Esimerkiksi paraskaan kanava ei auta, jos kaikki tekeminen tapahtuu hampaat irvessä ja mielenkiinto loppuu parin kuukauden päästä.

Salla: Kannattaa hankkia näppärä älypuhelin tai tabletti, ladata sopivat sovellukset ja tutustua eri somekanaviin. Omien postausten harjoittelu kannattaa aloittaa vaikka täysin asiapohjalta LinkedInissä, jos ei tohdi heti alkuun laittaa persoonaa peliin. Twitterissä kannattaa ensin ryhtyä seuraamaan itseään kiinnostavia tahoja, ja käydä vakoilemassa keitä he seuraavat, ja tehdä samoin. Rohkeasti vaan seurattavaa, sillä Twitter-fiidistään saa sitä kiinnostavamman mitä enemmän hakee itselleen säännöllistä seurattavaa. Myös omassa tavassaan twiitata voi ottaa mallia muilta: kenen viesti/ millainen tehoaa minuun itseeni? Jos taas tykkää ottaa kuvia, niin kannattaa kokeilla Instagramia, ja opetella tehokkaat hashtagien käytöt ja vaikka eri kielillä. Instagramissa omat kuvat leviävät kansainvälisesti, jos osaa tägätä ne oikein. Myös Twitterin puolella kannattaa opetella tunnisteiden käyttö. Livevideoita en tee itse, mutta YouTubesta on hauska seurata eri tubettajia. Sieltä saa kyllä monenlaista mallia hyvistä sekä huonoista videoista!

Uskalla aloittaa!

Olga: Tärkein neuvoni: Uskalla aloittaa! Monet pelkäävät negatiivista palautetta, mutta ei kannattaisi. Tässä ehkä lohduttaa sekin, että yleisöt ovat alussa varsin pieniä. Ennen aloittamista olisi hyvä kirkastaa itselleen tavoite ja myös se rooli, jolla somessa on (kaikkien ei tarvitse olla yhtä aktiivisia). Ehkä hyvä yhdistelmä olisi sellainen, jossa tuntisi olevansa omalla mukavuusalueellaan, mutta välillä kuitenkin hieman kurkottaen sen yli.

Pirjo: Rohkeasti vaan! Asiantuntijan viestintä on tärkeää ja parhaillaan vaikuttavaa. Etenkin tässä ajassa, jossa mielipiteillä tuntuu välillä olevan enemmän arvoa kuin faktoilla, on asiantuntijoiden vastuulla tuoda faktat esiin. Ei ne asiatkaan ilman viestintää edisty.

Saana: Hanki monipuolista työkokemusta, toimi erilaisissa projekteissa ja hankkeissa, suhtaudu ennakkoluulottomasti erilaiseen tekemiseen, kyseenalaista ja tuo rohkeasti esille omia ajatuksia. Eväitä omaan viestintään saa myös muista ihmisistä, kun toimii työssä eri osaamistasoilla ja taustoilla työskentelevien ihmisten kanssa.

3 vinkkiä parempaan sosiaalisen median profiiliin

3 vinkkiä parempaan sosiaalisen median profiiliin

Millainen on hyvä profiili esimerkiksi Twitterissä tai LinkedInissä? Lyhyesti ja ytimekkäästi: palvelevalla tiedolla täydennetty ja aktiivisesti vuorovaikuttava.

Olet saattanut huomata, että bloggaan myös Viestijät.fi:ssä. Päivitin taannoin profiilini kuvaustekstiä, joka nousee esille jokaisessa julkaistussa artikkelissani. Profiilien päivittäminen on tietysti ollut pinnalla myös väline- ja viestintäkoulutuksissa, joten ajattelin nostaa esille muutaman luotettavan vinkin profiilien hiomiseen.

Millainen on hyvä profiili?

Törmään sosiaalisen median kouluttajana profiileissa tietynlaisiin epäkohtiin. Ne on kuitenkin varsin helppo korjata, vaikka samalta istumalta:

1. Varmista nimen esiintyminen

Twitterissä käyttäjänimi voi olla vain 15 merkkiä pitkä eikä käyttäjän oikealle nimellekään ole kuin 20 merkkiä saatavilla. Tästä johtuen pitkiä nimiä omaavien organisaatioiden ja henkilöiden kannattaa toimia tietyllä tavalla: avata se pitkä nimi kuvauskentässä.

Katso esimerkiksi Lahden kaupunginteatteri. 24 merkkinen varsinainen nimi on kirjoitettuna kuvauskenttään, kun se ei muualle kokonaisena mahdu. Samaa toimintatapaa kannattaa tietysti harjoittaa muuallakin, jos merkkimäärät tulevat vastaan. Yritetään näin varmistella löydettävyyttä.

Lahden kaupunginteatteri eli @lahdenkt Twitter-profiili

Kun mietit millainen on hyvä profiili, suhtaudu ihmisten tietämykseen epäolettavaisesti. Esimerkiksi ei voida olettaa, että jonkin nichetilin taustataho on kaikkien tiedossa. Siispä esittele se mahdollinen taustataho ristiinlinkkaamalla.

Siitä esimerkkinä alussa mainitsemani Viestijät, jolla on myös Twitter-tili @Viestijat. Kaikki eivät tiedä Viestijöiden olevan nimenomaan ProComin pyörittämä yhteisö. Se on siis hyvä tuoda profiilissa vähintään kuvauskentässä esille. Viittaamalla @ProComRy-tiliin kuvan mukaisella tavalla, Viestijat-tililtä varmistetaan helppo ohjautuminen: nimi on myös linkki.

ProComin Viestijät-sivuston Twitter-tili

2. Ohjaa muuhun tarjontaasi

Esimerkiksi Periscope on luonteeltaan sellainen palvelu, että ollaan helposti aika tiukassa ekologisessa lokerossa sisällöllisesti. Silloin kannattaa profiilissa yrittää varmistaa, että myös muualla tuottamasi arvokas sisältö on myös Periscope-käyttäjien löydettävissä.

Livevideota koskevissa koulutustilanteissa nostan usein esimerkiksi Katri Mannisen. Hän tuottaa aktiivisesti linjakasta sisältöä ja on keskusteluyhteydessä seuraajiensa kanssa, mutta on myös täydentänyt profiilinsa niin pitkälti kuin se Periscopessa on mahdollista. Kiinnitä huomiota miten hän ristiinmarkkinoi muita someprofiilejaan! Kun käyttäjänimi on sama läpi palveluiden, asiaan ei kulu juuri lainkaan merkkejä.

Hän antaa pienessä tilassa mielestäni esimerkillisesti myös muuta informaatiota. Millainen on hyvä profiili? Sellainen joka kertoo mitä siltä voi odottaa juuri tässä kyseisessä kanavassa ja mihin aikaan.

Katri Manninen eli @kutrinet ja hyvä profiili Periscopessa

3. Käytä avainsanoja

LinkedIn-profiilista löytyy nimesi alta headline, johon mahtuu 120 merkkiä informaatiota. Hyödynnä kyseinen merkkimäärä niin, että yrität mahduttaa sinne osaamistasi ja palvelujasi kuvaavia avainsanoja. Hyvä profiili osuu hakutuloksiin!

Esimerkiksi Sani Leinon LinkedIn-profiili nousee esille, kun haetaan ”social selling” avainsanalla (profiiliin hakutuloksista klikattaessa osuneet avainsanat merkitään keltaisella taustavärillä). Tuon mainitun avainsanan lisäksi hän on saanut mahtumaan mukaan niin tittelinsä, edustamansa yrityksen sekä vielä muutakin informaatiota.

Sani Leinon hyvä profiili LinkedInissä sisältää avainsanoja kuten "social selling"

Avainsanojen kohdalla kannattaa tietysti miettiä mitä se tavoittelemasi kohderyhmä tulee tässä kyseisessä palvelussa todennäköisesti etsineeksi. LinkedInissä useimmat taitavat hakea englanniksi, vaikka hakisivatkin suomenkielistä palvelua. Twitterissä sen sijaan tällainen kiinnostavien aiheiden haku saattaa tapahtua hashtagilla, joten ei ole poissuljettua työntää pari puheenaiheisiisi viittaavaa häsää sinne omaan kuvaustekstiin.

Älä myöskään unohda työntää niitä avainsanoja vaikkapa siellä LinkedInissä muuallekin kuin headlineen!

Näiden lisäksi on tietysti myös muita juttuja joihin kiinnittää huomiota. Esimerkiksi hyvä, edukseen erottuva käyttäjäkuva, mahdollisen kansikuvan pinta-alan hyödyntäminen sekä ylipäätään informaation ajantasaisuus.

PS. Jos olet ”sokeutunut” oman profiilisi suhteen, kysy apua vaikka kaverilta tai minulta!

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273