Mikä on optimaalinen blogiartikkelin pituus, vai onko sillä väliä?

Mikä on optimaalinen blogiartikkelin pituus, vai onko sillä väliä?

Blogiartikkelin pituus on aina sellainen asia, joka kiinnostaa blogivalmennuksieni osallistujia. Niin se kiinnosti taannoin Mainostajien Liiton Blogibrekkarissakin.

Minä hitto soikoon pidän siitä myytistä, että alle 300 sanaa tekee sisällöstä ohuen Googlen mielestä. Oli se sitten faktaa tai fiktiota, tarjoan sitä yhtenä ohjenuorana kun koulutuksissa kysytään miten pitkä blogikirjoituksen kannattaa olla. Zenton blogiartikkeleissa on keskimäärin 479 sanaa per artikkeli, eli ylitämme tuon myyttisen rajan.

Ne meidän artikkelimme voisivat kuitenkin ilmeisesti olla merkittävästi pidempiäkin, mikäli tutkimuksiin on sellaisenaan uskominen.

Mikä on tyypillisen blogiartikkelin pituus sanoissa?

Orbit Media Studiosin blogikyselyn tuloksien mukaan se on merkittävästi pidempi kuin tyypillisessä Zenton postauksessa. He esittelevät tyypillisen postauksen pituuden kehittymistä vuodesta 2014 vuoteen 2016. Vuoden aikana tyypillisen blogiartikkelin pituus on kasvanut melkein 20 %:

Tyypillinen blogiartikkelin pituus

Kun nyt tarkastelen omia artikkeleitani tältä vuodelta, on minun tyypillinen artikkelini noin 500 sanaa pitkä. Käyttämäni sanamäärä ei ole ollut merkittävästi pienempi vuonna 2014. Vertailun vuoksi Hanna Puron 28.10.2016 julkaistu Pölyt pois someohjeesta – Kela näyttää esimerkkiä! on 801 sanaa pitkä. Se pääsee siis noihin kyselyn vuoden 2014 lukuihin suomeksi.

Se tässä nimittäin täytyy huomioida, että suomeksi sanamäärät ovat luonnollisesti jonkin verran pienempiä. Smarpin blogissa julkaistu artikkelini How to crush lurking employee advocacy challenges on 686 sanaa siinä, missä saman suomenkielisen blogiartikkelin pituus Zentossa (Kuinka murskata vaanivat työntekijälähettilyyden haasteet) on 523 sanaa.

Onko sanamäärällä merkitystä blogin tulosten kannalta?

Vaikuttaako blogiartikkelin pituus jotenkin merkittävästi blogin tavoittelemien tuloksien saavuttamiseen? No, lyhyiden artikkeleiden kirjoittajat raportoivat Orbit Media Studiosille huomattavasti vähemmän merkittävistä tuloksista kuin pitkiä artikkeleita julkaisevat.

Mittava blogiartikkelin pituus voi tuottaa tuloksia

Tietenkään se ei ole se pituus mikä ratkaisee, vaan artikkelin sisältö ja laatu. Yksi ohje, jota blogivalmennus kanssani sisältää on se, että otat aiheelle niin paljon tilaa kuin aihe tarvitsee. Hyvä bloggaaja varmistaa, että artikkelissa on lihaa luiden ympärillä.

Googlen John Mueller kertoi 2014 ettei sisällölle ole minimipituutta. Sen sijaan hän kehottaa keskittymään laatuun.

There’s no minimum length, and there’s no minimum number of articles a day that you have to post, nor even a minimum number of pages on a website. In most cases, quality is better than quantity. Our algorithms explicitly try to find and recommend websites that provide content that’s of high quality, unique, and compelling to users. Don’t fill your site with low-quality content, instead work on making sure that your site is the absolute best of its kind.
– John Mueller

Olen 100 % varma, että tämä pätee vielä näin vuoden 2016 lopussakin. Aktiivisena tiedonhakijana todella toivon, että millään sivun sanamääräkikkailulla ei pysty ajamaan laadukkaan tiedon ohi.

Mitä muuta mediaa bloggajat sisällyttävät mukaan?

Tietysti mitä pidemmästä jutusta puhutaan, sitä varmemmin tasaista tekstimassaa rikkomaan tarvitaan muutakin kuin kappalejako. Tyypillisin tekstimaton rikkoja on tänäkin vuonna kuva ja useampaa kuvaa per artikkeli käyttää yli puolet bloggaajista, mutta esimerkiksi listojen käyttö näkyy nousseen merkittävästi viime vuodesta.

Mitä muuta mediaa blogauksiin upotetaan?

Videoupotukset ovat myös kevyesti koholla viime vuoteen verrattaessa. Tämän minä odotan kasvavan blogeissa 2017, kun esimerkiksi live-videolähetyksiä uudelleenhyödynnetään.

Sitä paitsi ne bloggaajat, jotka raportoivat vahvoista tuloksista kertovat myös sisällyttäneensä erityisesti videota blogauksiinsa.

Vahvoja tuloksia blogista syntyy erityisesti sen sisältäessä videota

Video on se sisältö, joka kulutetaan läpikotaisin ja ehkä juuri se sisältö, joka niitä pitkiä blogijulkaisuja silmäillessä nappaa lukijan silmäluomesta kiinni. Kehotan huomaamaan, että videota sisältävän blogiartikkelin pituus on todennäköisesti mittava: tieto on todennäköisesti saatavilla kahdessa eri formaatissa artikkelin sisällä.

Miten pitkä se video sitten voi olla? Wistian tutkimusten mukaan 2 minuutin jälkeen vuorovaikutuksen määrä alkaa laskea, mutta 6-12 minuutin välillä on toinen herkullisen tasainen ajanjakso sitoutumisen suhteen.

Videon pituus

Aivan varmasti sisällön laatu on se mikä videoissakin todellisuudessa ratkaisee, eikä sekuntikellon kanssa vahdattu pituus.

Tämä artikkeli on 547 sanaa pitkä, jos ihmettelit.

Millaista sisältöä sinun tarvitsee tehdä enemmän

Millaista sisältöä sinun tarvitsee tehdä enemmän

Kuinka usein organisaation pitää blogata? Ei todennäköisesti ollenkaan niin usein, kuin mihin saatat kokea painetta. Millaista sisältöä kannattaisi tehdä tutkimusten valossa?

HubSpotin kahdeksas State of Inbound -raportti (2016) kertoo, että markkinoinnin tärkeimpiä päämääriä ovat kontaktien kääntäminen asiakkaiksi (74 %) ja verkkosivun liikenteen kasvattaminen (57 %). Tämä oli varsin ennalta-arvattavissa oleva tulos.

Tuskin myöskään erityisesti yllätyt markkinoijien keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Inbound markkinoinnin eli saapuvan markkinoinnin projekteissa ovat etusijalla etenkin

  • orgaanisen hakukonenäkyvyyden kasvattaminen (66 %)
  • blogisisällön luominen (60 %) ja
  • sisältöjakelun vahvistaminen (50%).

Minusta — bloggaamista ja sisältöjakelua vahvistavaa työntekijälähettilyyttä valmentavana — on toki mukavaa kuulla, että blogi on edelleen markkinoijille ja viestijöille erittäin tärkeässä osassa. Ongelma on kuitenkin siinä, että markkinoijien toimenpiteet eivät välttämättä ihan vastaa yleisön tarpeita.

Miten sisältöjä kulutetaan?

HubSpotin kuluttajakysely paljastaa, että blogit ja hidas sisältö lähinnä silmäillään eikä ”kuluteta läpikotaisin”. Tunnistan tämän omissakin sisältökulutustottumuksissani ja tunnustan sen myös asiakkailleni.

Miten sisältöä kulutetaan? Millaista sisältöä kannattaisi tehdä?
Blogeja läpikotaisimmin kulutetaan videoita ja sosiaalisen median postauksia. Videot ja somepostaukset maltetaan käydään läpi esimerkiksi siksi, että ne ovat mitaltaan napakampia. Tämäkään rehellisesti sanottuna erityisemmin yllätä, sillä kaikkien meidän huomiosta käydään raakaa kamppailua. Voittajiksi nousevat helpommin kulutettavat sisällöt.

Pitäisikö sinun siis suunnata sisältömarkkinoinnin panokset pikemminkin vaikka YouTubeen ja Instagramiin kuin omiin verkkosivuun ja sieltä löytyvään blogiin?

Millaista sisältöä kannattaisi tehdä?

Millaista sisältöä kannattaisi tehdä, kun kuluttajilta kysytään? Tulevaisuudessa halutaan nähdä nimenomaan:

  • sosiaalisen median postauksia (45 %)
  • uutisartikkeleita (44 %)
  • videoita (43 %)
  • online-koulutusta (33 %)
  • interaktiiviset artikkeleja (31 %)
  • tutkimussisältöä (31 %)
  • blogeja (29 %)
  • hidasta bisnessisältöä (21 %)
  • podcasteja (17 %)

En kuitenkaan koe, että blogeista ja esimerkiksi tutkimussisältöä esilletuovista white papereista kannattaisi vallan luopua. Sisältömarkkinoinnin vaivannäköä kannattaa vain jakaa tasaisemmin useamman eri formaatin välille, hajoita ja hallitse!

Käytännössä monin paikoin — myös meillä Zentossa — täytyy lisätä tietenkin videotuotantoa ja hoitaa osa verkkosivuille lisättävien blogiartikkelien sisällöstä videoupotuksina. Video vetää puoleensa 300 % enemmän liikennettä ja videota sisältävillä sivuilla vietetään 100 % enemmän aikaa. Vaikka edellinen tieto onkin jo vuosia vanha, olen omien asiakkaideni kanssa nähnyt vastaavia lukuja ihan viime viikkoina. Itseasiassa luvut ovat olleet jopa pikkuisen parempia. Älä laita kaikkia sisällön lisäpanostuksia bloggaamiseen, vaan lisää sen sijaan videota.

Kertaalleen luotua sisältöä kannattaa edelleenjulkaista muihin formaatteihin: blogiartikkelin tiedot vaikkapa kalvoiksi Slideshareen ja Twitteriin blogilinkillä höystettynä. Tutkimustietoa tietenkin kannattaa purkaa pienempiin palasiin mini-infografiikoiden muodossa ja julkaista somepäivityksinä. Näin katetaan esimerkiksi tuota somepostauksien kaipuuta kuluttajissa.

PS. Aion tämän johdosta vahvistaa blogivalmennuksissa videon osuutta sekä tuoda enemmän esille sisällön edelleenjulkaisua. Pyydä tarjous valmennuksesta!

Kuinka blogi tuottaa tulosta aikojen saatossa

Kuinka blogi tuottaa tulosta aikojen saatossa

Asiastaan varma blogi tuottaa tulosta vuosikausia. Tarkastelin tänään Google Analyticsin avulla mitkä ovat Zenton blogin suosituimpia sisältöjä kuluneen 30 päivän ajalta. Siinä joukossa on varsin usein sekä uusia että vanhoja juttuja, varsin tasaisesti. Nyt kuukauden luetuin blogiartikkeli on ollut 3 lyömätöntä vinkkiä Instagram-menetykseen. Kyseisen artikkelin julkaisusta on tänään kulunut 924 päivää.

Tarkasteluni tarkoituksena oli selvittää mikä aihe tällä hetkellä vetää. Vaikka selvisikin vetonaulan olevan selvästi Instagram (olihan se ennalta-arvattavissa, koska algoritmi), päätin käsitellä tuon 924 päivän takia blogauksen lähes järkkymätöntä hyllyikää. Hyvä blogi on selvästikin vakaa suorittaja markkinointiviestinnän työkalupakissa, meilläkin moni asiakas perustelee ostopäätöstä blogillamme.

Mennäänpä siihen blogiartikkelin hyllyikään. Missä ajassa blogaus on kulutettu loppuun?

Blogiartikkeli vetää katseluita jopa 700 päivää

IZEA ja Halverson Group ovat tutkiskelleet blogauksen elinikää ja sen arvoa.

Tutkielmassa selvisi, että ensimmäiset 50% näytöistä tulevat kymmenessä päivässä, kuukaudessa saavutetaan 72% ja vajaassa vuodessa ollaan saavutettu 90% näytöistä. Ja senkin jälkeen näyttökertoja on luvassa. Blogiartikkelilta ottaa noin 700 päivää saada 99% näytöistään.

Blogiartikkeli kerää 99% näytöistään 700 päivässä.

Käytännössä keskimääräisen blogauksen elinkaari on 700 päivää. Muistutuksen vuoksi kerrottakoon, että esimerkiksi tweetin elinkaari on harvoin edes useita tunteja, niin kuin Facebookilla. Entä se tällä hetkellä niin poltteleva Instagram? Ennen algoritmimuutosta joitain tunteja. Jos vieläkin vaan mietit, että miksi yrityksen kannattaisi blogata, niin 700 päivää on minusta siihen varsin pettämätön syy.

Sietää myös jo bloggaavilta organisaatioilta kysyä: tarkkaillaanko teillä blogauksen menestystä kuukautta pidemmälle? Jääkö 28% näytöistä raportoimatta?

Voisiko näyttöjen ja ehkäpä myös saatavien reaktoiden määrää jotenkin vielä parantaa? Voisiko blogi tuottaa tulosta vielä enemmän?

Luo tukeva jakamisen strategia niin blogi tuottaa tulosta

Blogauksen aihe vaikuttaa merkittävästi paitsi ensimmäisen viikon piikkiin, myös kai’un vahvuuteen mitä kauemmas julkaisusta mennään. Esimerkiksi kilpailupostauksissa on valtava piikki ja nopea heikkeneminen, kun taas ohjepostaukset (kuten reseptit) eivät välttämättä tee hurjaa piikkiä, mutta myös heikkenevät maltillisemmin. Ikivihreät aiheet ovat totta kai varmempia vetonauloja vielä vuosienkin päästä.

  • Keskiverto blogiartikkeli saa ensimmäisen julkaisuviikkonsa aikana piikin näytöissä. Ensimmäisen viikon aikana tuoreesta blogauksesta huudellaan niin yrityksen somessa kuin työntekijälähettiläiden toimesta. Artikkelin saamien sosiaalisten median jakojen määrä tippuu ensimmäisen 3 päivän jälkeen 96%:lla.
  • Julkaisuviikon piikkiä seuraa heikentyvä kaiku ensimmäisen kuukauden loppuun, somejakojen määrän myös pienentyessä merkittävästi.
  • Sen jälkeen näytöissä tasaista jälkikaikua hyvinkin jopa toista vuotta, lähinnä hakukoneosuvuuden tai muissa blogiartikkeleissa tapahtuvien viittausten johdosta.

Herää jälleen kysymys: miksi oman blogauksen jakaminen ei ole tasapainoisempaa ja jakaudu pidemmälle ajanjaksolle? Pettikö väline vai tekijä, jos jaoit blogauksen ehkä vain kerran Twitterissä ja sen näki vain se kymmenys seuraajistasi? Työntekijälähettiläillekin artikkelia voisi ehkä porrastaa niin, etteivät kaikki saa sitä jaettavakseen heti sen ensimmäisellä viikolla.

Olet varmemmalla pohjalla, kun harkitset esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Jaetaanko uusi artikkeli samana päivänä organisaation kaikissa omissa kanavissa vai porrastetaanko eri kanaville vaikka eri päivinä?
  • Miten porrastetaan linkkiä työntekijälähettiläille?
  • Millaisessa intervallissa linkkiä toistetaan missäkin kanavassa (suositeltavaa on vaihtaa saatetekstiä)?
  • Missä vaiheessa artikkelin linkkiä mahdollisesti boostataan rahalla missäkin palvelussa?

Meillä yksi kestosuosikeista koskee varsin iätöntä aihetta eli hashtageja. Artikkeli on julkaistu 1443 päivää sitten ja se vetää edelleen satoja katsojia kuukausittain puoleensa erityisesti hakukoneosuvuuden vuoksi. Emme ehkä enää jaa artikkelia tarkoituksella somekanavissa, mutta linkitämme siihenkin tekstiin uudemmissa kirjoituksissa, kuten nytkin.

Tarvitsetko juuri tässä asiassa valmennusta?

Julkaistu: | Kategoriat:

Pelkkä yritysblogi ei enää riitä: pinoa!

Pelkkä yritysblogi ei enää riitä: pinoa!

Meitä sosiaalisen median käyttäjiä on montaa sorttia ja toista viehättävät eri asiat kuin toista. Niin ikään olemme sisällön kuluttajina erilaisia. Puhumattakaan sitten siitä, että keskittymiskykymme on heikompi kuin kultakalalla.

Tästä johtuen päätimme taannoin Hanna Puron kanssa, että monistamme jatkossa ainakin osan blogiartikkeleistamme useampaan formaattiin. Eli käytännössä julkaisemme samaa sisältöä useaan kertaan: yhdestä sisällöstä syntyy todellisuudessa pino sisältöä.

Sisältömarkkinointi kannattaa viedä pinoamisen asteelle, jotta sisällöntuotanto tulisi täydellisesti hyödynnettyä ja kohdeyleisöt paremmin kiinni. Pelkkä yritysblogi ei välttämättä enää vaan riitä.

Miksi sisältöä kannattaa pinota?

Tavanomaiset blogiartikkelit sopivat tietysti parhaiten ihmisille, jotka lukevat mielellään. Jokainen yleisön jäsen ei kuitenkaan ole tyypiltään pitkän kaavan lukija, vaan hän voi olla esimerkiksi ”skannaaja”.

Sisällöllesi on luvassa uusia kuluttajia, kun lähdet kasaamaan siitä useamman formaatin julkaisuja. Vaihtoehtoisten formaattien kuvausteksteissä kannattaa tietysti linkittää alkuperäiseen artikkeliin, näin verkkosivuillesi kulkeutuu uusia käyttäjiä useammasta eri lähteestä.

Lukijoille perinteinen blogi valitulla blogialustalla

Se alkuperäinen artikkeli, joka käytetään uudestaan. Tässä on tietysti hyvä ymmärtää heti, että sisällön tulee joustaa jatkossa.

Tietysti jos lähtökohtana onkin yritysblogin sijasta vlog eli videoblogi, kirjoitettu artikkeli voikin olla yksi bonusmuodoista.

Skannaajille kalvosetti Slideshareen

Pikaisesti silmäileville lyhyt kalvosetti, johon valitaan vain avainkohdat blogista, on omiaan. Tämä voi toki olla myös Prezissä, mutta Slideshare lienee Google-löydettävyyden kannalta järkevämpi valinta.

Kuuntelijoille ääneen luettu blogaus Soundcloudissa

Yksinkertainen audioversio artikkelista, mahdollisimman selkeästi ja luontevasti luettuna. Mahdollisien kuvien kohdalla mieti hyvissä ajoin miten ne ääneen avaat.

Katsojille selostettu video YouTubeen

Tässä on ainakin kaksi helppoa ratkaisua, jolla hoitaa asia: puhuva pää vloggaamassa tai näytönjako skannaajille tekemiesi kalvojen selostetusta läpikäynnistä. YouTuben vaihtoehtona toimii tottakai Vimeo.

Sosiaalisille skannaajille artikkelin yhteenveto LinkedInissä

Vedä yhteen artikkelin pääajatukset 1-2 kappaleessa ja julkaise LinkedInin pidemmässä postausformaatissa. Teoriassa tässä kohdalla voisi käyttää ainakin vielä myös Google+:aa ja miksei Facebookin uudistuvaa Notes-työkalua. B2B-maailmassa valitsisin kuitenkin LinkedInin, jonka blogauksista lähtee kontakteillesi automaattisesti viesti.

Yllättävän pienellä vaivalla yhdestä postauksesta syntyy 4 arvokasta lisäsisältöä eikä mikään estä menemästä vielä pidemmälle. Tilanteen sattuessa kohdalle sisällöstä voi aivan hyvin synnyttää vaikka infograafin, joka tavoittanee taas yhden ryhmän lisää.

Työntekijälähettiläs jos toinenkin saa vielä relevantimpaa jaettavaa, kun sisältö pinotaan näin.

Mitä sisällön pinoaminen tarkoittaa käytännössä?

Meillä pinoaminen alkoi artikkelista Palkitse työntekijälähettiläs viisaasti, joka jo itsessään oli käännös aiemmin Smarpsharen julkaisemasta artikkelistani.

Pikaisesti tutkaileville skannaajille artikkeli julkaistiin seuraavana päivänä kalvosettinä Slideshare-tilillämme:

Kuuntelua suosiville lukaisin blogauksen itse ääneen ja latasin Soundcloud-tilillemme blogauksiemme soittolistalle:

Sosiaalisemmille skannaajille kirjoitin vielä yhteenvedon ja julkaisin sen LinkedInin Pulsessa.

Nämä kolme ”extrapostausta” ovat tuoneet sisällölle useamman sadan lisäkatselun ja lisää tulee jokaisen uuden sisältöpinon myötä myös näille vanhemmille sisällöille. Liikenteen määrä esimerkiksi Slidesharesta Zenton sivuille on kasvanut mukavasti.

Paljonko pinoamiseen kuluu aikaa?

Tähän voin vastata vain omalta kohdaltani. Tämän kyseisen artikkelin kohdalla ajankäyttöni on ollut seuraavanlainen:

  1. Alkuperäinen artikkeli Smarpshareen: ~3 tuntia
  2. Käännösartikkeli Zentoon: 2 tuntia
  3. Kalvosetti Slideshareen ½ tuntia
  4. Äänitiedosto Soundcloudiin: ½ tuntia
  5. Yhteenveto LinkedIniin: ½ tuntia

Arvioisin, että jos olisit lisäksi tehnyt videotallenteen, se olisi ollut 1-1½ tunnin lisä näihin. En ole huomioinut ajassa markkinointitoimiin kulunutta aikaa.

PS. Ei ajatusta tarvitse välttämättä rajoittaa blogiartikkelin uudelleenhyödyntämiseen, vaan inventoi kaikki sisältö jota yritys ja työntekijälähettiläät ovat tuottaneet ja mieti mitä voisi julkaista toisessa muodossa.

Ylivoimainen yritysbloggaaminen tapahtuu blogiyhteistyönä?

Ylivoimainen yritysbloggaaminen tapahtuu blogiyhteistyönä?

Blogiyhteistyö voi tarkoittaa muutakin kuin yrityksen ja suositun (lifestyle)bloggaajan välistä yhteistyötä (johon IAB Finlandin sosiaalisen median työryhmä on kirjoittanut oivan ilmaisen oppaan).

Tämä ajatus nousi esille, kun olin eilen Helsingissä vetämässä pienryhmän tilaamaa blogikoulutusta. Tämän kyseisen pienryhmän sisällä keskityttiin vahvasti nimenomaan asumisen asiaan eri organisaatioiden näkövinkkelistä ja siitä se ajatus sitten lähti.

Tottakai toisiaan täydentävissä organisaatioissa voidaan tehdä sisällöllistä blogiyhteistyötä!

Mitä blogiyhteistyö on?

Blogiyhteistyössä kaiken kaikkiaan ideana on tietysti hyödyntää suosittua bloggaajaa ja päästä hänen kauttaan käsiksi hänen saavuttamaansa yleisöön. Kuten työntekijälähettilyydessäkin, on tässäkin kyse siitä, että yleisö luottaa kaltaiseensa henkilöön ja bloggaaja on hyvinkin yleisönsä kanssa samankaltainen niin iältään, sukupuoleltaan ja kiinnostuksenkohteiltaan.

Kumma homma, mutta organisaatio- ja yritysbloggaaminen eivät erityisemmin eroa tästä.

Periaatteessa blogiyhteistyön eri muodot

  • tuotteiden ja palveluiden esittelemisestä kilpailuihin,
  • mainospaikoista tapahtumiin
  • ja tuotekehityksestä bloggaajan tunnettuuden hyödyntämiseen muualla

voisivat kaikki toimia myös kun kyseessä on yritysbloggaaminen. Käytännössä kuitenkin lähtisin liikkeelle näillä yhteistyön muodoilla:

Vierasbloggaaminen

Ehkä yleisin organisaatioiden välisen blogiyhteistyön hedelmä on tietenkin vierasbloggaaminen. Sinä oman organisaatiosi edustajana vierailet bloggaajana yhteistyötahon blogissa ja kenties toisin päin.

Minä esimerkiksi olen viimeksi vieraillut Smarpsharen blogissa otsikolla The Perks of Being an Employee Advocate. Zenton ja Smarpin tarjonnat täydentävät toisiaan, joten teemme muun muassa blogiyhteistyötä.

Parhaimmillaan vierasbloggaus tuo molemmille tahoille lisää nykyvyyttä, vahvistaa vierailijan asiantuntijabrändiä (niinkuin työntekijälähettilyys yleensä tekee!) ja tuottaa tarpeellisia linkityksiä sinne oman yrityksen sivujen suuntaan. Puhumattakaan itselle tuoreen yleisön saavuttamisesta.

Synkronisoitu sisällöntuotto

Mainitsemassani pienryhmävalmennuksessa mietiskelimme toisenlaista tapaa blogiyhteistyölle synkronisoidun sisällöntuotannon merkeissä.

Käytännössä ideana on siis se, että samanaikaisesti yhteistyötahojen blogeissa julkaistaan samaa yhteistä aihetta koskevat artikkelit kunkin tahon omasta näkökulmasta ja nämä kaikki artikkelit linkitetään keskenään ristiin. Varsinainen sisältö ei siis ole täsmälleen sama, mutta artikkelit täydentävät toisiaan, mainitsevat sekä linkittävät toisensa ja ne pyritään julkaisemaan samoihin aikoihin.

Tähän tietysti olennaisesti liittyy myös yhteistyö työntekijälähettilyyden osalta: myös ne yhteistyötahojen artikkelit tarjoillaan omille työntekijälähettiläille jaettavaksi.

Sitä paitsi tähän yhteistyökuvioon voisi aivan hyvin mahduttaa myös jonkun lifestylebloggaajan. Tämäkin pienryhmä kun keskittyi nimenomaan asumisen asiaan, niin mikä jottei mukana kuviokellunnassa voisi olla vaikka joku sisustusbloggaaja?

Merkityksellistä markkinointia yhteistyön tuloksena

Totta kai on syytä tähdätä siihen, että yhteistyön tuloksena sisältö on merkityksellistä — sekä vastaanottajalleen että tekijöilleen. Sisältöä kun syydetään internetin ja sosiaalisen median syövereihin suorastaan pelottavia määriä joka minuutti.

Pidä huolta siitä, että vierasbloggauksesi antavat yhteiselle yleisöllenne ideoita ja ajatuksia. Varmista, että julkaisette rinnakkain artikkeleja aiheesta, joka todella saa yleisönne liikkumaan artikkelien välillä — ja kohti liiketoimintaanne sidottua tavoitetta.

Eräs asiakas tässä taannoin mietti, että missä muualla he voisivat julkaista samoja artikkeleja kuin verkkosivuillaan. Ajatuksena siis se, että artikkelit saavat näkyvyyttä. Tälläisen tuplajulkaisemisen sijasta toivoisin näkyvyyden takaamiseksi käytettävän enemmän vierasbloggauksella ja järjestelmällisellä viittausyhteistyöllä suoritettavaa liikenteenohjausta. Unohtamatta työntekijöiden suorittamaa ahkeraa artikkelien jakamista omille verkostoilleen.

Sisältömarkkinoinnin merkitys kun yritykselle on muun muassa siinä oikeanlaisen liikenteen ohjautumisessa omalle verkkosivulle.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Kuninkaankatu 30 B 9
FI-33200 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273