Millainen tyhmyri ohittaa emojit viestinnässään?

Millainen tyhmyri ohittaa emojit viestinnässään?

Emojit viestinnässä, siis vakavasti otettavassa viestinnässä, eivät ainakaan vielä ole Suomessa saavuttaneet saturaatiopistettään. Päin vastoin, minusta tuntuu siltä, että vähän arkailemme ja ehkä jopa välttelemme niiden käyttöä. Pelkäämme kenties, että ne herättävät tunteita, vaikka sehän juuri on niiden hyvä puoli!

Luin taannoin Content Marketing Instituten artikkelin blogiartikkelien mainostamisesta Facebookissa. Heillä oli yhdeksän suositusta aiheesta:

  1. Jaa postaus ensin Facebook-sivullasi
  2. Käytä boostattua Facebook-postausta tuntia myöhemmin
  3. Käytä vangitsevia otsikoita
  4. Sisällytä mukaan hyvin suunniteltuja kuvia
  5. Kirjoita vastustamaton mainosteksti
  6. Luo A/B-testejä nähdäksesi mikä toimii
  7. Kohdenna omaan yleisöösi
  8. Käytä räätälöityjä yleisöjä
  9. Lisää emoji Facebook-mainoksesi tekstiin

Jäin mitä ilmeisimmin miettimään tuota viimeistä. CMI oli tehnyt sitä koskien kokeilun, jossa samasta artikkelista oli tehty kaksi sponsoroitua postausta. Ainoa ero noiden kahden tilapäivityksen välillä oli se, että toisessa mainostettavan blogiartikkelin ”4 Startling Discoveries in Your Team’s Work Reports” linkkiotsikkoon oli lisätty emoji 🚩.

Heidän otannallaan tulos oli tämä: ”We discovered that the ad with the red-flag emoji in the headline had the click-through rate of 0.846%, while the ad with no emoji had the CTR of 0.351%.” (Toki vuoden takainen vastaava AdEspresson kokeilu ei tuottanut merkittävää eroa.)

Jos rehellisesti mietin omaa käytöstäni esimerkiksi uutiskirjeiden kanssa, kyllä minun huomioni ja napsauttava sormeni heräävät tehokkaammin kun otsikkoriviltä löytyy emoji.

Emojit viestinnässä kiinnittävät huomion ja herättävät tunteita

Google on tuonut emojit takaisin hakutulossivulle, niin syvää on tällä hetkellä hyväksyntä emojien suhteen. Punainen lippu hakutuloksen otsikossa kiinnittää ainakin minun huomioni.

Emojit viestinnässä: Emoji hakutulossivulla kiinnittää huomion

Tietenkään ylenmääräinen emojien käyttö otsikoissa ei ole kaikkien mieleen, mutta se ettei jokin asia ole kaikkien mieleen takaa sen, että tunteita herää! Tunne taas usein aiheuttaa jonkin sorttisen klikkausreaktion ja niistä iso osa edesauttaa sitä viestin leviämistä. Emojit viestinnässä vievät viestiä pidemmälle.

On helppo kuvitella, että tietyt emojit esiintyvät jo niin paljon, etteivät ne enää ehkä saakaan huomiota. Mailchimp kertoi uutiskirjeiden otsikkorivien suosituimmat emojit 2015 ja uskon esimerkiksi ✈️-lentokoneen pitävän tietyllä toimialalla pintansa edelleen. Onko yleisö kuitenkin kyllästynyt? Toimisiko vaikka jokin muu paremmin? Valittavana on 1850+ muutakin.

Ei voi tietää ellei kokeile.

Kokeile emojien toimivuutta omissa kanavissasi

Sen sijaan, että nyt itse päättäisit oman tykkäämisesi mukaan emojien käytöstä tai käyttämättä jättämisestä, kokeile A/B-testausta. Nimittäin tykkääminen on tyhmää, sanoisi Hanna P.

  • Tee blogiartikkelille kaksi Facebook-mainosta virtaan, toinen emojeilla ja toinen ilman
  • Lähetä uutiskirje A/B-kampanjana, toinen jälleen emojeilla ja toinen ilman
  • Ennakkotestaa blogiartikkelien otsikkovaihtoehtoina tweetteinä, toisia emojeilla ja toisia ilman
  • jne.

Ota testatessasi huomioon, että yleisöissä on eroja tässäkin asiassa. SwiftKey kertoo, että ruotsalaiset käyttävät enemmän leipäemojia kuin muut, suomalaiset suosivat uutta kuuta jne.

Jos et löydä emojeita helposti siltä laitteelta, jonka kanssa työskentelet, käänny vaikka Emojipedian puoleen.

Kuinka voittaa sisältömarkkinoinnissa kierrättämällä sisältöä

Kuinka voittaa sisältömarkkinoinnissa kierrättämällä sisältöä

Sisällön kierrättäminen uudelleenjulkaisemalla sitä ainakin teoriassa helpottaa sisältömarkkinoijan paineita. Oikeastaan hyvän sisällön julkaiseminen vain kertaalleen on tuhlausta. Väitän, että voitat sisältömarkkinoinnissa myös levikin suhteen, kun ryhdyt kierrättäjäksi.

Sari Venäläinen kyseli Twitterissä sellaista artikkeliamme, jossa oli puhetta erilaisista sisällönkuluttajatyypeistä. Hetken keskusteltuamme paljastui, että hän etsi artikkelia Pelkkä yritysblogi ei enää riitä: pinoa! Kyseisessä artikkelissa ehdotan lukijoille tarkoitetun blogikirjoituksen tuottamista tekstin lisäksi muihin muotoihin, eri sisällönkuluttajia ajatellen:

  • Silmäileville kalvosetti Slideshareen
  • Kuuntelijoilla ääneen luettu blogaus Soundcloudiin
  • Katsojille selostettu video YouTubeen
  • Sosiaalisille skannaajille artikkelin yhteenveto LinkedIniin

Nämä eivät suinkaan ole ainoita tapoja kierrättää hyvää blogitekstiä!

Miten sisällön voisi julkaista uudelleen?

Mahdollisuuksia on tietysti monia, sillä käsillä olevista välineistä on moneksi. Tässä nyt kuitenkin muutamia ehdotuksia, joista sisällön kierrättäminen voi alkaa:

Sähköpostikirje

Email on edelleen paikoitellen vahva väline. Jos sinulla on olemassa uutiskirjelista (jos ei ole, pääset äkkiä alkuun vaikka Mailchimpillä), voisit aivan hyvin lähestyä heitä tekemällä pitkästä blogipostauksestasi pienempien palojen sarjan. Tämä siis sen lisäksi, että nakkaat tavanomaiseen uutiskirjeeseesi linkin tuoreimpaan bloggaukseen.

Ekirja

Useammankin (samaa teemaa kiertävän) blogiartikkelin voi yhdistää ekirjaksi ja jakaa sitten vaikka sähköpostiosoitetta vastaan. Vältä kuitenkin ihan pelkkää kopioi ja liitä -tyyppistä lähestymistapaa: tee ekirjasta siisti ja hyvännäköinen tuote! Tässä auttavat esim. Canvan ekirja-pohjat.

Webinaari

Aihe jos toinenkin voi aivan hyvin venyä rontin tunnin pituiseksi webinaariksi. Ilmainen webinaari vaikka lounasaikaan voi olla juuri sitä mitä kohdeyleisösi kaipaa työpäiväänsä! Voit suhtautua blogista webinaariksi -ajatukseen vaikka niin, että tässä sinä vain presentoit ajatuksesi suorassa lähetyksessä ja sitten keskustellaan.

Infograafi

Tuossa aiemmin mainitsemassani blogauksessa viittasin infograafiin jo vaihtoehtona, mutta tuodaan se nyt vielä oikein erikseen esille. Sopivasta artikkelista sellainen nimittäin syntyy helposti, vaikka Piktochartin avulla.

Stoorit ja statukset

WhatsAppiinkin ovat tulossa stoorimaiset tilapäivitykset, jotka katoavat 24 tunnin kuluttua. Kun kehitys kehittyy tähän suuntaan, herää kysymys miksi ei blogisisältöään voisi palastella myös tälläisiksi tarinoiksi? Snapchat, Instagram Stories ja Facebook Messenger ovat jo käytettävissä!

Millaisen sisällön kierrättäminen toimii?

Ihan kaikki sisältö nyt ei vaan ole kaikin tavoin kierrätettävissä. Esimerkiksi ekirjoiksi kannattaa minun mielestäni valita mieluummin sellaista ikivihreämpää sisältöä, kun taas todella ajankohtaiset jutut ovat omiaan noissa stooreissa rummutettavaksi.

Ikivihreä blogiartikkeli

Tarkastele blogisi tilastoista mikä sisältö vetää puoleensa aina vain. Sinulla saattaa hyvinkin olla sisältöjä, jotka vetävät vuodesta toiseen väkeä sivullesi. Noiden artikkelien jakamisen strategiaan kannattaa istuttaa sisällön uudelleenjulkaisu kierrättämällä.

Suosittu blogipostaus

Jos tietty blogiartikkeli on sinun markkinassasi kuumaa kamaa, jota jaetaan hanakasti, sekin on merkki uudelleenkäytettävyydestä. Mieti erityisesti missä muodossa se rikkoisi kuplasi ja ehkäpä laajentaisi markkinaasi?

Laajennettavissa oleva blogaus

Tutkaile mitkä jo julkaistuista artikkeleistasi olisivat sisällöllisesti laajennettavissa esimerkiksi lisäesimerkeillä, haastatteluilla jne. Näiden laajennustöiden tuloksena voi olla vaikka se webinaari tai ekirja.

PS. Älä unohda, että tämä toimii myös toiseen suuntaan. Ota esimerkiksi tweetti, jonka toiminta-aste on keskivertotweettiäsi parempi ja laajenna se blogiartikkeliksi.

Mikä on optimaalinen blogiartikkelin pituus, vai onko sillä väliä?

Mikä on optimaalinen blogiartikkelin pituus, vai onko sillä väliä?

Blogiartikkelin pituus on aina sellainen asia, joka kiinnostaa blogivalmennuksieni osallistujia. Niin se kiinnosti taannoin Mainostajien Liiton Blogibrekkarissakin.

Minä hitto soikoon pidän siitä myytistä, että alle 300 sanaa tekee sisällöstä ohuen Googlen mielestä. Oli se sitten faktaa tai fiktiota, tarjoan sitä yhtenä ohjenuorana kun koulutuksissa kysytään miten pitkä blogikirjoituksen kannattaa olla. Zenton blogiartikkeleissa on keskimäärin 479 sanaa per artikkeli, eli ylitämme tuon myyttisen rajan.

Ne meidän artikkelimme voisivat kuitenkin ilmeisesti olla merkittävästi pidempiäkin, mikäli tutkimuksiin on sellaisenaan uskominen.

Mikä on tyypillisen blogiartikkelin pituus sanoissa?

Orbit Media Studiosin blogikyselyn tuloksien mukaan se on merkittävästi pidempi kuin tyypillisessä Zenton postauksessa. He esittelevät tyypillisen postauksen pituuden kehittymistä vuodesta 2014 vuoteen 2016. Vuoden aikana tyypillisen blogiartikkelin pituus on kasvanut melkein 20 %:

Tyypillinen blogiartikkelin pituus

Kun nyt tarkastelen omia artikkeleitani tältä vuodelta, on minun tyypillinen artikkelini noin 500 sanaa pitkä. Käyttämäni sanamäärä ei ole ollut merkittävästi pienempi vuonna 2014. Vertailun vuoksi Hanna Puron 28.10.2016 julkaistu Pölyt pois someohjeesta – Kela näyttää esimerkkiä! on 801 sanaa pitkä. Se pääsee siis noihin kyselyn vuoden 2014 lukuihin suomeksi.

Se tässä nimittäin täytyy huomioida, että suomeksi sanamäärät ovat luonnollisesti jonkin verran pienempiä. Smarpin blogissa julkaistu artikkelini How to crush lurking employee advocacy challenges on 686 sanaa siinä, missä saman suomenkielisen blogiartikkelin pituus Zentossa (Kuinka murskata vaanivat työntekijälähettilyyden haasteet) on 523 sanaa.

Onko sanamäärällä merkitystä blogin tulosten kannalta?

Vaikuttaako blogiartikkelin pituus jotenkin merkittävästi blogin tavoittelemien tuloksien saavuttamiseen? No, lyhyiden artikkeleiden kirjoittajat raportoivat Orbit Media Studiosille huomattavasti vähemmän merkittävistä tuloksista kuin pitkiä artikkeleita julkaisevat.

Mittava blogiartikkelin pituus voi tuottaa tuloksia

Tietenkään se ei ole se pituus mikä ratkaisee, vaan artikkelin sisältö ja laatu. Yksi ohje, jota blogivalmennus kanssani sisältää on se, että otat aiheelle niin paljon tilaa kuin aihe tarvitsee. Hyvä bloggaaja varmistaa, että artikkelissa on lihaa luiden ympärillä.

Googlen John Mueller kertoi 2014 ettei sisällölle ole minimipituutta. Sen sijaan hän kehottaa keskittymään laatuun.

There’s no minimum length, and there’s no minimum number of articles a day that you have to post, nor even a minimum number of pages on a website. In most cases, quality is better than quantity. Our algorithms explicitly try to find and recommend websites that provide content that’s of high quality, unique, and compelling to users. Don’t fill your site with low-quality content, instead work on making sure that your site is the absolute best of its kind.
– John Mueller

Olen 100 % varma, että tämä pätee vielä näin vuoden 2016 lopussakin. Aktiivisena tiedonhakijana todella toivon, että millään sivun sanamääräkikkailulla ei pysty ajamaan laadukkaan tiedon ohi.

Mitä muuta mediaa bloggajat sisällyttävät mukaan?

Tietysti mitä pidemmästä jutusta puhutaan, sitä varmemmin tasaista tekstimassaa rikkomaan tarvitaan muutakin kuin kappalejako. Tyypillisin tekstimaton rikkoja on tänäkin vuonna kuva ja useampaa kuvaa per artikkeli käyttää yli puolet bloggaajista, mutta esimerkiksi listojen käyttö näkyy nousseen merkittävästi viime vuodesta.

Mitä muuta mediaa blogauksiin upotetaan?

Videoupotukset ovat myös kevyesti koholla viime vuoteen verrattaessa. Tämän minä odotan kasvavan blogeissa 2017, kun esimerkiksi live-videolähetyksiä uudelleenhyödynnetään.

Sitä paitsi ne bloggaajat, jotka raportoivat vahvoista tuloksista kertovat myös sisällyttäneensä erityisesti videota blogauksiinsa.

Vahvoja tuloksia blogista syntyy erityisesti sen sisältäessä videota

Video on se sisältö, joka kulutetaan läpikotaisin ja ehkä juuri se sisältö, joka niitä pitkiä blogijulkaisuja silmäillessä nappaa lukijan silmäluomesta kiinni. Kehotan huomaamaan, että videota sisältävän blogiartikkelin pituus on todennäköisesti mittava: tieto on todennäköisesti saatavilla kahdessa eri formaatissa artikkelin sisällä.

Miten pitkä se video sitten voi olla? Wistian tutkimusten mukaan 2 minuutin jälkeen vuorovaikutuksen määrä alkaa laskea, mutta 6-12 minuutin välillä on toinen herkullisen tasainen ajanjakso sitoutumisen suhteen.

Videon pituus

Aivan varmasti sisällön laatu on se mikä videoissakin todellisuudessa ratkaisee, eikä sekuntikellon kanssa vahdattu pituus.

Tämä artikkeli on 547 sanaa pitkä, jos ihmettelit.

Millaista sisältöä sinun tarvitsee tehdä enemmän

Millaista sisältöä sinun tarvitsee tehdä enemmän

Kuinka usein organisaation pitää blogata? Ei todennäköisesti ollenkaan niin usein, kuin mihin saatat kokea painetta. Millaista sisältöä kannattaisi tehdä tutkimusten valossa?

HubSpotin kahdeksas State of Inbound -raportti (2016) kertoo, että markkinoinnin tärkeimpiä päämääriä ovat kontaktien kääntäminen asiakkaiksi (74 %) ja verkkosivun liikenteen kasvattaminen (57 %). Tämä oli varsin ennalta-arvattavissa oleva tulos.

Tuskin myöskään erityisesti yllätyt markkinoijien keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Inbound markkinoinnin eli saapuvan markkinoinnin projekteissa ovat etusijalla etenkin

  • orgaanisen hakukonenäkyvyyden kasvattaminen (66 %)
  • blogisisällön luominen (60 %) ja
  • sisältöjakelun vahvistaminen (50%).

Minusta — bloggaamista ja sisältöjakelua vahvistavaa työntekijälähettilyyttä valmentavana — on toki mukavaa kuulla, että blogi on edelleen markkinoijille ja viestijöille erittäin tärkeässä osassa. Ongelma on kuitenkin siinä, että markkinoijien toimenpiteet eivät välttämättä ihan vastaa yleisön tarpeita.

Miten sisältöjä kulutetaan?

HubSpotin kuluttajakysely paljastaa, että blogit ja hidas sisältö lähinnä silmäillään eikä ”kuluteta läpikotaisin”. Tunnistan tämän omissakin sisältökulutustottumuksissani ja tunnustan sen myös asiakkailleni.

Miten sisältöä kulutetaan? Millaista sisältöä kannattaisi tehdä?
Blogeja läpikotaisimmin kulutetaan videoita ja sosiaalisen median postauksia. Videot ja somepostaukset maltetaan käydään läpi esimerkiksi siksi, että ne ovat mitaltaan napakampia. Tämäkään rehellisesti sanottuna erityisemmin yllätä, sillä kaikkien meidän huomiosta käydään raakaa kamppailua. Voittajiksi nousevat helpommin kulutettavat sisällöt.

Pitäisikö sinun siis suunnata sisältömarkkinoinnin panokset pikemminkin vaikka YouTubeen ja Instagramiin kuin omiin verkkosivuun ja sieltä löytyvään blogiin?

Millaista sisältöä kannattaisi tehdä?

Millaista sisältöä kannattaisi tehdä, kun kuluttajilta kysytään? Tulevaisuudessa halutaan nähdä nimenomaan:

  • sosiaalisen median postauksia (45 %)
  • uutisartikkeleita (44 %)
  • videoita (43 %)
  • online-koulutusta (33 %)
  • interaktiiviset artikkeleja (31 %)
  • tutkimussisältöä (31 %)
  • blogeja (29 %)
  • hidasta bisnessisältöä (21 %)
  • podcasteja (17 %)

En kuitenkaan koe, että blogeista ja esimerkiksi tutkimussisältöä esilletuovista white papereista kannattaisi vallan luopua. Sisältömarkkinoinnin vaivannäköä kannattaa vain jakaa tasaisemmin useamman eri formaatin välille, hajoita ja hallitse!

Käytännössä monin paikoin — myös meillä Zentossa — täytyy lisätä tietenkin videotuotantoa ja hoitaa osa verkkosivuille lisättävien blogiartikkelien sisällöstä videoupotuksina. Video vetää puoleensa 300 % enemmän liikennettä ja videota sisältävillä sivuilla vietetään 100 % enemmän aikaa. Vaikka edellinen tieto onkin jo vuosia vanha, olen omien asiakkaideni kanssa nähnyt vastaavia lukuja ihan viime viikkoina. Itseasiassa luvut ovat olleet jopa pikkuisen parempia. Älä laita kaikkia sisällön lisäpanostuksia bloggaamiseen, vaan lisää sen sijaan videota.

Kertaalleen luotua sisältöä kannattaa edelleenjulkaista muihin formaatteihin: blogiartikkelin tiedot vaikkapa kalvoiksi Slideshareen ja Twitteriin blogilinkillä höystettynä. Tutkimustietoa tietenkin kannattaa purkaa pienempiin palasiin mini-infografiikoiden muodossa ja julkaista somepäivityksinä. Näin katetaan esimerkiksi tuota somepostauksien kaipuuta kuluttajissa.

PS. Aion tämän johdosta vahvistaa blogivalmennuksissa videon osuutta sekä tuoda enemmän esille sisällön edelleenjulkaisua. Pyydä tarjous valmennuksesta!

Kuinka blogi tuottaa tulosta aikojen saatossa

Kuinka blogi tuottaa tulosta aikojen saatossa

Asiastaan varma blogi tuottaa tulosta vuosikausia. Tarkastelin tänään Google Analyticsin avulla mitkä ovat Zenton blogin suosituimpia sisältöjä kuluneen 30 päivän ajalta. Siinä joukossa on varsin usein sekä uusia että vanhoja juttuja, varsin tasaisesti. Nyt kuukauden luetuin blogiartikkeli on ollut 3 lyömätöntä vinkkiä Instagram-menetykseen. Kyseisen artikkelin julkaisusta on tänään kulunut 924 päivää.

Tarkasteluni tarkoituksena oli selvittää mikä aihe tällä hetkellä vetää. Vaikka selvisikin vetonaulan olevan selvästi Instagram (olihan se ennalta-arvattavissa, koska algoritmi), päätin käsitellä tuon 924 päivän takia blogauksen lähes järkkymätöntä hyllyikää. Hyvä blogi on selvästikin vakaa suorittaja markkinointiviestinnän työkalupakissa, meilläkin moni asiakas perustelee ostopäätöstä blogillamme.

Mennäänpä siihen blogiartikkelin hyllyikään. Missä ajassa blogaus on kulutettu loppuun?

Blogiartikkeli vetää katseluita jopa 700 päivää

IZEA ja Halverson Group ovat tutkiskelleet blogauksen elinikää ja sen arvoa.

Tutkielmassa selvisi, että ensimmäiset 50% näytöistä tulevat kymmenessä päivässä, kuukaudessa saavutetaan 72% ja vajaassa vuodessa ollaan saavutettu 90% näytöistä. Ja senkin jälkeen näyttökertoja on luvassa. Blogiartikkelilta ottaa noin 700 päivää saada 99% näytöistään.

Blogiartikkeli kerää 99% näytöistään 700 päivässä.

Käytännössä keskimääräisen blogauksen elinkaari on 700 päivää. Muistutuksen vuoksi kerrottakoon, että esimerkiksi tweetin elinkaari on harvoin edes useita tunteja, niin kuin Facebookilla. Entä se tällä hetkellä niin poltteleva Instagram? Ennen algoritmimuutosta joitain tunteja. Jos vieläkin vaan mietit, että miksi yrityksen kannattaisi blogata, niin 700 päivää on minusta siihen varsin pettämätön syy.

Sietää myös jo bloggaavilta organisaatioilta kysyä: tarkkaillaanko teillä blogauksen menestystä kuukautta pidemmälle? Jääkö 28% näytöistä raportoimatta?

Voisiko näyttöjen ja ehkäpä myös saatavien reaktoiden määrää jotenkin vielä parantaa? Voisiko blogi tuottaa tulosta vielä enemmän?

Luo tukeva jakamisen strategia niin blogi tuottaa tulosta

Blogauksen aihe vaikuttaa merkittävästi paitsi ensimmäisen viikon piikkiin, myös kai’un vahvuuteen mitä kauemmas julkaisusta mennään. Esimerkiksi kilpailupostauksissa on valtava piikki ja nopea heikkeneminen, kun taas ohjepostaukset (kuten reseptit) eivät välttämättä tee hurjaa piikkiä, mutta myös heikkenevät maltillisemmin. Ikivihreät aiheet ovat totta kai varmempia vetonauloja vielä vuosienkin päästä.

  • Keskiverto blogiartikkeli saa ensimmäisen julkaisuviikkonsa aikana piikin näytöissä. Ensimmäisen viikon aikana tuoreesta blogauksesta huudellaan niin yrityksen somessa kuin työntekijälähettiläiden toimesta. Artikkelin saamien sosiaalisten median jakojen määrä tippuu ensimmäisen 3 päivän jälkeen 96%:lla.
  • Julkaisuviikon piikkiä seuraa heikentyvä kaiku ensimmäisen kuukauden loppuun, somejakojen määrän myös pienentyessä merkittävästi.
  • Sen jälkeen näytöissä tasaista jälkikaikua hyvinkin jopa toista vuotta, lähinnä hakukoneosuvuuden tai muissa blogiartikkeleissa tapahtuvien viittausten johdosta.

Herää jälleen kysymys: miksi oman blogauksen jakaminen ei ole tasapainoisempaa ja jakaudu pidemmälle ajanjaksolle? Pettikö väline vai tekijä, jos jaoit blogauksen ehkä vain kerran Twitterissä ja sen näki vain se kymmenys seuraajistasi? Työntekijälähettiläillekin artikkelia voisi ehkä porrastaa niin, etteivät kaikki saa sitä jaettavakseen heti sen ensimmäisellä viikolla.

Olet varmemmalla pohjalla, kun harkitset esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Jaetaanko uusi artikkeli samana päivänä organisaation kaikissa omissa kanavissa vai porrastetaanko eri kanaville vaikka eri päivinä?
  • Miten porrastetaan linkkiä työntekijälähettiläille?
  • Millaisessa intervallissa linkkiä toistetaan missäkin kanavassa (suositeltavaa on vaihtaa saatetekstiä)?
  • Missä vaiheessa artikkelin linkkiä mahdollisesti boostataan rahalla missäkin palvelussa?

Meillä yksi kestosuosikeista koskee varsin iätöntä aihetta eli hashtageja. Artikkeli on julkaistu 1443 päivää sitten ja se vetää edelleen satoja katsojia kuukausittain puoleensa erityisesti hakukoneosuvuuden vuoksi. Emme ehkä enää jaa artikkelia tarkoituksella somekanavissa, mutta linkitämme siihenkin tekstiin uudemmissa kirjoituksissa, kuten nytkin.

Tarvitsetko juuri tässä asiassa valmennusta?

Julkaistu: | Kategoriat:

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Kuninkaankatu 30 B 9
FI-33200 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273