Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Tuntuuko sinusta siltä, että kaikki on jo sanottu ja silti mieltä painavat suositukset siitä kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?

Olin taannoin eräässä organisaatiossa vahvistamassa asiantuntijoita kehittämällä heitä someviestijöinä. Yksi kysymys, joka tämän tyyppisissä tilanteissa tulee useimmiten esille, on ”kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?”

Tuossa mainitsemassani koulutustilanteessa esittelin yhtenä totuutena CoSchedulen vastauksen. Heidän vastauksensa on koostettu 14 eri tutkimuksesta (mm. Adobe, Buffer ja Quick Sprout) ja se on tiivistetysti tämä:

Kanava Suositeltu postaustiheys Paljonko sisällöstä voi olla kuratoitua?
Facebook 1 viestiä/päivä Joka toinen päivä
Twitter 15/päivä N. 7 tweettiä päivässä
LinkedIn 1/päivä Joka toinen päivä
Pinterest 11/päivä Vähintään 5 päivässä
Google+ 2/päivä 1 päivässä
Instagram 1-2/päivä Kuratoi vain jos välttämätöntä yleisön palvelemiseksi

Onko luvuissa tapahtunut jotain muutosta esimerkiksi vuoteen 2015 nähden? Tsekkaa Hanna Puron Uutta sisältöä putkeen, mutta kuinka usein?

”Ai kuinka usein kannattaisi tweetata?”

No, koulutustilanteissa näen, kuinka useimmiten tuo 15 tweetin päiväsuositus saattaa hivenen hirvittää. Ehkä se hirvittää sinuakin. Tuntemuksensa sanoiksi pukevat yleensä ilmoittavat suoraan, että ”EI.”

via GIPHY

Ja tiedätkö mitä? Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä.

En siis siinä mielessä, että 15+ tweettiä päivässä olisi huono idea. Olen samaa mieltä siksi, että ei vahva asiantuntija viesti vain päästäkseen tiettyyn optimaaliseen viestimäärään.

Vahva asiantuntija viestii, kun hänellä on asiaa. Ongelma vaan on siinä, että turhan moni suomalainen osaaja, asiansa tuntija ja ajattelija luulee ettei hänellä ole asiaa.

via GIPHY

Kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti, jos ei ole mitään sanottavaa?

Leikitäänpä, että sinä valitset asiantuntijabrändisi kanaviksi Twitterin ja LinkedInin.

Älä jää kauhistuneena murehtimaan yhteenlaskettua 16 viestin määrää, vaan muista kuinka molemmissa lähes puolet sisällöstä voi olla kuratoitua. Sinun ei siis tarvitse esitellä 16 suurta originaalia ajatusta päivässä, vaan voit puolet ajasta edelleenjakamalla osoittaa seuraavasi toimialasi tapahtumia, uutisia ja vaikuttajia.

Ainakin haluaisin olettaa, että sinä seuraat heitä jo. Nyt vaan jatkossa hyödynnät heidän sinua puhuttelevia sisältöjään jakamalla niitä eteenpäin (oma saate jaoille olisi kyllä cova). Näin sinulla on yhtäkkiä asiaa, vaikka se ei olisikaan sikissyt juuri sinun hyppysistäsi.

Mutta jäljelle jää vielä ainakin 8 viestiä? Kaikkihan on jo sanottu ja moneen kertaan! Eihän kukaan pysty tikistämään kuulastaan 8 suurta originaalia ajatusta päivittäin…

Ei siihen temppuun pystyviä ainakaan kovin monia ole, eikä sinunkaan sellaiseksi tarvitse huomenaamuna herätä. Sen sijaan mieti mitä sinulla jo on.

  • Sinun oma näkökulmasi
  • Sinun oma kokemuksesi
  • Sinun oma sanavarastosi

Ehkä juuri sinä pystyt tarkastelemaan sitä toimialasi tärkeää asiaa hyödyntäen vaikkapa kaikkia niitä dekkareita, joita vuosien saatossa olet lukenut. Kanavoit sitä sisäistä kaiken kokenutta yksityisetsivääsi ja ratkaiset mysteerin. Tai kenties sinä voit maustaa vinkkisi itsestäänselvältä tuntuvasta aiheesta kokemuksen syvällä rintaäänellä. Been there, done that, got more than the t-shirt!

Henkilökohtainen näkemys ja kokemus ovat yleisösi avuksi, usko pois.

Jos olit tarkkana, huomasit minun linkittäneen ylempänä Hanna Puron artikkeliin siitä miten usein sosiaalisessa mediassa kannattaa julkaista. Jos vilkaiset linkkiä, saatat huomata meidän saman lähtökohdan artikkeliemme olevan varsin erilaiset. Samoin sinä käsittelisit tätä eri tavalla, vähintäänkin sanavalintasi eroaisivat meidän sanavalinnoistamme.

Meillä jokaisella on kaltaisemme henkilöt, joissa meidän pitäisi herättää luottamusta ja se tapahtuu muun muassa itselle tutulla sanastolla.

Niin kauan, kun sinä näet, koet ja muodostat siitä mielessäsi tarinaa, on sinulla jotain sanottavaakin. Sinulla on asiaa, vaikka epäiletkin sitä. Sinun arvosi, tavoitteesi ja persoonallisuutesi ovat myös työkalujasi viestinnässä.

Toki tulee hetki, kun ei nyt vaan kerta kaikkiaan ole mitään sanottavaa. Ei silloin tarvitse väkisin tweetata. Kyllä sitä asiaa someen asti taas kohta ilmaantuu, eivätkä tilisi, verkostosi ja uskottavuutesi ole menneet nurin sitä odotellessa.

Eli kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti? Kun on jotain kerrottavaa. Tavalla tai toisella.

Millainen tyhmyri ohittaa emojit viestinnässään?

Millainen tyhmyri ohittaa emojit viestinnässään?

Emojit viestinnässä, siis vakavasti otettavassa viestinnässä, eivät ainakaan vielä ole Suomessa saavuttaneet saturaatiopistettään. Päin vastoin, minusta tuntuu siltä, että vähän arkailemme ja ehkä jopa välttelemme niiden käyttöä. Pelkäämme kenties, että ne herättävät tunteita, vaikka sehän juuri on niiden hyvä puoli!

Luin taannoin Content Marketing Instituten artikkelin blogiartikkelien mainostamisesta Facebookissa. Heillä oli yhdeksän suositusta aiheesta:

  1. Jaa postaus ensin Facebook-sivullasi
  2. Käytä boostattua Facebook-postausta tuntia myöhemmin
  3. Käytä vangitsevia otsikoita
  4. Sisällytä mukaan hyvin suunniteltuja kuvia
  5. Kirjoita vastustamaton mainosteksti
  6. Luo A/B-testejä nähdäksesi mikä toimii
  7. Kohdenna omaan yleisöösi
  8. Käytä räätälöityjä yleisöjä
  9. Lisää emoji Facebook-mainoksesi tekstiin

Jäin mitä ilmeisimmin miettimään tuota viimeistä. CMI oli tehnyt sitä koskien kokeilun, jossa samasta artikkelista oli tehty kaksi sponsoroitua postausta. Ainoa ero noiden kahden tilapäivityksen välillä oli se, että toisessa mainostettavan blogiartikkelin ”4 Startling Discoveries in Your Team’s Work Reports” linkkiotsikkoon oli lisätty emoji 🚩.

Heidän otannallaan tulos oli tämä: ”We discovered that the ad with the red-flag emoji in the headline had the click-through rate of 0.846%, while the ad with no emoji had the CTR of 0.351%.” (Toki vuoden takainen vastaava AdEspresson kokeilu ei tuottanut merkittävää eroa.)

Jos rehellisesti mietin omaa käytöstäni esimerkiksi uutiskirjeiden kanssa, kyllä minun huomioni ja napsauttava sormeni heräävät tehokkaammin kun otsikkoriviltä löytyy emoji.

Emojit viestinnässä kiinnittävät huomion ja herättävät tunteita

Google on tuonut emojit takaisin hakutulossivulle, niin syvää on tällä hetkellä hyväksyntä emojien suhteen. Punainen lippu hakutuloksen otsikossa kiinnittää ainakin minun huomioni.

Emojit viestinnässä: Emoji hakutulossivulla kiinnittää huomion

Tietenkään ylenmääräinen emojien käyttö otsikoissa ei ole kaikkien mieleen, mutta se ettei jokin asia ole kaikkien mieleen takaa sen, että tunteita herää! Tunne taas usein aiheuttaa jonkin sorttisen klikkausreaktion ja niistä iso osa edesauttaa sitä viestin leviämistä. Emojit viestinnässä vievät viestiä pidemmälle.

On helppo kuvitella, että tietyt emojit esiintyvät jo niin paljon, etteivät ne enää ehkä saakaan huomiota. Mailchimp kertoi uutiskirjeiden otsikkorivien suosituimmat emojit 2015 ja uskon esimerkiksi ✈️-lentokoneen pitävän tietyllä toimialalla pintansa edelleen. Onko yleisö kuitenkin kyllästynyt? Toimisiko vaikka jokin muu paremmin? Valittavana on 1850+ muutakin.

Ei voi tietää ellei kokeile.

Kokeile emojien toimivuutta omissa kanavissasi

Sen sijaan, että nyt itse päättäisit oman tykkäämisesi mukaan emojien käytöstä tai käyttämättä jättämisestä, kokeile A/B-testausta. Nimittäin tykkääminen on tyhmää, sanoisi Hanna P.

  • Tee blogiartikkelille kaksi Facebook-mainosta virtaan, toinen emojeilla ja toinen ilman
  • Lähetä uutiskirje A/B-kampanjana, toinen jälleen emojeilla ja toinen ilman
  • Ennakkotestaa blogiartikkelien otsikkovaihtoehtoina tweetteinä, toisia emojeilla ja toisia ilman
  • jne.

Ota testatessasi huomioon, että yleisöissä on eroja tässäkin asiassa. SwiftKey kertoo, että ruotsalaiset käyttävät enemmän leipäemojia kuin muut, suomalaiset suosivat uutta kuuta jne.

Jos et löydä emojeita helposti siltä laitteelta, jonka kanssa työskentelet, käänny vaikka Emojipedian puoleen.

Kuinka markkinoida livevideolähetyksiä — 3 tapaa

Kuinka markkinoida livevideolähetyksiä — 3 tapaa

Livevideolähetyksen markkinointi niin ennen lähetystä, sen aikana kuin sen jälkeenkin kannattaa miettiä hyvin, tekipä lähetyksiä sitten organisaatio tai asiantuntija omaa henkilöbrändiään varten.

Suora ja avoin livevideolähetys on mitä erinomaisin tapa esitellä yrityksen osaajia sen yleisölle ja toisaalta vahvistaa osaajien omia asiantuntijabrändejä. Olen ymmärtänyt monien potentiaalisten asiakkaiden kaipaavan videoita, joilla tutustua organisaatioiden tekijöihin. Myös minä olen ajatellut esitellä itseäni enemmän myös livevideoiden avulla omalle kohdeyleisölleni tänä vuonna.

Tästä syystä kokosin myös sinulle pari vinkkiä livevideolähetyksen markkinointia koskien. Kerrothan omat hyvät vinkkisi myös minun ja muiden iloksi kommentilla!

Livevideolähetyksen markkinointi: 3 vinkkiä

1. Mainosta suunniteltua lähetystä hyvissä ajoin toisilla kanavillasi ja boostaa tarvittaessa rahalla

Kun teet suunnitelmallisia livelähetyksiä, joilla on muun muassa tietty lähetysaika, voit markkinoida niitä etukäteen valikoimissasi kanavissa.

Lähetyksen ajankohdan ei välttämättä tarvitse olla edes pitkän ajan päässä, vaan hetkikin ennen lähetysaikaa voi riittää. Esimerkiksi tässä Donal Skehanin Instagram-viestissä kerrotaan hetken kuluttua Facebook-sivulla alkavasta lähetyksestä ja selvyyden vuoksi mukana on Facebook-sivun osoite ettei katsojan tarvitse itse etsiä.

Livevideolähetyksen markkinointi etukäteen: Donal Skehan markkinoi Instagram-päivityksellään Facebook Live -lähetystä

Käyttää voi tietysti myös sponsoroituja päivityksiä ja suoranaisia mainoksiakin, mikäli orgaaninen levikkisi huolettaa. Toistaiseksi varsin huokea Facebook-mainos virtaan voi tuoda Periscopenkin puolelle porukkaa paikalle oikeaan aikaan! Oleellista on tietysti tuoda lähetystä esille niissä kanavissa, joissa haluamasi yleisö aktiivisesti toimii.

2. Markkinoi lähetystä muissa asiantuntijaprofiileissasi automaattisesti lähetyksen aikana

Esimerkiksi Periscope-lähetys on alkaessaan mahdollista jakaa automaattisesti Twitteriin (nykyään koko lähetys on käynnistettävissä Twitterin kautta). Lähetyksessä on jakamismahdollisuus myös muualle (kuten Facebookiin ja LinkedIniin), mutta et voi valita niitä ennen kuin olet jo aloittanut lähetyksen.

Livevideolähetyksen markkinointiviestintään voi valjastaa myös vaikka IFTTT:n automatiikan. Esimerkiksi itse olen automatisoinut Periscopen tietyn hashtagin sisältävän markkinointitweetin menemään brändätyllä kuvalla myös LinkedIn-profiiliini.

Esimerkiksi tämä lähetys julkaistui lähetyksen aikana LinkedIniin kuvan mukaisella tavalla ja tiedän sen saaneen LinkedInissä klikkauksia:


Livevideolähetyksen markkinointi lähetyksen aikana: Periscopen markkinointweetti automaattisesti LinkedIniin

3. Uudelleenjulkaise lähetys toisessa palvelussa lisämausteilla

Suuri osa katsonnoista tullee lähetyksen toistoista. Sekä Facebook Live että Periscope tallentavat lähetykset automaattisesti, joten mikäli koet videon kestävän aikaa älä poista sitä itsekään! Älä myöskään unohda sitä, vaan jälkimarkkinoi sitä itse. Vanhan livevideolähetyksen markkinointi tukee myös tulevia lähetyksiä!

Yksi tapa tehdä uudelleenhyödyntää lähetystä sen päätyttyä on sen uudelleenjulkaiseminen toisaalla, tallenna lähetys omalle laitteelle tätä varten. Esimerkiksi Mario Armstrong julkaisee Periscope-lähetyksensä uudelleen YouTube-kanavallaan varsin messevällä tavalla: pystykameralla tehty alkuperäislähetys vie vain osan tilasta ja loput tilasta kannustaa katsojaa toimintaan:

Näitä uudelleenjulkaisuja kannattaa tietysti sopivan tilanteen tullen upottaa myös vaikkapa blogauksiin yms. Tiedä vaikka edesauttaisivat Googlen hakutulossijoittumisten kanssa.

Puolet TOP 10 -hakutuloksista sisältää upotettua videota

Searchmetricsin viimeinen Rebooting Ranking Factors -whitepaper tietää kertoa, että vuonna 2016 Googlen TOP 10 -hakutuloksista lähes puolet sisälsi upotettua videota.

 

Videon upottaminen sivulle voi edesauttaa Google-tuloksissa nousemista

Voit siis melkeinpä olettaa, että verkkosivun sisällössä upotettu video epäilemättä edesauttaa hakutuloksissa nousemista. Tietysti sen upotetun videon tulee olla sen sisällön kannalta relevanttia ja palvella sitä sivulle saapujaa.

Tietysti tuo upotettu video voi tietysti olla myös livelähetyksissä tehtyä videota, ainakin tietyistä palveluista (Instagram Storiesin livevideot eivät jää talteen eivätkä ole upotettavissa). Periscope-lähetykset voi upottaa niiden markkinointitweettien kautta ja julkiset Facebook Livet niiden tilapäivitysasetuksista.

Asiakaspalvelu — väkevä väline viestien leviämiseen

Asiakaspalvelu — väkevä väline viestien leviämiseen

En haluaisi yleistää, mutta välillä tuntuu tältä: asiakaspalvelu on suomalaiselle painajainen.

Tarkastelin taannoin erään valmennusasiakkaani Facebook-sivua heidän pyynnöstään. Ajatuksena oli tietenkin selvittää mitä toimenpiteitä heidän pitäisi tehdä, jotta heidän toimintansa pärjäisi paremmin Facebookin algoritmin kanssa.

Toimenpiteet olivat aika tavanomaisia:

  • ajoitus kohdalleen (Kävijätiedot > Julkaisut > Milloin fanisi ovat paikalla)
  • tervettä hajontaa postaustyyppeihin (merkkipaaluja ja natiivivideota mukaan!)
  • osallistavampia päivityksiä (toimintakehoitus, kyselemistä jne.)
    jne.

Vilkaisin vertailun vuoksi saman toimialan johtavat suomalaiset sivut ja totesin yhden merkittävän eron. Johtavilla sivuilla samat tavanomaiset kohteet kerjäsivät korjausta, mutta sivut menestyivät niistä huolimatta. Mikä sitten erotti sivut toisistaan? Asiakaspalvelu.

Asiakaspalvelu vaikuttaa algoritmiin

Noilla kärkisivuilla yleisö kirjoittaa sivulle viestejä ja saa niihin nopeasti vastauksia. Ei mitään sen ihmeellisempää, mutta ero oli silti selkeä.

Kehtaan väittää, että Facebook-sivun päivitysten menestykseen vaikuttavat myös seuraavat asiat:

  1. Vierailijoiden julkaisut: Kuka tahansa voi julkaista sivulla.
  2. Se, että näitä vierailijoiden julkaisuja todella tulee, päivittäin. Siis kannusta kysymään!
  3. Valtaosaan — mielellään kaikkiin — saatuihin viesteihin vastataan.
  4. Vastaaminen tapahtuu nopeasti (esim. toimialan ykkössivulla vastausaika 422 minuuttia, eli hieman yli 7 tuntia).

Käytännössä siis se, että Facebook-yleisösi jättää viestejä sivullesi ja sinä säntillisesti & osuvasti vastaat niihin, vaikuttaa itse lähettämiesi viestien leviämiseen. Aivan sama välittääkö algoritmi asiasta, mutta asiakkaasi välittävät!

Facebook päivittää parhaillaan tähän asiakaspalveluun käytettävissä olevia työkaluja. Esimerkiksi Asetukset > Viestit -kohdassa voit asettaa oman vastausaikasi tai automaattisen pikavastauksen.

Asiakaspalvelu on erottautumistekijä

Tätä kirjoittaessa vuosi 2015 lähenee loppuaan. Moni onkin ennustanut jo vuoden 2016 trendejä, olipa kyseessä sitten sosiaalisessa mediassa markkinointi, työntekijälähettilyys tai vaikka digitalisaatio.

Asiakaspalvelu, jonka minusta pitäisi olla trendikästä ihan aina, on esiintynyt monissa noista ennustuksista. Ikävä kyllä hyvä asiakaspalvelu on sen verran harvinaista, että se on somessakin erottautumistekijä!

Mitä siis pitäisi tehdä?

1. Vastaa nopeasti

Eptican tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa keskimääräinen vastausaika Facebook-sivulla on 27 tuntia ja 47 minuuttia (1667 minuuttia). 85 % kuluttajista odottaa Facebookissa vastausta 6 tunnin sisällä (360 min). Vertailun vuoksi: Twitterissä keskimääräinen vastausaika 31 tuntia ja 12 minuuttia (1872 min) ja 64 % kuluttajista odottaa vastausta 60 minuutissa.

Mainitsin yllä, että yhden tarkastelemani suomalaisen Facebook-sivun vastausnopeus on 422 minuuttia eli ~7 tuntia. Se ei missään nimessä ole huonosti, mutta prosessia virittämällä siitä saa aivan varmasti hiottua tunnin pois!

2. Osoita, että välität

Nopeus ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa, vaan tuota asiakaspalvelua kaipaavasta henkilöstä tulee välittää kuin ihmisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että häntä ei pompotella ja pistetä tekemään itse asiakaspalvelijan töitä. Sen sijaan häntä kuunnellaan, hänen nimensä mainitaan ja hänen asiaansa annetaan relevantti vastaus.

Tuossa Eptican tutkimuksessa Yhdysvalloissa vain 54 % tutkituista jälleenmyyjistä antoi kysyttyyn kysymykseen relevantin vastauksen Facebookissa (36 % jätti täysin vastaamatta). Twitterissä vain 20 % ylsi tarkkaan vastaukseen (75 % ei vastannut ollenkaan). Pelkään pahoin, että meillä Suomessa luvut eivät ole yhtään tuon rohkaisevampia.

3. Auta siellä missä asiakas on

Sosiaalisessa mediassa asiakaspalvelun tarpeeseen tulisi vastata siinä kanavassa, jossa asiakas sitä palvelua peräänkuuluttaa. Jos he ovat valikoineet Twitterin, palvele heitä Twitterissä.

Ongelma on tietysti siinä, että harvalla organisaatiolla on mahdollisuus seurata jokaista sosiaalisen median kanavaa. Yhteisömanagereilla on syytä olla erilaiset monitorointivälineet viritettyinä, jotta ne vähemmän käytetytkin kanavat tulevat katettua! Sen lisäksi on syytä kysyä muun muassa tämä: osaako työntekijälähettiläs kohdata asiakkaasi?

Tulevana vuonna puhutaan aivan varmasti lisää muun muassa sellaisesta asiasta kuin sosiaalinen myynti ja muista jutuista, joissa hyvä asiakaspalvelu on ratkaisevassa osassa. Älä jää miettimään, vaan ryhdy hiomaan prosessia!

Työntekijälähettiläs tavoittaa, tykkääjä ei

On yhä edelleen hirvittävän tärkeää, että saat sisällöllesi aikaiseksi sosiaalisia reaktioita: tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja. Toivot todennäköisesti varsin lujaa, että esimerkiksi Facebook-sivusi tykkääjät antaisivat niitä sisällöillesi runsain mitoin. Mutta kohdistuukohan tuo reaktioiden toiveesi oikeaan kohderyhmään?

Muutama artikkeli takaperin haastoin sinut pohtimaan millaisen yleisön työntekijälähettiläs tarjoaa edustamalleen organisaatiolle. Tänään haluan kertoa, että työntekijälähettiläs on vaikuttavampi kuin tykkääjä.

Olen aina sanonut, että kannattaa ”masinoida” omaa porukkaa reagoimaan niihin firman somejuttuihin eikä vain odottaa tykkääjien tai seuraajien reaktioita. Moista on pidetty keinotekoisena, mutta eihän se sitä ole, jos työntekijä aidosti haluaa reagoida hyväksi kokemaansa sisältöön?

Työntekijälähettiläs tavoittaa, tykkääjä ei

Yksi työntekijälähettiläs on parhaimmillaan voimallisempi kuin tuhannet tykkääjät

SocialChorus näyttää usein webinaareissaan kalvon, jossa kerrotaan kuinka 135 työntekijälähettilästä pieksee miljoona Facebook-tykkääjää tavoittavuudessa:

Nielsenin tutkimuksen mukaan 92 % kuluttajista uskoo perheen ja ystävien suositteluihin enemmän kuin markkinointiin. Väitänpä, että ihan jokaisella työntekijällä organisaatiossasi on joko perhettä, ystäviä tai ammatillista verkostoa, jotka luottavat heihin. Facebookissa aikuisella käyttäjällä on keskimäärin 338 kaveria ja henkilötileillä parempi tavoittavuus kuin sivuilla, joten minkä maailman takia tässä välissä ei yritettäisi masinoida?

Se, että työntekijä pystyy seisomaan organisaationne sosiaalisen median sisältöjen takana niin vahvasti, että jakaa sen ystävilleen, on arvokkaampaa kuin pari loppuasiakkaan peukutusta FB-sivulla (vaikka siis tottakai tärkeitä ovat nekin).

On toki aivan mahtavaa, jos saat kansanjoukot asiasi taakse ja puskaradio suorastaan räjähtää, mutta työntekijääsi voit ainakin yrittää vaikuttaa. Kyse onkin lähinnä siitä, miten tuot erilaista jaettavaa työntekijäsi silmien eteen.

Työntekijälähettiläs jakaa sitä mitä hän aidosti haluaa jakaa

Tykkääjän tai seuraajan saa ehkä parhaiten reagoimaan, kun hänessä herätetään tunteita. Ihan yhtälailla työntekijälähettiläässä pitää herättää jotakin, eikä vain olettaa hänen jakavan työpaikkansa sisältöä, koska se on hänen työpaikkansa sisältöä.

Kun kysyin motivoivatko pelillistäminen tai huomionosoitukset jakamaan sisältöä työntekijälähettilään ominaisuudessa, useimmat vastaukset koskivat ihan vaan puhdasta aitoa halua jakaa:

En minä jaa jokaista Hanna P:n kirjoitusta omilla tileilläni, eikä Hanna jaa minun bloggauksiani tai tweettauksia jokaikisellä sosiaalisen median tilillään.

Avainasia on siis se, että organisaation sisällön tulee olla sellaista, jonka työntekijälähettiläs todella aidosti kokee hyödylliseksi jakaa omille seuraajilleen. Sisällön pitää herättää aito halu kertoa siitä eteenpäin. Sen pitää olla sellaista, että omalla asiantuntijabrändillään voi hyvillä mielin seistä niiden rinnalla. Tarkastele mitä itse henkilökohtaisilla tileilläsi viimeksi jaoit työpaikkaasi koskien, miksi teit sen?

Se, työnnetäänkö se sisältö sitten työntekijöiden tietoisuuteen sisäisellä sähköpostikampanjalla vai vaikka hiukan pelillisemmällä työntekijälähettiläspalvelulla, kuten kotimainen Smarpshare, on toissijaista hyvän sisällön rinnalla.

PS. Sosiaalisesti vuorovaikutteisessa yrityksessä työntekijätkin ovat 27% optimistisempia tulevaisuuden suhteen.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273