Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Ajatusjohtajuus tai sen puute vaikuttaa muun muassa myyntiin. Tuore Edelmanin ja LinkedInin ajatusjohtajatutkimus kertoo, että

  • yli puolet yritysten päätöksentekijöistä tarkastelee organisaatiota sen ajatusjohtajien lävitse,
  • kahdeksan kymmenestä kertoo luottamuksen organisaatiota kohtaan kasvaneen ajatusjohtajien ansiosta ja
  • lähes puolet on tehnyt päätöksen kaupoista mielipidejohtajuudesta johtuen.

Ongelma on siinä, että heikko ajatusjohtajuussisältö on vaikuttanut myös kunnioituksen menettämiseen joka toisen johtoportaan päätöksentekijän silmissä. Kolmannes päätöksentekijöistä on huonosta mielipidejohtajien sisällöstä johtuen lakannut harkitsemasta yritystä.

Tänä päivänä meistä kukaan tuskin pystyy väistämään sitä, että esillä olomme muun muassa sosiaalisessa mediassa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Se vaikuttaa siinäkin tapauksessa, että ns. digitaalinen jalanjälkesi olisi olematon, sillä sitten joku kaipaa sitä! 86 % tutkimukseen vastanneista nimittäin ajattelee, että ajatusjohtajuus voisi olla paremminkin hoidettua.

Miten välttää heikko ajatusjohtajuus ja mielipidejohtajuussisältö?

Kehotan huomioimaan, että ”heikko” ei välttämättä tarkoita esimerkiksi sitä, että ajatusjohtajaksi pyrkivä olisi liiaksi viestinyt vaikkapa harrastuksestaan, muusta vapaa-ajastaan tai perheestään. Väitän, että heikkous tässä tapauksessa on enemmänkin siinä, ettei ole tuotettu oikeanlaista arvoa kohdeyleisölle.

Voit toki olla sitä mieltä, että eipä jonkun mielipidejohtajan jalkapalloharrastuskaan sinulle arvoa tuota, mutta ainakin se tekee hänestä ihmisen (ymmärrän tietysti, että väärän joukkueen intohimoinen kannattaminen on vakava asia). Samaa ei voi sanoa, jos hän vain jatkuvasti sylkee firman tarjouksia verkostolleen.

Keskity (tai auta organisaatiosi aiotut ja vähemmän aiotut ajatusjohtajat keskittymään) tuottamaan sitä oikeaa arvoa halutun sisällön kautta.

Mitä sisältöä ajatusjohtajalta halutaan?

Tuon yllä mainitsemani raportin mukaan ajatusjohtajilta odotetaan faktoja, oivalluksia ja substanssia. Ja sitä odotetaan heiltä nopeasti!

Mitä sisältöä ajatusjohtajuus kaipaa?

  1. Kohdeyleisölle olennaisten uusien trendien ja asioiden tunnistusta
  2. Tarpeellista dataa infograafien, avainlukujen jne. muodossa
  3. Taustaanalyysiä tärkeistä ajankohtaisista tapahtumista ja asioista

Halutuin sisällönpituus on 3-4 sivuinen dokumentti, mutta helposti muutamissa minuuteissa sisäistettävä informaatio kelpaa kyllä myös. Oleellisempaa kuitenkin lienee se oma ajatus siellä informaation yhteydessä.

Epäilemättä ymmärrät, että valtaosalla ajatusjohtajista tähän sisältövaatimukseen vastaaminen omin avuin voi tehdä hiukan tiukkaa oman toimen ohessa?

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajatusjohtajuutta on organisaation toimesta tuettava. Ja miksi ei tuettaisi, kun se kerran vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen? Someohje ja ostajapersoonat kaikkien korvien väliin, tarpeellisten taitojen & työkalujen koulutusta sekä tuki– + sisällönsyöttökanavat kuntoon.

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan välillä hivenen hukassa. On vihapuhetta, automaatin makuista sarjatulitusta ja vähän valheellista oman kuvan kiillottamista. Eihän sitä pää kestä.

Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta puhui taannoisessa ProCom-päivässä siitä miten pää kestää digiajassa. Minulle jäi päällimmäiseksi mieleen hänen viestistään se, että kannattaa pyrkiä olemaan empaattinen.

Empatiahan tarkoittaa sitä, että pystyt asettumaan toisen henkilön asemaan. Ymmärrät miten toinen ihminen kokee asian tämän omasta näkökulmasta. Käsität miten hän tuntee.

Kysymys on jo jonkin aikaa kuulunut, että tekeekö sosiaalinen media meistä narsisteja? Tämän lisäksi me suomalaiset olemme tutkitusti yksi maailman epäempaattisimmista kansoista. Meistä jokainen voisikin muun muassa omaa henkilöprofiilia ylläpitäessä varmistaa omalta osaltamme empatian läsnäolon. Onhan se lopultakin juttu, johon asiantuntijatkin henkilöbrändäyksessä kannustavat.

Jos saan lisätä jotain uudenvuodentoiveisiini sosiaalista mediaa koskien, lisäisin tämän.

Miten empatia sosiaalisessa mediassa onnistuu?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuottaa esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

  • Syntyy luottamus
  • Suhteet vahvistuvat
  • Yhteistyö ja sen mahdollisuudet kasvavat
  • Yhteisön jäsenet sitoutuvat toisiinsa paremmin
  • jne.

Mutta miten sitten olla empaattinen sosiaalisessa mediassa? Mitä omaa henkilöbrändiään ahkerasti rakentavan ihmisen tulee tehdä, jotta hänestä piirtyisi ihmisten mieleen empaattinen asiantuntija?

Ole läsnä

Sosiaalisen median ja internetin ulkopuolella tämä tietysti tarkoittaa sitä, että nostat kasvosi ruudusta ja keskityt tilanteeseen jossa olet. Sosiaalisessa mediassa näen tämän tarkoittavan sitä, että osallistut oikeasti ja aidosti keskusteluihin. Etkä vain hätäiseen vastaa ja kiirehdi toisaalle, vaan vähän harkitset miten asia siellä keskustelukumppanin päädyssä onkaan ja maltat keskustella hänen kanssaan.

Äläkä siis mene sen helpoimman peukutusreaktion kautta, vaan oikeasti vastaat käyttämällä sanoja — kirjoitettuja tai vaikka videolla puhuttuja. Eteenpäin viestiä jakaessasi käytät niin ikään omia sanojasi saattelemaan jakosi.

Kuuntele toista oikeasti

”Kuunteleminen” on merkittävä osa sosiaalisen median tekemistä ihan jo tilaisuuksien huomaamiseksi, mutta nyt on aika tsekata kuuletko vai kuunteletko? Ymmärrätkö kuulemasi ja pystytkö aktiivisesti huomioimaan toisen näkökannan? Tarkastele sitä käsissäsi olevaa tilaisuutta oikein tosissasi, asetu sinne kysyjän tms. saappaisiin!

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistaudut vastaamaan vähän jotain muutakin kuin ”tässä linkki artikkeliini aihetta koskien, se ratkaisee kaikki ongelmasi”. Linkkidroppailu nähdään helposti keskeyttämisenä ja se taas ei ole erityisen empaattista. Älä ole robotti.

Tietysti yksi tapa osoittaa se, että olet todella kuunnellut, on toistaa kysyjän kysymys tavalla tai toisella. Lähinnä se ymmärtämäsi ydinasia siis, eikä robottimaisesti koko kysymystä tms. Edes Twitterin 140 merkin ei pitäisi olla ongelma tässä.

Pidä katsekontakti ja kiinnitä huomiota ”kehonkieleesi”

Oikeassa elämässä se, että katsot keskustelukumppania silmiin ja pidät kehonkielen avoimena on merkki empaattisuudesta. Päivänselvää on, että tämä on sosiaalisessa mediassa hieman hankalampaa.

Vastaus on piinkovien asiantuntijoiden kauhuksi hymiöissä, animoiduilla giffeillä osoitetuissa tunteissa ja videovastauksissa. Katso linssiin kuvatessasi! Uskalla siis tuoda asiaasi tunnetta niillä välineillä, joita some meille tuntemiseen suo.

Lainaa vaikka sivu Daniel Knowltonin pelikirjasta ja giffaa itsesi keskusteluun:

PS. Tiedän, ettei empatia sosiaalisessa mediassa ole niin helppoa kuin miltä se tässä saattaa näyttää. En näyttäydy itsekään välttämättä erityisen empaattisena ihmisenä, mutta nyt kun ymmärsin sen olevan avuksi myös omassa jaksamisessa, aion laittaa asiaan paukkuja.

Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Asiantuntijan henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu liittoutumalla toisten, sitä omaa valikoitua aihetta täydentävien henkilöbrändien kanssa.

Stara Median Jocka Träskbäck kävi Tampereen Crazy Townin avoimilla aamukahveilla juttelemassa vähän yritys- ja henkilöbrändäyksestä. Tunnin kestävillä avoimilla aamukahveilla saa tietysti vain pintaraapaisun aiheesta, mutta pintaraapaisukin antaa aihetta ajatuksille.

Minun ajatuksiini jäi aiheeksi Jockan suosittelema liittoutuminen. Kysyinkin häneltä onko hänen oma liittoutumisensa miten järjestelmällistä: saamani vastauksen perusteella hän lähestyy liittoutumisen hyödyntämistä sellaisella ”kilauta vaikuttavalle kaverille” -metodilla. Hän siis kertoi pirauttavansa esimerkiksi Jounin Kaupan Kaulasen Sampolle, joka eittämättä on vaikuttaja.

Meidän kaikkien kontakteissa ei kuitenkaan ole sampokaulasia eivätkä kaikki ole jockaträskbäckejä, vaikka kaikki henkilöbrändejä olemmekin. Miten meiltä siis itsekultakin onnistuu henkilöbrändin vahvistaminen liittoutumalla?

Millaisten liittolaisten kanssa henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu?

Kun minä olen vetämässä asiantuntijabrändi- ja henkilöbrändivalmennuksia (kysy lisää!), sanon melko varmasti jonkin variaation lauseesta ”Valikoi aiheesi ja pysy sen välittömässä läheisyydessä.” Myös Jocka kehotti tekemään vain brändimielikuvaa tukevia päivityksiä.

Liittoutuessa täytyy minun mielestäni miettiä mitkä aiheet tuota valikoitua aihetta tukevat. Ja sitten etsiä ne tahot, jotka ovat valikoineet omaksi aiheekseen ne sinua tukevat aiheet — siten se henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu.

Esimerkiksi jos se valikoitu aihe nyt sattuisi olemaan ”asiantuntijoiden henkilöbrändäys”, niin näkisin täydentäväksi osaamiseksi muun muassa valokuvaajan palvelut. Itseään brändäävä asiantuntija saattaa tarvita sekä ammattimaisesti otetut kuvat itsestään, että tietotaitoa kuvien ottamiseen. Näin ollen yhdeksi liittolaiseksi kannattaisi valita hyvä kuvaaja, joka vastaa molempiin tarpeisiin ja jolla on kiinnostusta kertoa yleisölleen myös henkilöbrändäyksestä.

Aihettasi tukevien sisältöjen lisäksi olisi tietysti hyvä, että liittolaisen verkosto ei ole pahasti päällekkäinen oman verkostosi kanssa. Tietysti niiden ihmisten, joita hän tavoittaa, on oltava kannaltasi oleellisia. Puhumattakaan sitten siitä, että sinun verkostosi on hänelle oleellinen saavutettava. Niin ikään on kiinnostavaa onnistuuko hän sisällöillään aikaansaamaan vuorovaikutusta, sillä vuorovaikutuksella saadaan ote algoritmeistä.

Tee siis taustatyötä ennen liittoutumista. Liittoutuman pitäisi olla sellainen, että se hyödyttää kaikkia osapuolia ja tekee sen monin tavoin. Tämän takaaminen on myös helpompaa, kun ryhmä on maltillisen kokoinen.

Miten liittolaisten kanssa pidetään yhtä?

Toisille tuo kaverille kilauttaminen tarpeen vaatiessa toimii, mutta henkilökohtaisesti ajattelin jotain hivenen järjestelmällisempää (ihan vaan jo siksi, etten pidä puhelimessa puhumisesta).

Liittouman tarkoitus on siis olla toisiaan tukeva joukko, parvi jos sallit.

  • He antavat ”shoutouteja” toisilleen sopivan tilaisuuden tullen eli pingaavat toisiaan keskusteluun ja hyödyntävät mainintoja muutenkin.
  • He jakavat strategisesti toistensa sisältöä eteenpäin omille verkostoilleen.
  • He ovat vuorovaikutuksessa toistensa sisältöjen kanssa, esimerkiksi kommentoiden ja reagoiden.
  • He ovat toinen toisilleen ne someritarit, jotka jakavat parhaat toimintatavat ja sparraavat kanavien käytössä.
  • Ehkä he jopa ovat toinen toistensa affiliatet, jotka auttavat toisen palveluiden myynnissä saaden siitä itse prosenttiosuuden.

Tietysti tämän pienen ryhmän kannattaa perustaa itselleen jokin sisäinen keskusteluryhmä, joka toimii heidän kannaltaan olennaisessa kanavassa. Se voi olla vaikka WhatsApp, suljettu Facebook-ryhmä tai vaikka ryhmä-DM (Direct Message) Instagramissa. Meillä on esimerkiksi Viestijöiden kirjoittajien sparrauskäytössä Slack, johon saa helposti kanavia eri keskustelun aihealueille.

Sopikaa yhdessä ryhmän toimintaperiaatteet: esimerkiksi huikkaatko ryhmälle joka kerta kun julkaiset sisältöä jossain kanavassa vai vain siinä tapauksessa, kun haluat järjestää tietylle viestille varmaa vuorovaikutusta? Kannattaa myös miettiä viitataanko itse parveen millään muotoa, henkilökohtaisesti menisin Fight Clubin säännöillä.

Ryhmän kesken kannattaa myös terottaa sitä ajatusta, että vuorovaikutuksen ei tule olla robottimaista, vaan tarkoituksenmukaista ja autenttista. Idea ei ole se, että nyt vaan hirveästi lisänäkyvyyttä sille omalle sisällölle. Idea on luoda kestävä suhde, josta saatavat hyödyt kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti!

Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Eilen puhuttiin työntekijälähettilyydestä. Tänään puhutaan mielummin asiantuntijaviestinnästä. Myös henkilöbrändin rakentaminen on nyt kovasti tapetilla, jos niin tahtoo asian sanoittaa.

Joka tapauksessa pääroolissa on henkilö (työntekijä), joka viestii omista osaamisalueistaan ja rakentaa näin omaa asiantuntijuuttaan. Samalla hän voi kantaa oman kortensa kekoon työpaikkansa asiantuntija-aseman vahvistamisessa.

Kaikille asiantuntijoille (some)viestintä ei ole helppoa kuin heinänteko ja monille on haasteellista erityisesti alkuun pääseminen, säännöllisen viestinnän ylläpito ja oman tyylin löytyminen. Hyvät esimerkit ja muiden kokemukset ovat arvokasta tietoa, joten tein pienen kyselyn ja kokosin eväitä ja vinkkejä asiantuntijan viestintään.

Vinkkejä ja eväitä oman profiilin rakentamiseen ja ylläpitoon antaa 7 mahtavaa asiantuntijaa eri osaamisalueilta: Kaisa Lipponen, Petra Sievinen, Jarmo Tuutti, Salla Paajanen, Olga Tarsalainen, Pirjo Jantunen ja Saana Rossi. He vaikuttavat omassa työssään asiantuntijoina mm. viestinnän, johdon, markkinoinnin tai HR:n saroilla.

Millainen on kiinnostava henkilöprofiili?

Kaisa Lipponen, Director, Corporate Communications, Neste
Sellainen asiantuntija somessa on kiinnostava, joka jakaa omia näkemyksiään tuottamalla omaa sisältöä ja osallistumalla keskusteluihin. Muidenkin tuottamaa sisältöä kannattaa jakaa omalle verkostolle, mutta siitä ei vielä välity kuvaa asiantuntijan omasta osaamisesta toisin kuin esim. keskustelusta tai bloggauksesta. Kiinnostavuutta lisää huomattavasti, jos osaa viestiä aidosti ja ymmärrettävästi. Myös keskusteluiden aloittaminen kertoo, että asiantuntija on kiinnostunut kehittämään omaa osaamistaan kuuntelemalla muita, eikä keskity vain toitottamaan omaa sanomaansa.

Petra Sievinen, External Communications Leader, IBM
Mielestäni asiantuntija on kiinnostava, kun hän kertoo oman mielipiteensä ja jakaa monipuolisesti tietoa alastaan – ei vain oman työnantajansa viestejä.

Jarmo Tuutti, markkinointipäällikkö, Karttakeskus Oy
Persoonallinen ja näkemyksellinen. Eli ihminen on oma mielenkiintoinen itsensä ilman turhan väkinäistä yrittämistä. Samalla on tärkeää tuoda mukaan jotain näkemyksellisyyttä, eikä vain toistella kaikkien muidenkin toistelemia viimeisimpiä trendijuttuja.

Salla Paajanen, toimittaja, uutisankkuri, Yleisradio
Minua kiinnostavat somessa asiantuntijaprofiilit, joissa on mukana myös henkilökohtaista persoonaa. Henkilö- ja asiantuntijaprofiiliutta ei kannata siis erottaa täysin toisistaan. Jos somessa toimii ainoastaan oman taustaorganisaationsa äänitorvena tai viestii vain omaan alaansa liittyvistä asioista, profiili ei pitkän päälle herätä kiinnostusta, koska viestintä alkaa tuntua ennemminkin spämmäämiseltä. Kiinnostava henkilö osallistuu keskusteluihin, ja vähintäänkin seuraa oman postauksensa herättämiä rektioita niitä kommentoimalla. Koko ajan ei tarvitse olla aktiivinen, mutta edes toisinaan, sillä seuraajiaan kannattaa huomioida, koska some on tasa-arvoinen. Asiantuntijan asiantuntijuus, älykkyys ja huumorintaju vetoavat minuun.

Luotettavuus, rohkeus ja oma mielipide tärkeitä

Olga Tarsalainen, viestintäasiantuntija, someviestinnästä vastaava, Kela
Kiinnostavassa asiantuntijaprofiilissa näkyy selvästi asiantuntijuus, luotettavuus, intohimo, rohkeus, luovuus ja tietynlainen itsevarmuus. Jos haluan jakaa toisen asiantuntijan sisältöä, haluan tuntea, että tieto on luotettavaa. Kiinnostun profiileista, joissa kuuluu vahva oma ääni. Rosoisuuttakin saa olla

Pirjo Jantunen, yritysvastuupäällikkö, Helen
Asiantuntijalla pitää olla selkeä näkökulma ja aihe, ja niistä jotain sanottavaa eli mielipide. Pelkkä toisten sanoman välittäminen ei kiinnosta. Myös liika poukkoilu aiheesta toiseen voi etäännyttää.

Saana Rossi, rekrytoinnista ja työnantajakuvasta vastaava, Vincit Oy
Kiinnostavalla asiantuntijalla on aktiivinen profiili, joka on mukana keskusteluissa, tuo omia näkökulmia rohkeasti esille mutta keskittyy muuhunkin kuin vain itseensä eli sisältökeskeistä ennemminkin kuin henkilökeskeistä viestintää ja oman navan korostamista. Hän ei ota itseään liian vakavasti, viestinnän aitous ja luontevuus on tärkeitä.
Rekryn kannalta on olennaista tietää missä henkilö on hyvä ja mikä on hänen asiantuntijuutensa ydin.

Haasteet omassa viestinnässä

Kysyin myös, mikä oman asiantuntijuuden rakentamisessa ja ylläpidossa on haasteellista ja mistä saat siihen tukea? Haasteellisinta näyttää olevan mm. oman asiantuntijaviestinnän kirkastaminen ja kiteyttäminen, somekynnyksen ylittäminen, ajan käyttö tai se, että oman viestinnän suunta on löydettävä ihan itse.

Kaisa: Jos haluaa asiantuntijaprofiilin, olisi hyvä ensin kiteyttää, mistä oma asiantuntijuus muodostuu. Kun tämä kirkastuu, on helpompi fokusoida esim. seurattavia, keskusteluita ja sisältöjä. Se ei toki tarkoita, että kiinnostuksen kohteita ei voisi olla useita tai että pitäisi pysyä tiukasti asiassa. Päinvastoin, omalla persoonallaan osallistuva asiantuntija on paljon kiinnostavampi kuin tiukasti pelkkään asiaan keskittyvä. Mutta kaikessa ei tarvitse tai voikaan olla asiantuntija. Tukea oman asiantuntijuuden rakentamiseen saa seuraamalla muita asiantuntijoita ja kehittämällä omaa osaamistaan mm. blogeja ja artikkeleita lukemalla ja tietenkin keskustelemalla muiden kanssa. Verkoston voima on mahtava!

Petra: En usko, että kirjoittaminen sinänsä on haaste, asiantuntijat kirjoittavat yleensä paljon. Mutta aika on. Ajattelu ja omien pohdintojen blogikirjoituksen tai vastaavan muotoon saattamiseksi vie aikaa, ja laskutettava asiakastyö menee aina sen edelle. Meillä tuetaan asiantuntijoita kouluttamalla ja opastamalla sekä vinkkaamalla hyvistä aiheista ja keskusteluista, joihin asiantuntija voisi ottaa osaa.

Jarmo: Yrityksen ainoana markkinoinnin ammattilaisena omalla kohdallani haastavinta lienee se, että suunta on löydettävä täysin itse. Kukaan ei ole neuvomassa ja osoittamassa oikeaa suuntaa. Samoin ajankäyttö on aina haaste. Käytännössä kaikki ammatillisen osaamisen kehittäminen meneekin väkisin vapaa-ajalle.

Salla: Oman asiantuntijuuden rakentamisessa oli haasteellisinta somekynnyksen ylittäminen. En millään olisi halunnut lähteä sosiaaliseen mediaan itse mukaan, mutta kuutisen vuotta sitten se alkoi olla Ylen toimittajallekin jo puolipakollista. Lopulta menin ihan vapaaehtoisesti kurssittamaan itseäni, etten täysin putoa kehityksen kyydistä. Seurasin aluksi rauhallisesti mitä muut tekivät, ja etenkin kuinka itseäni kiinnostavat henkilöt toimivat. Kun lopulta rohkaistuin, niin some tempaisi mukaansa. Alkuun asiantuntijuuden ylläpidossa oli haasteellista se, että työnantaja edellytti että toimitaan somessa mutta sitä ei huomioitu työajassa. Kun Ajankohtaisen kakkosen ja A2-iltojen työt olivat kiivaimmillaan eli ennen suoria lähetyksiä, täytyi valmistella niitä tv-lähetyksiä eikä ehtinyt somettaa. Nykyisinhän verkkotekeminen on yksi Ylen toiminnan painopistealueita, ja some jokaisen toimittajan tärkeä työkalu. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko tuoda omaa henkilökohtaista elämäänsä osaksi profiiliaan, vaan voi pitäytyä yksinomaan asiantuntijana. Mutta siinä ollaankin sitten taas spämmäysvaaran ääressä, jos omalta tililtään tuuttaa vain työasiaa.

Työkavereiden tuki on tärkeää

Paitsi työnantajan, niin erityisesti työkaverin tuki on olennaisen tärkeää kun asiantuntija kehittää omaa viestintäänsä. Monissa isoissa taloissa, kuten Kelassa on onneksi oivallettu tämä ja pistetty pystyyn talon omat sisäiset sparrausryhmät (some)viestintään.

Salla: Käytän myös eri tilejä eri tavoin: Facebookissa on paljon henkilökohtaisia postauksia, Twitterissä saatan postata havaintojani säästä, liikenneruuhkista ja maailmanmenosta, jaan kiinnostavia uutislinkkejä, työasioita sekä osallistun keskusteluihin ja annan palautetta. Twitterissä saa myös mahtavan second screen -kokemuksen, kun televisiosta tulee suorana lähetyksenä joku iso tapahtumaohjelma, esimerkiksi Euroviisut. LinkedIn on minulle täysin asiantuntijakanava, mutta Instagramissa voin leikitellä kuvin sekä siviilinä että toimittajana. Täyttä ilmaisunvapautta minulla ei kuitenkaan ole, sillä korvien välissa ajatuksiani on vaimentamassa koko ajan pieni sordiino: minun täytyy muistaa, että olen somessa aina myös yleläinen.

Olga: Asiantuntijuuden rakentaminen ja sen rakentuminen ei tapahdu hetkessä – se on pitkä prosessi! Vaaditaan siis kärsivällisyyttä. Parasta on, jos pystyy rakentamaan asiantuntijuuttaan johdonmukaisin askelin. Myös selkeä päämäärä tulee olla. Varmasti yksi kriittinen kysymys on ajankäyttö: tässä kuitenkin auttaa suunnitelmallisuus ja aikataulutus. Esimerkiksi Kelassa asiantuntijuuden rakentamista tuetaan ja siihen kannustetaan (someklinikka, yhteinen Facebook-ryhmä, mahdollisuus ottaa minuun koska tahansa yhteyttä, jos kohtaa ongelmia jne).

Pirjo: Omalla kohdalla haasteita luo laaja tehtäväkenttä, tuntuu että pitäisi seurata monia eri asioita ja muodostaa kaikista joku näkemys. Onneksi viisaat kollegat auttavat tässä, mikä on mielestäni suurin työpaikalta saamani tuki: kollegojen osaaminen.

Saana: Haasteellista on ajan löytäminen siihen, että on kartalla mitä alalla ja muualla ympärillä tapahtuu. Työnantaja mahdollistaa meillä yksilölliset toiveet asiantuntijuuden kehittämiselle, riippuen jokaisen omista toiveista.

Vinkit ja oman tyylin löytäminen

Näistä asiantuntijoiden konkreettisista vinkeistä kannattaa ottaa koppi kun mietit aloittamista tai haluat puhaltaa lisää tuulta omaan viestintään. Kysymys kuuluu: mitä vinkkejä antaisit asiantuntijalle, joka on vasta lähtöviivalla tai alkumetreillä ja miten löytää oma viestintätyyli?

Kaisa: Ihan ensiksi voi laittaa vaikka oman profiilin kuntoon ja varmistaa, että tulee löydetyksi. Sitten kannattaa seurata muita, lukea bloggauksia, kirjoittaa omia ajatuksiaan ylös (vaikka ei olisi tarkoitus julkaistakaan) ja osallistua keskusteluihin. Lisäksi voi selvittää onko omalla alalla aktiivisia somessa aktiivisia yhteisöjä, jota kautta pystyy verkostoitumaan ja seuraamaan alan ilmiöitä. Aiheesta järjestetään myös paljon ilmaisia tilaisuuksia ja webinaareja, joista voi saada hyviä vinkkejä. Sitten vaan julkaisemaan sisältöjä, sillä
tekiessä oppii.

Petra: Mieti, mistä aiheista keskustelet asiakkaidesi kanssa ja miten voisit parhaiten auttaa nykyisiä ja tulevia asiakkaitasi. Jaa sellaista muiden tekemää sisältöä, joka tukee omia ajatuksiasi ja omaa asiantuntijuuttasi. Kun rohkaistut tekemään itse sisältöä, pyydä apua viestinnältä ja työkavereilta – ja pidä rima matalalla! Jokainen on aloittanut jostain ja tehnyt matkan varrella virheitä, ne kuuluvat asiaan. Sinä olet uniikki ja sinulla on yleisö.

Jarmo: Tärkeintä on löytää oma juttunsa ja tehdä asioita, joista nauttii ja on aidosti kiinnostunut. Esimerkiksi paraskaan kanava ei auta, jos kaikki tekeminen tapahtuu hampaat irvessä ja mielenkiinto loppuu parin kuukauden päästä.

Salla: Kannattaa hankkia näppärä älypuhelin tai tabletti, ladata sopivat sovellukset ja tutustua eri somekanaviin. Omien postausten harjoittelu kannattaa aloittaa vaikka täysin asiapohjalta LinkedInissä, jos ei tohdi heti alkuun laittaa persoonaa peliin. Twitterissä kannattaa ensin ryhtyä seuraamaan itseään kiinnostavia tahoja, ja käydä vakoilemassa keitä he seuraavat, ja tehdä samoin. Rohkeasti vaan seurattavaa, sillä Twitter-fiidistään saa sitä kiinnostavamman mitä enemmän hakee itselleen säännöllistä seurattavaa. Myös omassa tavassaan twiitata voi ottaa mallia muilta: kenen viesti/ millainen tehoaa minuun itseeni? Jos taas tykkää ottaa kuvia, niin kannattaa kokeilla Instagramia, ja opetella tehokkaat hashtagien käytöt ja vaikka eri kielillä. Instagramissa omat kuvat leviävät kansainvälisesti, jos osaa tägätä ne oikein. Myös Twitterin puolella kannattaa opetella tunnisteiden käyttö. Livevideoita en tee itse, mutta YouTubesta on hauska seurata eri tubettajia. Sieltä saa kyllä monenlaista mallia hyvistä sekä huonoista videoista!

Uskalla aloittaa!

Olga: Tärkein neuvoni: Uskalla aloittaa! Monet pelkäävät negatiivista palautetta, mutta ei kannattaisi. Tässä ehkä lohduttaa sekin, että yleisöt ovat alussa varsin pieniä. Ennen aloittamista olisi hyvä kirkastaa itselleen tavoite ja myös se rooli, jolla somessa on (kaikkien ei tarvitse olla yhtä aktiivisia). Ehkä hyvä yhdistelmä olisi sellainen, jossa tuntisi olevansa omalla mukavuusalueellaan, mutta välillä kuitenkin hieman kurkottaen sen yli.

Pirjo: Rohkeasti vaan! Asiantuntijan viestintä on tärkeää ja parhaillaan vaikuttavaa. Etenkin tässä ajassa, jossa mielipiteillä tuntuu välillä olevan enemmän arvoa kuin faktoilla, on asiantuntijoiden vastuulla tuoda faktat esiin. Ei ne asiatkaan ilman viestintää edisty.

Saana: Hanki monipuolista työkokemusta, toimi erilaisissa projekteissa ja hankkeissa, suhtaudu ennakkoluulottomasti erilaiseen tekemiseen, kyseenalaista ja tuo rohkeasti esille omia ajatuksia. Eväitä omaan viestintään saa myös muista ihmisistä, kun toimii työssä eri osaamistasoilla ja taustoilla työskentelevien ihmisten kanssa.

Kaikki tahtoo säkenöivän asiantuntijabrändin

Kaikki tahtoo säkenöivän asiantuntijabrändin

Syksyllä 2015 lähestulkoon kaikki kohisevat työntekijälähettilyydestä. Content manager Mari Oksanen ottaa yhteyttä ja haluaa tehdä TL-suunnitelman sekä järkätä koulutuksen Paytrailin porukalle. Lähtökohta oli tämä:

”Meillä on tosi paljon hyviä asiantuntijoita, mutta he eivät halua omissa nimissään jakaa yrityksen sisältöä, ainoastaan rekryilmoituksia halutaan jakaa. Haluaisimme, että meidän työntekijät osallistuisivat sisältöjemme levittämiseen aktiivisemmin ja sitä kautta näkyvyytemme kasvattamiseen. ”

Moni asiantuntija koki yrityksen sisältöjen jakamisen spämmäykseksi, jolla he eivät halua kiusata omia seuraajiaan. Sisältöjen jakoa yritettiin vauhdittaa erilaisten ulkoisten motivaattoreiden eli palkintojen avulla, mutta ilman merkittäviä tuloksia.

Päätettiin, että lähdetään viemään työntekijälähettilyys -asiaa eteenpäin ihan toisenlaisesta näkökulmasta. Palkitseminen nousee ihan uudelle tasolle, kun porkkanana on oman asiantuntijuuden rakentaminen ja kehittäminen. Hyvä tavoite on säkenöivä asiantuntijabrändi!

Kyselyn avulla liikkeelle

Kysely tai kartoitus on aina hyvä startti, kun lähdetään kehittämään työporukan asiantuntijuustaitoja. Paytrailissa selvitettiin kyselyn avulla asiantuntijoiden tarpeita, tahtotilaa ja verkossa viestimisen tasoa. Kyselyn tuloksena tiedettiin, millaista koulutusta porukka tarvitsee ja se tuotti myös muuta arvokasta tietoa.

”Saatiin esimerkiksi selville, että meidän tekniikan porukka elää verkossa ihan eri yhteisöissä kuin me muut. Ylipäätänsä eri somekanavien kirjo ja hajonta oli yllättävän suuri.”

Kaikki tahtoo säkenöivän asiantuntijabrändin
Paytrailin Content manager Mari Oksanen kannustaa työkavereitaan kehittämään omaa asiantuntijabrändiään.

 

Positiivisesti yllättävää oli Marin mielestä myös se, että ylivoimaisesti suurin osa työntekijöistä todellakin haluaa rakentaa omaa asiantuntijuuttaan myös verkossa.

”Yhteensä 38 ihmisestä vain 4 ilmoitti, että ei halua tehdä asiantuntijuttaan näkyväksi verkossa.”

Työntekijälähettilyys muuttui
asiantuntijan esiintuomiseksi

Kyselyn jälkeen alkoi työntekijälähettilyys-suunnitelman työstäminen ja tulevan koulutuksen valmisteleminen. Mari kertoo, että suunnitelman edetessä ymmärrys kasvoi ja lähestymistapa muovautui ihan erilaiseksi.

”Kun kutsuimme porukkaa koulutukseen niin puhuimme työntekijälähettilyydestä. Kun juuri kukaan ei ilmoittautunut, niin tajusimme että nyt on näkökulma ja sanoitus pielessä!”

”Luulen että muissakin firmoissa asiaa edistäisi se, että ei puhuttaisi niinkään työntekijälähettilyydestä vaan asiantuntijuuden esiintuomisesta, ettei ajatus käänny siihen suuntaan, että vain työnantaja hyötyisi. Hyöty pitää olla ensisijaisesti asiantuntijalle/työntekijälle ja sivutuotteena työnantajalle.”

”Me haimme tähän prosessiin nostetta myös niin, että kävimme esimiesten kanssa juttelemassa, esittelimme idean koulutuksesta ja pyysimme heiltä apua koulutuksen markkinoimiseen, ja myös heitä mukaan koulutukseen.”

Toimiva asiantuntijuus-suunnitelma

Kun työntekijälähettilyyttä halutaan edistää, niin polttoaineena toimii hyvä suunnitelma. Se millainen on hyvä suunnitelma, riippuu myös yrityksestä tai organisaatiosta ja sen olemassaolevasta toimintakulttuurista.

”Mun mielestä hyvä TTL-suunnitelma on todella lyhyt ja yksinkertainen. Meillä on kaksi A4-sivua ja se toimii meillä hyvin. Suunnitelma pitää kuitenkin olla, sillä esim. tavoitteet ja mittaaminen täytyy miettiä ja kirjata ylös.”

Suunnitelmaan liittyy myös sisällöntuotannon pelisäännöt eli someohjeet. Paytrailissa someohjeet on tiivistetty yhdeksi kuvaksi, joka on helppo antaa somessa toimiville asiantuntijoille.

Kaikki tahtoo säkenöivän asiantuntijabrändin

 

Kenen rooli Marin mielestä on lähteä käynnistämään ja viemään työntekijälähettilyyttä eteenpäin omassa organisaatiossa?

”Sellaisen henkilön tai yksikön, jolle se on luontevaa. Esimerkiksi meidän markkinointitiimillemme se on luonteva rooli. Se voisi olla myös esimies, jonka tehtävä muutenkin on luoda työntekijöille tähtihetkiä ja mahdollisuuksia.”

Mari ei enää mielellään puhu työntekijälähettilyys-suunnitelmasta, vaan haluaa kyselystä viisastuneena nimetä myös sen uudelleen. Hänen mielestään osuvampi nimi on Asiantuntijan esiintuomisen suunnitelma.

Asiantuntijoiden näkyvyys kasvanut

Koulutuksessa asiantuntijoiden mindset alkoi muuttua ja asiantuntijabrändin rakentamisen hyödyt alkoivat kirkastua.

”Koulutuksen jälkeen on tullut yllättäviäkin ihmisiä sanomaan, että he voisivat kirjoittaa blogia. Aikaisemmin heille ei ollut selvää, mitä hyötyä blogista voi heille itselleen olla. ”

Ja nyt se olennaisin asia eli mitä kaikkea Paytrailissa on TTL-suunnitelman ja koulutuksen jälkeen tapahtunut? Mari listaa tärkeimmät tulokset:

”Blogin kävijämäärän 1. tavoite on saavutettu, somen kautta tulevat vierailut verkkosivuille ovat selkeästi lisääntyneet ja samoin kontaktien määrä/kk, sisältöjä jakaa nyt reilu 10% markkinointitiimin ulkopuolisesta porukasta omaehtoisesti, kun aikaisemmin jakamista piti käydä erikseen pyytämässä. Myös selkeä asennemuutos on tapahtunut ja asiantuntijoiden näkyvyys eri kanavissa on lisääntynyt.”

Miten työntekijöitä on teillä kannustettu sisältöjen jakamiseen?

”Me ollaan lähdetty kauempaa kuin jakamisesta liikkeelle. Pyrimme luomaan edellytyksiä sille, että asiantuntijamme toisivat osaamistaan esille kirjoittamalla itse blogiin ja esiintymällä erilaisissa tilaisuuksissa. Kun näistä saadaan positiivisia kokemuksia, näihin liittyvien sisältöjen jakaminen seuraa automaattisesti perässä. ”

Kolme seuraavaa askelta
asiantuntijabrändin kehittämiseen

Kun asiantuntijuuden kehittäminen organisaatiossa on lähtenyt liikkeelle, niin on tärkeää vahvistaa sitä prosessia eli tukea ihmisiä kehittymään. Paytrailissa työkavereiden sparraus kuuluu markkinointitiimille. Mitkä ovat kolme seuraavaa askelta?

  1. Esiintymiskoulutukset ja someklinikat, millä tuetaan/rohkaistaan blogikirjoittamista ja ihmisten näkymistä verkossa ja sen ulkopuolella positiivisessa valossa.
  2. Sisältöjen kuratoinnin tukeminen.
  3. Esimiesten kannustaminen somemaailmaan, kahdenkeskisiä keskusteluita ja tutorointia.

Miten lähteä liikkeelle
omassa työporukassa?

Muiden kokemukset ovat ehkä arvokkainta tietoa, kun organisaatiossa lähdetään kehittämään tai edistämään jotain uutta, kuten työntekijälähettilyyttä. Millaisia vinkkejä Mari antaisi muille yrityksille, jotka ovat lähdössä nyt liikkeelle?

  • Älä mieti työntekijälähettilyyttä vaan asiantuntijoiden hyvää näkyvyyttä niin verkossa kuin muuallakin ja nimeä myös koulutus sen mukaan. Hyvä tavoite on nostaa omia asiantuntijoita kansallisesti arvostettuun asemaan, jossa heitä halutaan kuunnella ja kysytään mukaan tilaisuuksiin puhumaan jne.
  • Älä tee suunnitelmasta liian monimutkaista tai raskasta.
  • Käy keskusteluja ensin esimiesten kanssa ja mieti, miten homma myydään sisäisesti kaikille. Esimiesten rooli esimerkkeinä on tärkeää!

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273