Kymmenen vuotta sitten käytettävyys oli toisarvoista; Valokuvat tietokoneella olivat vielä uusi ja aika hieno juttu, ja joissain digikameroissa saattoi olla yli kaksikin megapikseliä! Netti alkoi olemaan käytössä jo suurella osalla ihmisistä, mutta kehittyneempiä toimintoja käyttivät vain perehtyneemmät käyttäjät. Muutkin toki postituslistoille ja muille pääsivät, mutta pitkän tahkoamisen ja avunpyyntöjen jälkeen - ja tämän jälkeen vielä postittivat vahingossa suorasanaisia yksityisvastauksia koko listalle.
Drupal -sivustot ovat tällä hetkellä kova sana; Monet vanhemmat Open Source -julkaisujärjestelmät (CMS, Content management system) ja keskustelu-alustat alkavat olla täynnä reikiä niin, että melkeinpä kuka tahansa teini-ikäinen, joka tulee toimeen tietokoneen kanssa, osaa niitä pienen googlettamisen jälkeen rikkoa.
Hyvin monen yrityksen sivut ovat saman kaavan mukaan tehtyjä, vaikka ulkoisesti eroavaisuuksia sivuissa onkin. Sivut kertovat yleensä suurin piirtein samat asiat; mitä yritys tekee, ketä on sen takana, miten yritykseen saa yhteyttä ja millaisia tuotteita yrityksellä on - huolimatta siitä, onko sivut tehty notepadilla ja taulukkotaittoisella html:llä, Wysiwyg -editorilla, Drupal cms:llä tai jollain muulla tavalla.
Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin, että olen tehnyt päättötyökseni vertailun avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmistä. Työssä käytin BRR-mallia, jonka vertailupohjat saatavana tästä:
Töiden ohessa olen tutkinut avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmiä päättötyötäni varten. Työssäni käytän muun muassa BRR -mallia sisällönhallintajärjestelmän hyvyyden mittarina. Vaikka mallin käyttämisessä tuli vastaan haasteita etenkin siinä, miten syötteeksi tarvittavat tiedot saadaan kerättyä järkevästi ja arvostelun kohteita tasapuolisesti kohdellen, tulokset vaikuttavat varsin lupaavilta.