Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Tuntuuko sinusta siltä, että kaikki on jo sanottu ja silti mieltä painavat suositukset siitä kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?

Olin taannoin eräässä organisaatiossa vahvistamassa asiantuntijoita kehittämällä heitä someviestijöinä. Yksi kysymys, joka tämän tyyppisissä tilanteissa tulee useimmiten esille, on ”kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?”

Tuossa mainitsemassani koulutustilanteessa esittelin yhtenä totuutena CoSchedulen vastauksen. Heidän vastauksensa on koostettu 14 eri tutkimuksesta (mm. Adobe, Buffer ja Quick Sprout) ja se on tiivistetysti tämä:

Kanava Suositeltu postaustiheys Paljonko sisällöstä voi olla kuratoitua?
Facebook 1 viestiä/päivä Joka toinen päivä
Twitter 15/päivä N. 7 tweettiä päivässä
LinkedIn 1/päivä Joka toinen päivä
Pinterest 11/päivä Vähintään 5 päivässä
Google+ 2/päivä 1 päivässä
Instagram 1-2/päivä Kuratoi vain jos välttämätöntä yleisön palvelemiseksi

Onko luvuissa tapahtunut jotain muutosta esimerkiksi vuoteen 2015 nähden? Tsekkaa Hanna Puron Uutta sisältöä putkeen, mutta kuinka usein?

”Ai kuinka usein kannattaisi tweetata?”

No, koulutustilanteissa näen, kuinka useimmiten tuo 15 tweetin päiväsuositus saattaa hivenen hirvittää. Ehkä se hirvittää sinuakin. Tuntemuksensa sanoiksi pukevat yleensä ilmoittavat suoraan, että ”EI.”

via GIPHY

Ja tiedätkö mitä? Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä.

En siis siinä mielessä, että 15+ tweettiä päivässä olisi huono idea. Olen samaa mieltä siksi, että ei vahva asiantuntija viesti vain päästäkseen tiettyyn optimaaliseen viestimäärään.

Vahva asiantuntija viestii, kun hänellä on asiaa. Ongelma vaan on siinä, että turhan moni suomalainen osaaja, asiansa tuntija ja ajattelija luulee ettei hänellä ole asiaa.

via GIPHY

Kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti, jos ei ole mitään sanottavaa?

Leikitäänpä, että sinä valitset asiantuntijabrändisi kanaviksi Twitterin ja LinkedInin.

Älä jää kauhistuneena murehtimaan yhteenlaskettua 16 viestin määrää, vaan muista kuinka molemmissa lähes puolet sisällöstä voi olla kuratoitua. Sinun ei siis tarvitse esitellä 16 suurta originaalia ajatusta päivässä, vaan voit puolet ajasta edelleenjakamalla osoittaa seuraavasi toimialasi tapahtumia, uutisia ja vaikuttajia.

Ainakin haluaisin olettaa, että sinä seuraat heitä jo. Nyt vaan jatkossa hyödynnät heidän sinua puhuttelevia sisältöjään jakamalla niitä eteenpäin (oma saate jaoille olisi kyllä cova). Näin sinulla on yhtäkkiä asiaa, vaikka se ei olisikaan sikissyt juuri sinun hyppysistäsi.

Mutta jäljelle jää vielä ainakin 8 viestiä? Kaikkihan on jo sanottu ja moneen kertaan! Eihän kukaan pysty tikistämään kuulastaan 8 suurta originaalia ajatusta päivittäin…

Ei siihen temppuun pystyviä ainakaan kovin monia ole, eikä sinunkaan sellaiseksi tarvitse huomenaamuna herätä. Sen sijaan mieti mitä sinulla jo on.

  • Sinun oma näkökulmasi
  • Sinun oma kokemuksesi
  • Sinun oma sanavarastosi

Ehkä juuri sinä pystyt tarkastelemaan sitä toimialasi tärkeää asiaa hyödyntäen vaikkapa kaikkia niitä dekkareita, joita vuosien saatossa olet lukenut. Kanavoit sitä sisäistä kaiken kokenutta yksityisetsivääsi ja ratkaiset mysteerin. Tai kenties sinä voit maustaa vinkkisi itsestäänselvältä tuntuvasta aiheesta kokemuksen syvällä rintaäänellä. Been there, done that, got more than the t-shirt!

Henkilökohtainen näkemys ja kokemus ovat yleisösi avuksi, usko pois.

Jos olit tarkkana, huomasit minun linkittäneen ylempänä Hanna Puron artikkeliin siitä miten usein sosiaalisessa mediassa kannattaa julkaista. Jos vilkaiset linkkiä, saatat huomata meidän saman lähtökohdan artikkeliemme olevan varsin erilaiset. Samoin sinä käsittelisit tätä eri tavalla, vähintäänkin sanavalintasi eroaisivat meidän sanavalinnoistamme.

Meillä jokaisella on kaltaisemme henkilöt, joissa meidän pitäisi herättää luottamusta ja se tapahtuu muun muassa itselle tutulla sanastolla.

Niin kauan, kun sinä näet, koet ja muodostat siitä mielessäsi tarinaa, on sinulla jotain sanottavaakin. Sinulla on asiaa, vaikka epäiletkin sitä. Sinun arvosi, tavoitteesi ja persoonallisuutesi ovat myös työkalujasi viestinnässä.

Toki tulee hetki, kun ei nyt vaan kerta kaikkiaan ole mitään sanottavaa. Ei silloin tarvitse väkisin tweetata. Kyllä sitä asiaa someen asti taas kohta ilmaantuu, eivätkä tilisi, verkostosi ja uskottavuutesi ole menneet nurin sitä odotellessa.

Eli kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti? Kun on jotain kerrottavaa. Tavalla tai toisella.

Miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili tarinankerronnalla?

Miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili tarinankerronnalla?

Nyt kun myös LinkedIn-profiilien ulkomuoto on uudistumaisillaan, on oiva hetki jakaa vinkit miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili kertomalla sillä oma uratarina!

”Linkedin-profiilini vaatii päivittämistä. Tarvitsen sivuilleni tarinan, jossa käännetään voitoksi 25 vuotta työkokemusta samassa yrityksessä.” Näillä sanoilla alkoi taannoin saamani tarjouspyyntö. Vähän myöhemmin katselin Wayne Breitbarthin ja Jeff Coonin webinaaria LinkedIniä koskien. Breitbarthkin käytti nimenomaan sanaa ”tarina” LinkedIn-profiilin kohdalla:

”[..] you’ve drawn them into your story, in terms of your profile, ok? Get comfortable with this my friends.”

Jäin näiden kahden tapahtuman johdosta miettimään LinkedIn-profiilin mahdollista tarinallisuutta. Päätin kääntyä asiassa tarinallistamisen ja tarinankerronnan todellisten ammattilaisten puoleen. Riemukseni sekä Tarinakoneen Anne Kalliomäki että Storytelling.fi:n Mervi Rauhala ja Tarja Vikström vastasivat kysymyksiini aihetta koskien.

Siispä tässä vinkit siihen miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili tarinalla:

Miten LinkedIn-profiili on tarinallistettavissa?

“Tarinallistamalla luot koko profiilille tarinallisen muodon, tarinankerronta taas on oman tarinasi kertomista” Anne selventää termejä. Tarja haluaa muistuttaa heti alkuun, että tarinallistaminen ei saa olla tarinapesua. Teennäiseen tarinaan törmäävä tunnistaa kyllä epäaitouden, joten ole oma itsesi!

#1 Tee elämässäsi monipuolisesti erilaisia asioita, kerrytä tarinoita joita kertoa

Tarja Vikström: Paras tapa tarinallistaa LinkedIn-profiili on tehdä elämässään monipuolisesti erilaisia töitä ja asioita, eli kerryttää tarinoita, joita sitten voi tuoda esille verkossa. ”Storydoing” on yleensä aina merkittävämpää kuin ”storytelling” ja sama pätee LinkedIn-profiileissa.

Tarja VikströmTarja Vikström kuvailee itseään näin: ”Työskentelen Markkinointi-instituutissa aikuiskoulutuksen parissa ja siinä sivussa Helsingin yliopistossa historian väitöskirjaa Anni Polva -brändistä.”

LinkedIn | Twitter

#2 Suunnittele tarina ensin

Mervi Rauhala: Ensin miettisin ihan paperilla että millainen se oma urapolku on ollut, mitä on missäkin tehtävässä oppinut ja millainen punainen lanka urapolusta muodostuu.

Mervi RauhalaMervi Rauhala sanoo Twitter-kuvauksensa sanovan sen: ”Interdisciplinarian developing #cx wth communications, training and #servicedesign Passionate about #storytelling & #learning Consultant @OSGViestinta.”

LinkedIn | Twitter

Anne Kalliomäki: Käytän kehittämääni Stooripuu-mallia vaikuttavan ja erottavan ydintarinan määrittämiseen. Myös LinkedIn-profiilista voisi laatia ensin Stooripuun.

  1. Laadi LinkedIn profiilistasi oma Stooripuu, eli tunnista oikeat tarinaelementit tavoitteesi ja ydinviestisi kautta. Tutustu Stooripuu-malliin lataamalla ilmainen tarinallistamisen opas.
  2. Tunnista profiilisi tarinaan alku – keskikohta – loppu. Mieti varsinkin tuota tarinasi alkua, miten saat lukijan kiinnostumaan profiilistasi ja tarinastasi?
  3. Luo profiilisi tarinaksi, jossa on inhimillisyyttä. Tämä saa lukijan samaistumaan sinuun.

Anne KalliomäkiYrittäjä Anne Kalliomäki löysi tarinallistamisen punaisen langan 3T-raitiovaunussa vuonna 2006. Hän on rikastanut elokuva- ja televisiopuolen draamallisen tarinankerronnan taustaansa mm. elämystalousajattelulla ja palvelumuotoilulla.

LinkedIn | Twitter

#3 Käytä muita (kuten asiakkaita) apuna tarinassasi

Tarja: Vaikka itse olisi ollut jossain määrin paikoillaan vuodesta toiseen, ovat maailma ja asiakkaat ympärillä kuitenkin muuttuneet. Voisiko oman profiilikuvauksen kirjoittaa kokonaan asiakkaiden näkökulmasta? Kuvata sitä, mitä asiakkaat ovat tehneet omien työtehtävien bullet-listojen sijaan. Millaisissa asiakascaseissa on ollut mukana, keitä ylipäätään ovat olleet omat asiakkaat eri aikoina.

Mervi: Profiilia voi testata ulkopuolisilla, että millaisen vaikutelman se herättää ja kuinka uratarina avautuu.

Millä yksittäisellä jutulla voi parhaiten tehostaa LinkedIn-profiilin palvelupolkua?

LinkedIn-toiminnan tavoitteena on usein vetää ihmisiä sinne omaan profiiliin. Kannattaa myös miettiä mitä haluat ihmisten tekevän profiiliin tultuaan.

#4 Mieti kenelle profiilisi on tarkoitettu

Anne: Määritä ketä olet tavoittelemassa. Ketä erityisesti haluat puhutella omalla profiilillasi? Mikä juuri näitä ihmisiä kiinnostaisi sinussa, taustassasi ja nykyisessä toiminnassasi? Mikä olisi heille arvokasta? Mieti miten yllätät lukijan? Miten tarjoat palasen persoonastasi? Valitse profiilisi kerronnan tyyli tavoitekohderyhmäsi mukaan.

Mervi: Hyvä LinkedIn-profiili pitäisi kokonaisuudessaan olla mietitty niin, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla erilaisia tärkeitä kohderyhmiä kuten potentiaalisia työnantajia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Omaa tekstiä kannattaa lukea kohderyhmiensä kenkiin asettuen ja pohtia kohta kohdalta millaista lisätietoa eri kohderyhmät saattaisivat kaivata profiilin kuvaustekstin lisäksi vakuuttuakseen ja innostuakseen.

#5 Tunnista kohdeyleisösi toimintatavat ja aseta koukkuja

Tarja: Jotta sisällöstä muodostuisi polku, eli tarina, on tietysti ehdottoman tärkeää pyrkiä tunnistamaan nykyisten ja haluttujen tulevien asiakkaitten toiminta Linkedinissä: miksi he käyvät siellä ja millaista sisältöä siellä jakavat, lukevat, millaisia profiileja heillä on. Tarinoita ei kannata kertoa, ellei ensin tunne ihmistä, jolle oman viestin aikoo kohdistaa.

Anne: LinkedIn-profiilisi lukija ei välttämättä jaksa lukea koko profiiliasi. Tästä syystä on mietittävä kuvien käyttöä, otsikointia ja kappalejakoa. Jos lukija vain silmäilee profiilin, mihin hän kiinnittää huomionsa? Mieti tarinaasi koukkuja, jotka kiinnittävät huomion ja saavat lukijan kiinnostumaan sinusta niin, että he lopulta lukevat koko profiilisi sisällön.

#6 Lisää mukaan toimintakehotteita ja linkkejä

Anne: Mieti myös voitko lisätä tarinasi loppuun, jonkun aktivoinnin, jolla saat lukijan ottamaan sinuun yhteyttä tai toimimaan muutoin haluamallasi tavalla.

Mervi: Lisätieto pitäisi sitten tarjoilla mahdollisimman helposti esim. linkittämällä suoraan lisälähteille.

#7 Tarjoa tarpeellista sisältöä

Tarja: Luulisin, että mukava tapa palvella asiakasta on jakaa käytännöllisiä ja ratkaisukeskeisiä sisältöjä vaikkapa Linkedin-blogissa tai linkkeinä.

Miten istuttaa LinkedIn-profiiliin draamaa?

Draama on epäilemättä asia, joka bisneskontekstissa tikistää ihmisestä kauhun tuntemuksia. Se on kuitenkin mielestäni olennainen osa tarinaa, joten miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili, jossa on myös draamaa?

#8 Ole oma rosoinen, epätäydellinen itsesi

Tarja: Klassinen draaman kaari edellyttää sisältöön rosoa ja lähes tasavahvaa ”vastustajaa” tai haastetta. Voisiko omista tai yrityksen vastoinkäymisistä kertoa profiilissa jotenkin? Tai voisiko kuvata ”in-between-jobs” -jaksoja avoimesti etsintäteeman kautta: mitä etsin nyt, mikä on haaveeni ja missä olen parin vuoden kuluttua?

Anne: Draama on toimintaa ja sitä, että näytetään, ei kerrota. Näin lukija itse oivaltaa millainen olet. Tarina vetoaa tunteisiin kun siinä on inhimillisyyttä, jotain tunnistettavaa. Täydellisistä ihmisistä ei synny kiinnostavaa tarinaa. Kerrottuun samaistuminen syntyy haavoittuvuudesta ja aitoudesta.

#9 Hyödynnä luovasti käsillä olevat välineet viihteellistääksesi

Mervi: Hyvällä ja omaa persoonaa kuvastavalla tekstillä saa herätettyä taatusti tunteita, mutta voihan profiiliin linkata vaikka videon tai SlideShare-esityksiä ja kuvia. Yksi kuva voi kertoa hyvinkin vaikuttavasti tarinan.

Anne: Olisi tärkeää osata hyödyntää myös viihteellistävää ja elämyksellistävää fiktiota eli tehdä asioita luovasti uudella ja rohkealla tavalla.

Mikä LinkedIn-profiilin osasista on suosikkisi tarinankerrontaa ajatellen?

Kokonaisuus on tietysti tärkein, Mervi muistutti. Anne kehoittaa miettimään mikä on koko profiilin punainen lanka. Tietysti muutamiin asioihin kiinnittyy huomio ensimmäisenä, joten niitä kannattaa hyödyntää sen oman tarinan kertomisessa:

#10 Vie visuaalisuutesi uudelle tasolle

Tarja: Miten ja millaisen kuvan ihminen on laittanut itsestään näytille: onko puunattu ja tuunattu vai nopeasti kännykällä napattu? Onko studiossa ammattikuvaajan ottama bisneskuva vai jostain perhekuvasta rajattu. Yrityksillä on tylsästi yleensä vain oma logo, mutta yritysten johtohahmojen kuvat kertovat myös paljon tarinoita.

Myös blogeihin ja sisältöihin liitetyt kuvat ovat varsin viihdyttävää sisältöä. Jos yhden asian saisi toivoa, niin sen, että kuvapankkien kiillotetut ja epäaidot kuvat kaivettaisiin jonnekin internetin ämmässuon syvimpään kuoppaan.

Anne: Lisäksi pohtisin erityisesti tuota taustakuvaa, erityistä huomiota kiinnittäisin visuaalisuuteen.

#11 Aloita pamauksella

Mervi: Hyvä yhteenveto ja osuva headline on tietenkin se osa profiilia minkä nopeallakin silmäyksellä näkee ja joka määrittää tutkiiko satunnainen surffaaja profiilia sen tarkemmin. Timanttinen kyky kiteyttää säväyttää aina!

Mikä on paras tietolähde aihetta koskien?

Kannattaa tietysti tutustua Annen kirjaan Tarinallistaminen ja Mervin & Tarjan kirjaan Storytelling työkaluna. Niiden lisäksi leidit suosittelevat seuraavaa:

Mervi: Ehkä uratarinan kertomiseen voisi olla hyötyä esimerkiksi Valeri Khoon Power Stories –kirjasta. Sopii erityisesti yrittäjille, mutta miksi ei myös asiantuntijalle, joka haluaa paketoida osaamistaan ja kertoa iskevää uratarinaa.

Tarja: Oman ns. minätarinan kertomisesta ei osunut silmiin yhtään perusteosta, mutta monissa aihetta käsitellään kyllä. Yksi näistä olisi mm. Paul Smith – Lead with a Story. Hyvän tarinallisen somessakin jaettavan materiaalin tekemiseen peruslukemistoa on ehdottomasti Nancy Duarten Resonate, jonka julkaisuversioista suosittelen tabletille ladattavaa verkkokirjaa videoineen.

PS. Mitä eroa on tarinankerronnalla ja tarinallistamisella? Tarinankerronta on puhetta, tekstiä sekä audiovisuaalisuutta, tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Tarinallistaminen taas tarjoamasi palvelun muotoilua tarinaksi, johon asiakas pääsee osallistumaan. Lue lisää Annen, Mervin ja Tarjan yhteisestä bloggauksesta.

3 vinkkiä parempaan sosiaalisen median profiiliin

3 vinkkiä parempaan sosiaalisen median profiiliin

Millainen on hyvä profiili esimerkiksi Twitterissä tai LinkedInissä? Lyhyesti ja ytimekkäästi: palvelevalla tiedolla täydennetty ja aktiivisesti vuorovaikuttava.

Olet saattanut huomata, että bloggaan myös Viestijät.fi:ssä. Päivitin taannoin profiilini kuvaustekstiä, joka nousee esille jokaisessa julkaistussa artikkelissani. Profiilien päivittäminen on tietysti ollut pinnalla myös väline- ja viestintäkoulutuksissa, joten ajattelin nostaa esille muutaman luotettavan vinkin profiilien hiomiseen.

Millainen on hyvä profiili?

Törmään sosiaalisen median kouluttajana profiileissa tietynlaisiin epäkohtiin. Ne on kuitenkin varsin helppo korjata, vaikka samalta istumalta:

1. Varmista nimen esiintyminen

Twitterissä käyttäjänimi voi olla vain 15 merkkiä pitkä eikä käyttäjän oikealle nimellekään ole kuin 20 merkkiä saatavilla. Tästä johtuen pitkiä nimiä omaavien organisaatioiden ja henkilöiden kannattaa toimia tietyllä tavalla: avata se pitkä nimi kuvauskentässä.

Katso esimerkiksi Lahden kaupunginteatteri. 24 merkkinen varsinainen nimi on kirjoitettuna kuvauskenttään, kun se ei muualle kokonaisena mahdu. Samaa toimintatapaa kannattaa tietysti harjoittaa muuallakin, jos merkkimäärät tulevat vastaan. Yritetään näin varmistella löydettävyyttä.

Lahden kaupunginteatteri eli @lahdenkt Twitter-profiili

Kun mietit millainen on hyvä profiili, suhtaudu ihmisten tietämykseen epäolettavaisesti. Esimerkiksi ei voida olettaa, että jonkin nichetilin taustataho on kaikkien tiedossa. Siispä esittele se mahdollinen taustataho ristiinlinkkaamalla.

Siitä esimerkkinä alussa mainitsemani Viestijät, jolla on myös Twitter-tili @Viestijat. Kaikki eivät tiedä Viestijöiden olevan nimenomaan ProComin pyörittämä yhteisö. Se on siis hyvä tuoda profiilissa vähintään kuvauskentässä esille. Viittaamalla @ProComRy-tiliin kuvan mukaisella tavalla, Viestijat-tililtä varmistetaan helppo ohjautuminen: nimi on myös linkki.

ProComin Viestijät-sivuston Twitter-tili

2. Ohjaa muuhun tarjontaasi

Esimerkiksi Periscope on luonteeltaan sellainen palvelu, että ollaan helposti aika tiukassa ekologisessa lokerossa sisällöllisesti. Silloin kannattaa profiilissa yrittää varmistaa, että myös muualla tuottamasi arvokas sisältö on myös Periscope-käyttäjien löydettävissä.

Livevideota koskevissa koulutustilanteissa nostan usein esimerkiksi Katri Mannisen. Hän tuottaa aktiivisesti linjakasta sisältöä ja on keskusteluyhteydessä seuraajiensa kanssa, mutta on myös täydentänyt profiilinsa niin pitkälti kuin se Periscopessa on mahdollista. Kiinnitä huomiota miten hän ristiinmarkkinoi muita someprofiilejaan! Kun käyttäjänimi on sama läpi palveluiden, asiaan ei kulu juuri lainkaan merkkejä.

Hän antaa pienessä tilassa mielestäni esimerkillisesti myös muuta informaatiota. Millainen on hyvä profiili? Sellainen joka kertoo mitä siltä voi odottaa juuri tässä kyseisessä kanavassa ja mihin aikaan.

Katri Manninen eli @kutrinet ja hyvä profiili Periscopessa

3. Käytä avainsanoja

LinkedIn-profiilista löytyy nimesi alta headline, johon mahtuu 120 merkkiä informaatiota. Hyödynnä kyseinen merkkimäärä niin, että yrität mahduttaa sinne osaamistasi ja palvelujasi kuvaavia avainsanoja. Hyvä profiili osuu hakutuloksiin!

Esimerkiksi Sani Leinon LinkedIn-profiili nousee esille, kun haetaan ”social selling” avainsanalla (profiiliin hakutuloksista klikattaessa osuneet avainsanat merkitään keltaisella taustavärillä). Tuon mainitun avainsanan lisäksi hän on saanut mahtumaan mukaan niin tittelinsä, edustamansa yrityksen sekä vielä muutakin informaatiota.

Sani Leinon hyvä profiili LinkedInissä sisältää avainsanoja kuten "social selling"

Avainsanojen kohdalla kannattaa tietysti miettiä mitä se tavoittelemasi kohderyhmä tulee tässä kyseisessä palvelussa todennäköisesti etsineeksi. LinkedInissä useimmat taitavat hakea englanniksi, vaikka hakisivatkin suomenkielistä palvelua. Twitterissä sen sijaan tällainen kiinnostavien aiheiden haku saattaa tapahtua hashtagilla, joten ei ole poissuljettua työntää pari puheenaiheisiisi viittaavaa häsää sinne omaan kuvaustekstiin.

Älä myöskään unohda työntää niitä avainsanoja vaikkapa siellä LinkedInissä muuallekin kuin headlineen!

Näiden lisäksi on tietysti myös muita juttuja joihin kiinnittää huomiota. Esimerkiksi hyvä, edukseen erottuva käyttäjäkuva, mahdollisen kansikuvan pinta-alan hyödyntäminen sekä ylipäätään informaation ajantasaisuus.

PS. Jos olet ”sokeutunut” oman profiilisi suhteen, kysy apua vaikka kaverilta tai minulta!

Mitä sinun täytyy ymmärtää uudesta LinkedIn-yrityssivusta

Mitä sinun täytyy ymmärtää uudesta LinkedIn-yrityssivusta

LinkedIn yrityskäytössä ei rajaudu pelkästään siihen yrityssivuun, vaan johtajien, asiantuntijoiden, myyjien ja kaikkien muidenkin työntekijöiden LinkedIn-profiileilla sekä -viestinnällä on merkitystä. Tämä on syytä muistaa nyt kun uudistukset tekevät tuloaan.

LinkedIn on pian uudistamassa verkkosivujensa ulkoasun. Kasvojenkohotuksen myötä esimerkiksi etusivun sisältövirta muuttuu ja toimintoihin on ilmeisesti tulossa chattibotti. Tähän uudistukseen kuuluu myös uusi LinkedIn-yrityssivu. Se mitä LinkedIn yrityksille uudistetuilla sivuilla mahdollistaa, on tällä hetkellä nähtävissä esimerkiksi GE:n sivulla.

Oili Sivula toivoi minun blogia uudistuvasta LinkedInin yrityssivusta, joten tässä tulee. Artikkelin kuvat ovat klikkailtavissa suuremmaksi.

Mitä uusi LinkedIn-yritysprofiili pitää sisällään?

Merkittävimmät muutokset tapahtuvat minusta sivun tunnelmassa. Käyttöön tulee massiivinen kansikuva (suositeltu koko tätä kirjoittaessa on 1536 x 768 pikseliä). Sisältö esitetään osittain kansikuvan päällekin yltävissä mittavissa laatikoissa, jotka ovat lähinnä aikaisempaa ilmavampia. Kokonaistunnelma on raikkaampi.

Uusi LinkedIn-yrityssivu on ilmavampi

Kun vanhat sivut siirretään uuteen muotoon, Overview-osioon siirtyvät vanhalta sivulta tiedot sekä tehdyt tilapäivitykset. Tilapäivitykset ovat edelleen tuettavissa rahalla. Omista laatikoistaan löytyvät sivun katsojan yhteys yritykseen sen työntekijöiden kautta, sivuun yhdistetyt ryhmät ja mahdolliset Showcase-sivut. Showcase-sivujen ulkoasu uudistuu tietysti myös.

Premium-käyttäjille näytetään Overview-sivulla myös Premium Insightseja, kuten ”Notable company alumni” ja ”Employee Distribution by Function”. Kaikista yrityksistä kyseisiä tietoja ei ole saatavilla: tilastojen näyttämiseksi yrityksestä on oltava yli 30 täydennettyä työntekijäprofiilia liitettynä yrityssivuun.

ge-empoyee-distribution ge-notable-alumni

Näyttää siltä, että vanha Careers-osio korvautuu Jobs-osiolla, jossa käytännössä listataan organisaation LinkedIniin syöttämät avoimet työpaikat. Nähtävästi ns. brändäysmahdollisuudet on riisuttu pois ja jäljellä on yksinkertaisesti avoimet työpaikat sekä hieman työntekijöitä koskevaa tilastoa.

employee-insights

GE:n sivuilla on nähtävissä myös Life-osio. Life-osio on ymmärtääkseni saatavilla, mikäli yrityssivuja on tehostettu hankkimalla Jobs-osio. Eli käytännössä Careersista riisuttu brändäys voidaan nyt hoitaa Lifessa. Osiossa rakennetaan yritys- ja työnantajakuvaa mm. videoilla ja valokuvilla.

Käytännössä se olennaisin asia pysyy silti samana: viestintä ja vuorovaikutus ovat merkittävin työkalusi yrityssivulla. Merkittävää yrityksen LinkedIn-toiminnan kannalta on myös se, mitä tapahtuu työntekijöiden profiileissa ja heidän viestinnässään.

Mitä LinkedIn yrityskäytössä oikeasti vaatii organisaatiolta?

Minusta ehkä kiinnostavinta mitä LinkedIn yrityskäytössä uusilla sivuilla (siitä maksaville) tarjoaa, ovat etenkin Life-osiossa esiintyvät johtajanostot sekä ”Employee perspectives”. Molemmat ovat hyvä esimerkki siitä, että yrityssivua vahvistavat nimenomaan henkilöprofiileissa tehtävät toimet.

Life-osiossa nostetaan esille johtajia

Johtaja- ja muut henkilönostot vievät suoraan kyseisten henkilöiden LinkedIn-profiileihin. Tämä tarkoittaa sitä, että on erityisen tärkeää kannustaa omassa organisaatiossa niiden henkilökohtaisten profiilien kunnossapitoon. Profiilien viilaus tuottaa Life-osioon myös tilastoja organisaation kulttuurista, esille nousee esimerkiksi asiat joista työntekijät erityisesti kertovat välittävänsä.

LinkedIn yrityskäytössä on myös työntekijöiden näkökulmia esille nostamista

”Employee perspectives” sen sijaan nostaa esille organisaation työntekijöiden LinkedIniin kirjoittamia artikkeleita. Selkeä merkki siitä, että profiilin lisäksi pitää viestiä erityisesti blogimaisilla sisällöillä LinkedIn Pulsessa.

Vaikka Life-osiota ei koskaan ottaisi käyttöön omalla yrityssivulla, ovat nämä molemmat asiat kaikille LinkedInissä toimille organisaatioille oleellisia. Overview-osiossa nimittäin nousee esille työntekijöitä, joihin sivua katsovalla on yhteys. Mikään ei myöskään estä yritystä tekemästä tilapäivityksiä, joissa linkitetään työntekijöiden LinkedInissä julkaisemiin artikkeleihin.

LinkedIn yrityskäytössä vaatii siis ihan sitä henkilötason kannustusta ja opastusta. Minä olen mielelläni se, joka sinua ja organisaatiotasi auttaa asiassa, joten ota yhteyttä.

PS. Taannoin yksi organisaatio, jossa olin kannustamassa työntekijöitä LinkedIn-profiilien ja -viestinnän paranteluun innostui mittaamaan noita parannuksia LinkedIn Social Selling Index -luvun kehitystä tarkkailemalla. Leikkimielisessä skabailussa ideana ei siis ole korkein luku, vaan paras parannus.

LinkedIn-viestillä on väliä

LinkedIn-viestillä on väliä

Jotta saisitte sekä organisaationa että työntekijöinä työntekijälähettilyysohjelmasta irti mahdollisimman paljon hyötyjä, on syytä huolehtia muun muassa sosiaalisen median profiilit kuntoon. Tämä koskee siis sekä organisaation että työntekijöiden profiileja — puhumattakaan niiltä lähetettäviä viestejä.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Twitter-profiilissa vaihdat sen oletusavatarin munapäästä hyvään kuvaan itsestäsi ja alat suhtautua LinkedIniin muunakin kuin CV-pankkina.

Toisin sanoen alat viimeistään nyt viestimään LinkedInissä, sillä on nimittäin väliä.

Miten laadin täydellisen LinkedIn-päivityksen?

Kerroin sinulle keväällä työntekijälähettilyyden haasteiden kampittamisesta ja tulin samalla jakaneeksi Hootsuiten Tweet Templaten. Heidän pohjansa täydellisen tweetin laatimiseen menee näin:

Hootsuiten tehokkaan tweetin kaava
Kuva: Hootsuite

Vaan miten menee sama asia LinkedInissä?

Hanna P kertoi sinulle keväällä, että LinkedIn-profiiliin kannattaa laittaa yksi (1) viesti päivässä. Tuo yksi päivitys olkoon jotain tälläistä, kun olet työntekijälähettiläs:

LinkedIn-päivitys

LinkedIn-tilapäivitykseen mahtuu 600 merkkiä, mutta optimaalinen mitta englanninkielisissä tutkimuksissa on todettu menevän 25 sanan kohdalla. Suomalaisten sanojen ollessa pidempiä, suosittelen pyörimään jossain 50-60 merkin välimaastossa. Pääasia on, että se kannustaa kontaktejasi osallistumaan kommentoimalla tms. Unohda myös hashtagit, ne eivät LinkedInissä toimi.

Pidä mielessä positiivisuus sekä kysymys: miten viestini hyödyttää kontaktejani?

LinkedIn Publisheriin julkaistavien pidemmän formaatin bloggauksien suhteen suosittelen seuraavaa:

  • 71 merkin mittainen otsikko, joka koostuu 6 sanasta.
  • Noin 3200 merkkiä pitkä, kappaleisiin jaettu teksti.
  • Käytä artikkelikuvaa.

Organisaatiosivulla toimiessa pyrkisin jotakuinkin samaan pituuteen ja saamaan tottakai aikaiseksi sitä vuorovaikutusta.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273