Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Tuntuuko sinusta siltä, että kaikki on jo sanottu ja silti mieltä painavat suositukset siitä kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?

Olin taannoin eräässä organisaatiossa vahvistamassa asiantuntijoita kehittämällä heitä someviestijöinä. Yksi kysymys, joka tämän tyyppisissä tilanteissa tulee useimmiten esille, on ”kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?”

Tuossa mainitsemassani koulutustilanteessa esittelin yhtenä totuutena CoSchedulen vastauksen. Heidän vastauksensa on koostettu 14 eri tutkimuksesta (mm. Adobe, Buffer ja Quick Sprout) ja se on tiivistetysti tämä:

Kanava Suositeltu postaustiheys Paljonko sisällöstä voi olla kuratoitua?
Facebook 1 viestiä/päivä Joka toinen päivä
Twitter 15/päivä N. 7 tweettiä päivässä
LinkedIn 1/päivä Joka toinen päivä
Pinterest 11/päivä Vähintään 5 päivässä
Google+ 2/päivä 1 päivässä
Instagram 1-2/päivä Kuratoi vain jos välttämätöntä yleisön palvelemiseksi

Onko luvuissa tapahtunut jotain muutosta esimerkiksi vuoteen 2015 nähden? Tsekkaa Hanna Puron Uutta sisältöä putkeen, mutta kuinka usein?

”Ai kuinka usein kannattaisi tweetata?”

No, koulutustilanteissa näen, kuinka useimmiten tuo 15 tweetin päiväsuositus saattaa hivenen hirvittää. Ehkä se hirvittää sinuakin. Tuntemuksensa sanoiksi pukevat yleensä ilmoittavat suoraan, että ”EI.”

via GIPHY

Ja tiedätkö mitä? Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä.

En siis siinä mielessä, että 15+ tweettiä päivässä olisi huono idea. Olen samaa mieltä siksi, että ei vahva asiantuntija viesti vain päästäkseen tiettyyn optimaaliseen viestimäärään.

Vahva asiantuntija viestii, kun hänellä on asiaa. Ongelma vaan on siinä, että turhan moni suomalainen osaaja, asiansa tuntija ja ajattelija luulee ettei hänellä ole asiaa.

via GIPHY

Kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti, jos ei ole mitään sanottavaa?

Leikitäänpä, että sinä valitset asiantuntijabrändisi kanaviksi Twitterin ja LinkedInin.

Älä jää kauhistuneena murehtimaan yhteenlaskettua 16 viestin määrää, vaan muista kuinka molemmissa lähes puolet sisällöstä voi olla kuratoitua. Sinun ei siis tarvitse esitellä 16 suurta originaalia ajatusta päivässä, vaan voit puolet ajasta edelleenjakamalla osoittaa seuraavasi toimialasi tapahtumia, uutisia ja vaikuttajia.

Ainakin haluaisin olettaa, että sinä seuraat heitä jo. Nyt vaan jatkossa hyödynnät heidän sinua puhuttelevia sisältöjään jakamalla niitä eteenpäin (oma saate jaoille olisi kyllä cova). Näin sinulla on yhtäkkiä asiaa, vaikka se ei olisikaan sikissyt juuri sinun hyppysistäsi.

Mutta jäljelle jää vielä ainakin 8 viestiä? Kaikkihan on jo sanottu ja moneen kertaan! Eihän kukaan pysty tikistämään kuulastaan 8 suurta originaalia ajatusta päivittäin…

Ei siihen temppuun pystyviä ainakaan kovin monia ole, eikä sinunkaan sellaiseksi tarvitse huomenaamuna herätä. Sen sijaan mieti mitä sinulla jo on.

  • Sinun oma näkökulmasi
  • Sinun oma kokemuksesi
  • Sinun oma sanavarastosi

Ehkä juuri sinä pystyt tarkastelemaan sitä toimialasi tärkeää asiaa hyödyntäen vaikkapa kaikkia niitä dekkareita, joita vuosien saatossa olet lukenut. Kanavoit sitä sisäistä kaiken kokenutta yksityisetsivääsi ja ratkaiset mysteerin. Tai kenties sinä voit maustaa vinkkisi itsestäänselvältä tuntuvasta aiheesta kokemuksen syvällä rintaäänellä. Been there, done that, got more than the t-shirt!

Henkilökohtainen näkemys ja kokemus ovat yleisösi avuksi, usko pois.

Jos olit tarkkana, huomasit minun linkittäneen ylempänä Hanna Puron artikkeliin siitä miten usein sosiaalisessa mediassa kannattaa julkaista. Jos vilkaiset linkkiä, saatat huomata meidän saman lähtökohdan artikkeliemme olevan varsin erilaiset. Samoin sinä käsittelisit tätä eri tavalla, vähintäänkin sanavalintasi eroaisivat meidän sanavalinnoistamme.

Meillä jokaisella on kaltaisemme henkilöt, joissa meidän pitäisi herättää luottamusta ja se tapahtuu muun muassa itselle tutulla sanastolla.

Niin kauan, kun sinä näet, koet ja muodostat siitä mielessäsi tarinaa, on sinulla jotain sanottavaakin. Sinulla on asiaa, vaikka epäiletkin sitä. Sinun arvosi, tavoitteesi ja persoonallisuutesi ovat myös työkalujasi viestinnässä.

Toki tulee hetki, kun ei nyt vaan kerta kaikkiaan ole mitään sanottavaa. Ei silloin tarvitse väkisin tweetata. Kyllä sitä asiaa someen asti taas kohta ilmaantuu, eivätkä tilisi, verkostosi ja uskottavuutesi ole menneet nurin sitä odotellessa.

Eli kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti? Kun on jotain kerrottavaa. Tavalla tai toisella.

Kannusta työntekijälähettiläs pinnaamaan (Pinterestissä)

Kannusta työntekijälähettiläs pinnaamaan (Pinterestissä)

Kannatan työntekijälähettilyyssovelluksien, kuten Smarpshare, käyttöä lujasti. Onhan se nyt nimittäin kätsää saada ne oman organisaation sisällöt mobiilisti tsekattavaksi ja laittaa ne jakoon vaikka junamatkalla töihin mennessä. Yksi asia kuitenkin, mitä noissa sovelluksissa kaipaan, on mahdollisuus satunnaiseen ei-jaettavaksi-tarkoitettuun viestiin.

Heittäisin noilla viesteillä esimerkiksi muistutuksen omaisesti kehoituksen jakaa tunnelmia töistä sillä työntekijälähettämiselle omistetulla hashtagilla. Toinen mistä niillä viesteillä aina välillä muistuttelisin on Pinterestiin jakaminen.

Ainakaan nimittäin vielä ei jokainen työntekijälähettilässovellus mahdollista tarjolla olevien artikkelien pinnaamista. Niistä näet kuitenkin tarjolla olevan sisällön ja jos olet Pinterestin käyttäjä, osaat arvioida kyllä onko se artikkeli pinnaamisen arvoinen. Ja kun työntekijälähettiläs saisi vielä muistutuksen, että näitä voi jakaa Pinterestiinkin… ihan hyvä olisi.

Miksi työntekijälähettilään kannattaa jakaa juttuja Pinterestiin?

Pinterest ohjaa mitä parhaiten liikennettä verkkosivullesi, joten sitä ei kannata ylenkatsoa. Vaikka ne jaot eivät näkyisikään siellä työntekijälähettiläiden välisessä jakamisskabassa saatika sovelluksessa mitattavissa tuloksissa, väitän niiden näkyvän verkkosivujen liikenteessä — ainakin oikeilla toimialoilla ja oikeanlaisen sisällön johdosta. Pinterest nimittäin kalpenee vain Facebookille, mitä tulee liikenteenohjaamiseen.

Sprout Socialin infografiikasta näet, että Pinterestin käyttäjät ovat pääasiassa yli 18-vuotiaita naisia.

Sprout Social infografiikka Pinterest-käyttäjistä
Lähde: Sprout Social

Kategoriat (eli sisältöteemat), joissa he pinnaavat ja selaavat eniten ovat Ahalogyn tutkimuksen mukaan:

  • Ruoka ja juoma
  • Käsityöt ja askartelu
  • Kodin sisustus

KPCB:n Mary Meekerin internetin trendejä koskeva raportti kuitenkin kertoo, että Pinterestissä ovat erityisen voimakkaassa kasvussa ”miehisemmät” kategoriat. Miespinnaajien määrä tuplautui vuodesta 2013 vuoteen 2014.

KPCB:n graafi Pinterestissä kasvavista ei-ydin-kategorioista
Lähde: KPCB

Miesten suosituimmat ja selatuimmat kategoriat ovat:

  • Ruoka ja juoma
  • Tekniikka
  • Käsityöt ja askartelu

Ja siinä missä naisiin Pinterestissä vetoavat esimerkiksi juhlapyhät ja tapahtumat, miehiä vetää puoleensa esimerkiksi urheilu.

Monen yrityksen sisältöannille on Pinterestissä oikeasti tilausta, etenkin kun Shopifyn kyselytulosten mukaan 93 % käyttäjistä käyttävät Pinterestiä hankintojen suunnitteluun. Jotta siihen tarpeeseen voitaisiin vastata, pitää paitsi ottaa sisältömarkkinointi haltuun, myös suhtautua avoimin mielin työntekijälähettilyyden ideaan. Työntekijöilläsi on nimittäin epäilemättä Pinterestissäkin taipumus saada viesti pidemmälle.

Ei ole välttämättä tarpeellista tehdä organisaatiolle omaa Pinterest-tiliä ollenkaan, vaan luottaa työntekijöiden voimaan. Selvitetään siis alkukartoituksessa moniko teiltä jo pinnaa!

Tuota jaettavaksi sisältöä joka sopii Pinterestiin

Edellä mainittujen sisältökategorioiden perusteella saatat tietysti päätellä, että kaikille toimialoille Pinterest ei ole oikea paikka. Vaikka minä näen Pinterestin heti mahdollisuutena Pauligille, joudun toki pinnistelemään kuvitellessani joidenkin toimialojen — mielikuvaharjoittelen EY:lla juuri — sisältöjä. Väitän kuitenkin, että se on enemmän tuottamastanne sisällöstä, kuin toimialasta kiinni.

Kun otat katsauksen kaikkiin Pinterestin kategorioihin, näet niiden aikalailla kattavan elämän kirjon. Eli siis jos tavoittelemasi kohdeyleisö on Pinterestissä, lienee aika ajatella sisältömarkkinointia hieman uusiksi.

Pinterestiin kelvollinen sisältö tuotetaan jonnekin muualle kuin Pinterestiin itseensä. Esimerkiksi blogiin tai verkkokauppaan. Sieltä se sitten pinnataan, vaikkapa juuri työntekijälähettiläidesi toimesta.

Millaista sen sisällön tulisi olla Pinterestiä ajatellen?

Ensinnäkin koska pinnausten hyllyikä on varmasti somen pisimpiä, pinnattavaksi sopiva sisältö on parhaimmillaan ikivihreää. Se ei vanhene vartissa, vaan se kestää esille nousun parin vuoden päästäkin.

Toiseksi sisällössä on oltava pinnaajia miellyttävä laadukas kuva. Pinterestissä sisältö esitellään kuva edellä ja Curalaten selvityksen mukaan esimerkiksi punaisen sekä oranssin sävyt toimivat, kuvan kannattaa olla pystysuuntainen (2:3 tai 4:5) eikä ihmiskasvoja kannata esitellä.

Kolmanneksi kannattaa muistaa, että pinnattu sisältö voi olla esimerkiksi YouTube-video. Eli sisällön upottamisesta on tässäkin hyötyä!

Toki voit verkkosivutoimittajasi kanssa varmistaa rikastetut pinnaukset.

Työntekijän motivaatio — se ei synny tyhjästä, vaan positiivisesta palautteesta

Mistä sinä työntekijänä motivoidut?

Elisa Heikura haastoi minut Tavoitteellisen bloggaamisen -ryhmässä bloggaamaan siitä miten työntekijöitä voisi motivoida somen avulla. Esimerkiksi Elisa nosti välineistä Pinterestin, joten käsittelen aihetta nyt sen välineen kautta.

Pinterest on pullollaan esimerkiksi erilaisia motivoivia lainauksia, joten eiköhän siellä nyt jonkun työntekijänkin saa motivoitua?

Pinterestissä motivoivat lauseet ovat saaneet ihan oman kategoriansa

Tiedätkö motivaatiojulisteet? Minä en usko niihin yhtään. Enkä oikein usko siihenkään, että ne motivoisivat aidosti sinun työntekijääsi. Paitsi tietysti jos teette ja myytte motivaatiojulisteita.

Työntekijän motivaatio — se ei synny tyhjästä, vaan positiivisesta palautteesta

Millä työntekijöitä motivoidaan?

Ajattelen tätä asiaa siltä kantilta, että onko työntekijäsi motivoitunut työstään niin paljon, että ilolla toimisi työntekijälähettiläänäsi. Kun mietin mikä minua itseäni motivoi Zentolla parhaiten, niin se on ylpeys paitsi omista suorituksistani myös Hanna Puron työstä. Työhömme tyytyväisenä jaan artikkeleitamme ja asiakaspalautteitamme, sekä reagoin asiakkaidemme menestykseen. Kun saan positiivista palautetta, olen motivoituneempi jatkamaan ja jakamaan.

Työntekijälähettilyys sikisee ylpeydestä, ei pakosta. [Tweettaa tämä!]

Sosiaalisesti energisoituneen yrityksen työntekijät ovat 27 % todennäköisemmin optimistisia yrityksen tulevaisuudesta ja ylipäätään 20 % inspiroituneempia. He pysyttelevät 20 % todennäköisemmin yrityksen leivissä ja 15 % todennäköisemmin tuntevat yhteenkuuluvuuden tunnetta yli tiimirajojen.

Sosiaalisesti energisoituneen organisaation työntekijät ovat optimistisempia, inspiroituneempia ja haluavat pysytellä työpaikassaan.

Käytännössä yritys motivoi työntekijöitä olemalla aidosti sosiaalinen, näyttämällä asiakkaille ylpeästi mitä yrityksen tuotteilla saa aikaiseksi, mitä hienoa sen työntekijät osaavat ja miten jouhevasti se asiakkaitaan näiden kanavissa palvelee. Kun yritys on rehellisen ylpeä — ei itseriittoisen pöyhkeä — työntekijöistään ja heidän tekemisestään, se palaute motivoi aivan varmasti työntekijöitäkin. Ellun Kanojen Nina Hirvensalokin komppasi tätä palauteasiaa Twitterissä, kun kysyin mikä motivoi.

Miten tämä sitten ulottuu Pinterestiin?

Miten Pinterestiä voi käyttää motivoimiseen?

Uskon, että Pinterestillä voit motivoida sekä asiakkaitasi ostamaan (olettaen, että tuotteesi tai palvelusi on palikka, joka mahtuu siihen lifestyleaiheen muotoineen aukkoon) että työntekijöitäsi toimimaan työntekijälähettiläinä.

28 % aikuisista internetin käyttäjistä käyttää Pinterestiä (vertailun vuoksi 23 % aikuisista internetin käyttäjistä käyttää Twitteriä ja 26 % Instagramia). Jos valikoit Pinterestin työntekijöidesi motivoimiseen, oletan tilastojen valossa työntekijöidesi olevan naisia 25-44 ikävuoden välillä.

Käytännössä tämä kaikki tarkoittaa sitä, että jos minun pitäisi Pinterestissä motivoida kuviteltuja työntekijöitäni, tekisin sen näin:

1. Perusta jaettu taulu yhdessä työntekijöidesi kanssa

Sen sijaan, että perustaisit työntekijöillesi suunnatun Pinterest-taulun tai nakkaisit työntekijät mielessäsi motivaatiopinnauksia olemassa oleville tauluillesi, perusta teille yhteinen taulu jaettavaksi. Siemennä muutama hyvä pinnaus ja kenties uudelleenpinnauskin työntekijöidesi osaamisesta ja saavutuksista taululle saman tien.

Perusta jaettu taulu yhdessä työntekijöidesi kanssa ja jaa sillä nimenomaan yhteisiä ylpeyden aiheita

Voit tehdä taulun julkisena tai salaisena:

  • Julkinen: taulujasi seuraavat asiakkaat näkevät samantien kaiken mistä olette yhdessä ylpeitä
  • Salainen: jakamisen kannustamiseksi, lähteeksi työntekijälähettiläille heidän omia taulujaan varten

2. Aseta taululle kevyet toimintaohjeet taulun kuvauksessa

Kerro paitsi Pinterest-seuraajille, myös taulun jäsenille mitä taululta voi odottaa.

Kerro, että tämä taulu juhlistaa sitä hienoa työtä jota teillä tehdään. Kerro kuinka odotettavissa on

  • blogiartikkeleita asiantuntijoiltasi,
  • käyttöohjevideoita teknisiltä asiantuntijoiltasi,
  • erilaisia tuotteen käyttöideoita työntekijöiltäsi,
  • käyttökokemuksia aktiivisilta asiakkailta
  • ja niin edelleen.

Anna työntekijöillesi ohjeeksi pinnata vaikka korkeintaan 5 kertaa päivässä taululle ja välttää tuplapostauksia.

Pinteresthän on hieno väline muun muassa siksi, että sillä ohjataan väkeä omille verkkosivuille varsin tehokkaasti. Sisäisesti kannattaa siis kannustaa sitä omaa Pinterest-porukkaa siihen, että pinnaukset eivät ole pelkästään kuvia vaan ne vievät teidän kannaltanne otollisiin paikkoihin: blogiin, verkkokauppaan, työntekijäsivuille jne. Sisäisesti kannattaa tehdä myös linjanveto repinnausten eli uudelleenpinnausten suhteen: henkilökohtaisesti sallisin repinnauksen, mutta toivoisin uudelleenpinnattavan sellaisia asioita esimerkiksi asiakkailta, joista asianmukaisesti linkitetään jossain vaiheessa (esim. blogiartikkelissa) sivuillenne.

Olkaa ylpeitä tekemisestänne ja saamastanne palautteesta, mutta pitäkää myös mielessänne yhteiset arvot, tavoitteet ja se, että teille tulee jotain ylpeydenaiheita jatkossakin.

3. Tee yhteydenotot helpoksi

Mitä suuremmassa organisaatiossa toimit, sitä helpommaksi kannattaa yhteydenotot tehdä. Kerro kuvauksessa myös se kenen sähköpostiin tms. kannattaa ottaa yhteyttä mikäli haluaa jäseneksi taululle.

Tässä samalla luot tietysti kuvaa työnantajasta, joten ei välttämättä ole pässimpi idea heittää yhteystietoa myös potentiaalisille työnhakijoille.

4. Valikoi ensimmäisenä mukaan aktiivisia Pinterest-käyttäjiä työntekijöistäsi

Kutsu mukaan aktiivisia pinnaajia toimijoistasi ja pyydä heitä kutsumaan mukaan lisää työkavereitaan. Nyt pyritään yhteistyöhön yli tiimirajojen!

Kutsun hyväksyvät tekijät näkevät mitä olet laittanut taululle siemeneksi, ehkäpä jokunen siemenistä jopa koskee heitä itseään ja tulee saman tien hyvä mieli.

5. Ylläpidä ryhmää

Tietysti sinun kannattaa organisaationa jatkaa pinnaamista myös itse, mutta yhteisen taulun ylläpitämiseen kuuluu asioiden silmällä pitäminen. Pidä huolta, että taululle päätyy sitä mitä sinne pitääkin päätyä ja jos joku työntekijöistäsi spämmää taululle, ryhdy toimiin.

Näin minä motivoisin työntekijöitä Pinterestissä. Sama perusperiaate (näytetään hyvällä ylpeydellä mitä meillä osataan) pätee palvelussa kuin palvelussa, joten älä pelkää esimerkiksi regrammata työntekijöidesi työhön liittyviä Instagram-kuvia tai luoda organisaation Twitter-tilille hienoja listoja osaajistasi jne.

Hyllytä viestisi hyvällä tavalla

Mummoni vietti juhannusta kahden ystävättärensä seurassa. Hän kertoi minulle jälkeenpäin, kuinka nuo kaksi ystävätärtä olivat kumpikin höpöttäneet taukoamatta, kumpikin eri asiasta. Oli kuulemma parempi olla itse hiljaa, kun ei kuitenkaan kumpikaan päällepuhuja olisi kuunnellut, olisi tarvinnut huutaakin ja ääni siinä vain olisi mennyt. Vaikka siis olisi ollut jotain sanottavaakin — mummolla kun yleensä on viiltävä analyysi takataskussaan.

Niin se tahtoo mennä sosiaalisessa mediassakin.

Jutustelijoita ja mutustelijoita on monessa kanavassa niin paljon, että siihen viestien massaan hukkuu helposti. Etenkin kun valtaosaa kiinnostaa vain heidän oma napansa.

Hyllytä viestisi hyvällä tavalla

Käytä kanavia joissa viestin hyllyikä on pidempi

Palaan aika ajoin siihen, koska missäkin kanavassa olisi hyvä viestiä julkaista.

Oikeaan aikaan toimiminen on #somessa tärkeää, mutta niin on päivitysten hyllyikäkin! [Tweettaa tämä!]

Kerroin sinulle vuoden alussa Facebook-päivityksen hyllyiästä (korkeintaan 3 tuntia). Tweetin hyllyikä lasketaan todennäköisesti minuuteissa, ei tunneissa.

Niiden sijaan Pinterestissä viestin eli pinnauksen hyllyikä on pitkä, pidempi, varmaan PISIN!

”The [long] life of a Pin is hugely attractive to someone thinking about marketing.”
– Brendan Schneider, Director of Admission & Financial Aid at Sewickley Academy, Contently 19.6.2014

Pinnasin esimerkiksi erään kuvan runsas vuosi sitten. Tänään tätä kirjoittaessa se kyseinen pinnaus on viimeksi 6 tuntia sitten saanut reaktion, reaktioita on tullut 1-2 viikottain koko vuoden ajan tasaisesti. (Mainittakoon, että kyseessä on ihan hirveä huttusisältö — näin tavoitteellisen bloggaajan näkökulmasta katsottuna — kun se ei edes ohjaa liikennettä verkkosivulleni enkä hyödy siitä mitenkään.)

Tähtää Pinterestiin ja sen kaltaisiin palveluihin, joissa sisältö elää pitkään. Ja varasta sivu lainaamani Brendan Schneiderin pelikirjasta:

The other thing with Pinterest that we found, and I kind of figured it out quickly, is that if it’s just about us, nobody’s going to care. Back to the idea of utility and being helpful, that’s when we created the boards “Fun Stuff for Kids” or “Great Ideas for Families,” and we’re playing around with fitness, though it’s not getting a ton of love.“Thoughts” and quotes are super popular.
– Brendan Schneider, Director of Admission & Financial Aid at Sewickley Academy, Contently 19.6.2014

”Nosta” itse vanhoja juttuja ja kasvata hyllyikää

Pinterestissä vanhat juttusi saattavat nousta ihan itsellään esille, mutta muissa palveluissa kannattaa itse vähän buustata. Tästä syystä minä arkistoin tweettini.

Kun vastaat omaan vanhaan viestiisi, myös se alkuperäinen viesti saa nostetta. Esimerkiksi tässä alkuperäinen tweetti on tammikuulta, mutta huhtikuussa tekemäni ”Vastaa”-napin painallus tuotti muutaman lisäreaktion alkuperäiseen.

Kasvata siis itse sitä viestin hyllyikää reaktioilla tai toistamalla viesti uudestaan. Facebookissa tähän hommaan kannattanee masinoida työkaverit omilla naamoillaan eli henkilötileillään, ei välttämättä auta sillä firman logolla kommentointi tai tykkäys.

PS. Näin kesäloma-aikaan kannattaa muistaa, että somessa hiljaisuus tekee hallaa eli ei kannata kesälläkään vaieta. Jos ei uuden sisällön tuottamiseen riitä paukkuja, voit nimenomaan kasvattaa vaikka blogiartikkeliesi hyllyikää ja uudelleenpromota niitä eri kanavilla ajastettuna. Siinä auttavat vaikkapa Buffer ja HootSuite.

Sano se videolla – mutta missä somepalvelussa?

Videoiden käyttö verkossa on aihe, josta on ehkä eniten viime aikoina herännyt pöhinää ja kysymyksiä niin koulutuksissa kuin someyleisön joukossa.

Miksi käyttäisin videota somessa, eikö teksti ja kuvat riitä? No, videosta on tullut verkkosisältöjen kunkku ja liikkuvan kuvan voimaa ei mikään muu sisältö näytä päihittävän. Parin vuoden päästä jopa 70% kaikesta verkkoliikenteestä on videosisältöä. Kun lasketaan yleisön reaktioita/jakoja, niin siinäkin videosisällöt voittavat: yli 90% mobiilivideoiden yleisöstä jakaa videoita eteenpäin.

Missä palveluissa minun kannattaisi videoita julkaista? Riittääkö You Tube? No, eihän se välttämättä riitä. Jos julkaiset videon YouTubessa (tai missä tahansa muussa videopalvelussa), niin jaa se useamman kerran muissa somekanavissa joissa olet läsnä, kuten Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä jne.

Zentossa videot on julkaistu Facebookissa, jossa kohdeyleisömme on. Valintaan vaikutti myös se, että Facebookin algoritmi on viime aikoina ollut suosiollinen nimenomaan FB:n omalla työkalulla julkaistuille videosisällöille.

Youtube vai Vimeo?

Googlen omistama YouTube on yhä se videopalveluiden kiistaton ykkönen yli miljardilla käyttäjällä. Mainokset ovat tosin karkottaneet käyttäjiä, sillä kaikki eivät tiedä, että suurimman osan niistä voi vain ohittaa. Suomalaisia ”tubettajia” löytyy jo n. 2,5 miljoonaa, joista n. 170 tuhatta on ladannut palveluun oman videon. Reaaliaikaista tilastoa SuomiTubesta pitää Toni Nummela.

YouTuben perää pitää Vimeo, jolla on noin 100 miljoonaa käyttäjää/kk. Vimeossa ei tarvitse katsella mainoksia ja videokuvan laatu on hyvä. Businesskäyttäjiltä peritään vuosimaksua, johon sisältyy enemmän tallennustilaa, kustomoitu player, hakukonenäkyvyyttä, tilastoja, parempi palvelu jne.

Sitten on vielä Google Hangouts, videochatti-palvelu, jossa voit nauhoittaa omat sessiosi ja esittää niitä uudelleen. Käyttäjiä palvelulla on maailmanlaajuisesti on n. 540 miljoonaa. Google Hangoutsissa voit lisätä sessioon useita samanaikaisia osallistujia, jakaa tietokoneen näytön, tiedostoja, esityksiä tai videoita. Bonuksena saat videotallenteille erinomaisen Google-hakukonenäkyvyyden.

Instagramin suosio kasvaa

hurjaa vauhtia

Mitkä ovat ne muut suosituimmat somepalvelut videoiden julkaisuun? Lyhyiden videopätkien julkaisuun parhaimmat työkalut ovat Facebookin omistama Instagram ja Twitterin omistama Vine. Myös Pinterestissä voit julkaista kuvien lisäksi videoita.

Maailman kaikista somepalveluista juuri Instagram kasvaa hurjinta vauhtia: puolessa vuodessa palvelun käyttäjämäärä on lisääntynyt lähes 25 prosenttia ja käyttäjiä on nyt noin 200 miljooonaa. Suomessa noin 10% Facebookissa mainostavista brändeistä julkaisee sisältöä myös Instagramissa (09/2013).

Instagram on mobiilipalvelu vain kuville ja videoille. Käyttäjäkunta on nuorempaa kuin muissa suosituimmissa somepalveluissa. Voit julkaista maks. 15 sekunnin mittaisen videon, joka on helposti jaettavissa muihin somepalveluihin, kuten Facebookiin tai Twitteriin. Noin puolet Instagramin kaikista videoista on brändien tuottamia ja suosituimmat alat ovat viihde, verkkokaupat, muoti, urheilu, ravintolat ja kahvilat.

Koska Instagram toimii vain mobiilissa, niin yleisö on paikalla pitkin päivää. Postauksiin reagoidaan kuitenkin parhaiten ns. toimistoajan ulkopuolella, mikä kannattaa huomioida kun mietit sisältöjen julkaisuaikoja. Hashtagit ovat olennaisia Instassa ja niiden ideaalimäärä on tutkitusti 5 hashtagia/postaus.

Sano se luuppina, käytä Vineä!

Vine taas on uusi, vuonna 2013 lanseerattu palvelu, jonka avulla voit tehdä 6 sekunnin kestoisia, looppina toimivia videoita. Mieti mitä voisit kertoa 6 sekunnissa? Twitter on laskenut, että joka sekunti tviitataan 5 Vine-videota ja käyttäjiä palvelulla on n. 40 miljoonaa.

Instagramin etuna verrattuna esim. Vineen on se, että 15 sekunnissa ehtii kertomaan paljon enemmän kuin 6 sekunnissa ja Instassa voit hyödyntää hienoja filttereitä myös videoissa.
Muista Instagramin ja Vinen eroista ja niiden hyödyntämisestä markkinoinnissa voit lukea lisää Hanna T:n blogikirjoituksesta: Instagram-video (&Vine): mitä sillä tekisi? 

Selvitä ensin tavoite ja kohdeyleisö

Sopivimman palvelun valinta helpottuu kummasti, kun selvität ensin seuraavat asiat:

  • Mikä on tavoite liittyen videoosi?
  • Mikä on kohderyhmä, missä palveluissa oma yleisösi on?
  • Mikä on tyyli? Puhuva pää, haastattelu, esitys, opetusvideo vai tarina?

Ja sitten vaan sanoista tekoihin eli kuvauksiin, niin teki meillä Zentossa myös Hanna T. Videot päätettiin julkaista Facebookissa ja tuloksia voit katsella tästä:

http://bit.ly/zenvideovinkki1
http://bit.ly/zenvideovinkki2
http://bit.ly/zenvideovinkki3
http://bit.ly/zenvideovinkki4
http://bit.ly/zenvideovinkki5
http://bit.ly/zenvideovinkki6
http://bit.ly/zenvideovinkki7

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273