Millaista sisältöä sinun tarvitsee tehdä enemmän

Millaista sisältöä sinun tarvitsee tehdä enemmän

Kuinka usein organisaation pitää blogata? Ei todennäköisesti ollenkaan niin usein, kuin mihin saatat kokea painetta. Millaista sisältöä kannattaisi tehdä tutkimusten valossa?

HubSpotin kahdeksas State of Inbound -raportti (2016) kertoo, että markkinoinnin tärkeimpiä päämääriä ovat kontaktien kääntäminen asiakkaiksi (74 %) ja verkkosivun liikenteen kasvattaminen (57 %). Tämä oli varsin ennalta-arvattavissa oleva tulos.

Tuskin myöskään erityisesti yllätyt markkinoijien keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Inbound markkinoinnin eli saapuvan markkinoinnin projekteissa ovat etusijalla etenkin

  • orgaanisen hakukonenäkyvyyden kasvattaminen (66 %)
  • blogisisällön luominen (60 %) ja
  • sisältöjakelun vahvistaminen (50%).

Minusta — bloggaamista ja sisältöjakelua vahvistavaa työntekijälähettilyyttä valmentavana — on toki mukavaa kuulla, että blogi on edelleen markkinoijille ja viestijöille erittäin tärkeässä osassa. Ongelma on kuitenkin siinä, että markkinoijien toimenpiteet eivät välttämättä ihan vastaa yleisön tarpeita.

Miten sisältöjä kulutetaan?

HubSpotin kuluttajakysely paljastaa, että blogit ja hidas sisältö lähinnä silmäillään eikä ”kuluteta läpikotaisin”. Tunnistan tämän omissakin sisältökulutustottumuksissani ja tunnustan sen myös asiakkailleni.

Miten sisältöä kulutetaan? Millaista sisältöä kannattaisi tehdä?
Blogeja läpikotaisimmin kulutetaan videoita ja sosiaalisen median postauksia. Videot ja somepostaukset maltetaan käydään läpi esimerkiksi siksi, että ne ovat mitaltaan napakampia. Tämäkään rehellisesti sanottuna erityisemmin yllätä, sillä kaikkien meidän huomiosta käydään raakaa kamppailua. Voittajiksi nousevat helpommin kulutettavat sisällöt.

Pitäisikö sinun siis suunnata sisältömarkkinoinnin panokset pikemminkin vaikka YouTubeen ja Instagramiin kuin omiin verkkosivuun ja sieltä löytyvään blogiin?

Millaista sisältöä kannattaisi tehdä?

Millaista sisältöä kannattaisi tehdä, kun kuluttajilta kysytään? Tulevaisuudessa halutaan nähdä nimenomaan:

  • sosiaalisen median postauksia (45 %)
  • uutisartikkeleita (44 %)
  • videoita (43 %)
  • online-koulutusta (33 %)
  • interaktiiviset artikkeleja (31 %)
  • tutkimussisältöä (31 %)
  • blogeja (29 %)
  • hidasta bisnessisältöä (21 %)
  • podcasteja (17 %)

En kuitenkaan koe, että blogeista ja esimerkiksi tutkimussisältöä esilletuovista white papereista kannattaisi vallan luopua. Sisältömarkkinoinnin vaivannäköä kannattaa vain jakaa tasaisemmin useamman eri formaatin välille, hajoita ja hallitse!

Käytännössä monin paikoin — myös meillä Zentossa — täytyy lisätä tietenkin videotuotantoa ja hoitaa osa verkkosivuille lisättävien blogiartikkelien sisällöstä videoupotuksina. Video vetää puoleensa 300 % enemmän liikennettä ja videota sisältävillä sivuilla vietetään 100 % enemmän aikaa. Vaikka edellinen tieto onkin jo vuosia vanha, olen omien asiakkaideni kanssa nähnyt vastaavia lukuja ihan viime viikkoina. Itseasiassa luvut ovat olleet jopa pikkuisen parempia. Älä laita kaikkia sisällön lisäpanostuksia bloggaamiseen, vaan lisää sen sijaan videota.

Kertaalleen luotua sisältöä kannattaa edelleenjulkaista muihin formaatteihin: blogiartikkelin tiedot vaikkapa kalvoiksi Slideshareen ja Twitteriin blogilinkillä höystettynä. Tutkimustietoa tietenkin kannattaa purkaa pienempiin palasiin mini-infografiikoiden muodossa ja julkaista somepäivityksinä. Näin katetaan esimerkiksi tuota somepostauksien kaipuuta kuluttajissa.

PS. Aion tämän johdosta vahvistaa blogivalmennuksissa videon osuutta sekä tuoda enemmän esille sisällön edelleenjulkaisua. Pyydä tarjous valmennuksesta!

Aseta kuukauden tavoite ja sitouta varmasti

Aseta kuukauden tavoite ja sitouta varmasti

Tarkkaillaanko teillä esimerkiksi blogiartikkelin menestystä kuukautta pidemmälle? Onko jollain sisällöllänne vain kuukauden tavoite? Toivottavasti näin ei ole, vaan seuraat asioita pidemmällä tähtäimellä. Toki toivon myös, että asetat brändin sosiaaliseen mediaan välitavoitteita ja sitoutat niillä.

Seuraan vähäpuheisena erilaisia Instagram-markkinointiryhmiä Facebookissa. Noissa ryhmissä toistuu kuitenkin yksi ennalta-arvattava sisältö, johon järkkymättä osallistun: Mikä on sinun kuukauden tavoitteesi? Mikä on sinun välitavoitteesi matkalla kohti jotain suurempaa?

Huhtikuu taittuu toukokuuksi tulevana viikonloppuna, joten on hyvä aika miettiä mikä on seuraavan kuukauden tavoite milläkin tilillä. Tämä on varmasti myös teillä ihan hyvä aika asettaa vaikka sitten se ensimmäinen kuukauden tavoite.

Miksi kannattaa asettaa kuukauden tavoite sosiaalisen median tilille?

Valtaosa sosiaalisen median tavoitteista, joita minulle yrityksistä ja organisaatioista kerrotaan, syleilevät maailmoja eivätkä esimerkiksi työntekijät välttämättä edes tiedä niistä. Ne ovat enemmän tai vähemmän hankalia mitata ja joskus se mittaaminen suorastaan jää. Kun jokin on hankalasti mitattavaa, se ei myöskään sitouta ja kannusta.

Nuo isot tavoitteet ovat totta kai tarpeellisia ja tärkeitä eikä niitä pidä unohtaa. Sitoutumisen ja jaksamisen kannalta tarvitaan kuitenkin rehellisesti sanottuna useammin voittoja.

Pienempiin konkreettisempiin tavoitteisiin on helpompi päästä ja väitänpä, että sosiaalisen median kehityskulkukin tuntuu organisaatiossanne vakaammalta, kun joka kuukausi päästään tavoitteeseen (tai ainakin lähelle sitä)! Sitouttaminen on pettämättömämpää, kun muistat myös kertoa muille tavoitteista ja niihin pääsemisestä. Saattaisipa heille kelvata muutama vinkki siihenkin, että miten he voivat auttaa asiassa.

Aseta sometilille kuin sometilille kuukauden tavoite: jokin välietappi jonka haluat sosiaalisen median tililläsi saavuttaa 30 päivässä. Eikä tämä koske vain bränditilejä, vaan tähän voi hyvin kannustaa myös työntekijälähettiläitä.

4 askelta tavoitteellisuuteen sosisaalisessa mediassa

Varmista, että kuukauden tavoite on jotain tarpeellista

Jos nyt puskee tuskan hiki pintaan, niin vedä syvään henkeä ja rauhoitu! Ei ole tarkoitus, että kuukauden tavoite olisi osua useisiin eri maaleihin sen 30 jakson aikana. Suosittelen, että valikoit yhden tarpellisen asian.

Mikä sitten on tarpeellista? Se on sitä mitä tarvitset niiden isojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos tavoite on yritystänne koskevan tietoisuuden kasvattaminen, tarvitaan levikkiä. Levikin eteen on jatkuvasti tehtävä jotain, mikä pärjää algoritmeille. Jos tavoite taas on kaupanteko, voi kuukauden tavoite olla vaikka sähköpostilistojen kasvattaminen ja sen eteen tarvitaan perusteellista liikenteenohjausta.

Minä esimerkiksi asetin kuluvalle huhtikuulle omaksi Instagram-tavoitteekseni nostaa Talk Rate hyvään kasvuun. Talk Rate on Iconosquaren mittari kuvien herättämästä keskustelusta. Koen, että sen saaminen kasvuun auttaa erityisesti algoritmin kanssa. Suurempi seuraajamäärä ei mielestäni auta esimerkiksi julkaisujen hyllyiän pituuden suhteen.

Eli kuukauden tavoite oli seuraava:

  1. Tavoite: kommenttien määrä kasvuun
  2. Käytettävät resurssit: n. 10-20 minuuttia per päivä
  3. Mittari: Iconosquaren Talk Rate (+ Love Rate ja Engagement Rate)
  4. Toiminta: herätä kuvilla tunteita, esitä kysymyksiä kuvausteksteissä, kommentoi takaisin ja kommentoi muiden kuviin

Miltä tilanne näyttää, kun kuukautta on jäljellä 3,5 päivää? Verrattuna edelliseen 30 päivän ajanjaksoon kasvua on +40,5%, olen tukevasti tavoitteessani.

Kuukauden tavoite: Talk Rate kasvuun

Miten on, mikä on sinun kuukauden tavoitteesi toukokuulle?

Mitä hyötyä Twitteristä nyt enää on?

Mitä hyötyä Twitteristä nyt enää on?

Kun sosiaalisen median palveluun tulee muutoksia, syntyy väistämättä vastarintaa ja huhuja palvelun lähestyvästä kuolemasta. Kehtaan kuitenkin väittää, että Twitter vapaavalintaisine aikajanoineen ei ole vielä tuhoontuomittu, joten tsekataanpa mitä hyötyä Twitteristä on.

Twitterin uuden — vapaaehtoisesti käyttöönotettavan — aikajanan takana oleva algoritmi ja sen aiheuttama vastarinta toki väistämättä vaikuttavat viestiesi näkyvyyteen. Puhumattakaan siitä, että taannoin Twitter piilotti myös jakolukunsa jakonappien yhteydestä (esimerkiksi Social Analytics -selainlisäosalla näe enää Twitter-jakojen määrää), mikä toki hieman saattaa vaikuttaa sisältöjesi jakamiseen.

Saattaa siis tuntua siltä, ettei niitä omia tweettejä näe kukaan eikä sitä omaa sisältöä ole jaettu Twitterissä ollenkaan— koko palvelun käyttäminen alkaa arvelluttaa entisestään! Älä nyt kuitenkaan vaivu murheen alhoon, vaan mittaa ja viesti fiksusti.

Mitä hyötyä Twitteristä on verkkosivujen liikenteen kannalta?

Twitterin luvut Suomea koskien kertovat, että suomalaisen Twitter-seuraajan arvo on seuraavanlainen.

Twitter & Nielsen: Twitter-seuraajan arvo Suomessa

32 % suomalaisista Twitter-seuraajista vierailee verkkosivuilla. Se ei ole ollenkaan huonosti, jos tutkailet Twitter-tilastoistasi tavanomaisen tweettisi näyttöjen määrää (todennäköisesti se kattaa yleensä noin 10 % seuraajien määrästä). Ja jos ajatellaan esimerkiksi uutiskirjeitä, jo 32 % avausprosentti olisi hyvä suoritus puhumattakaan klikkausten määrästä.

Jos nyt vilkaisen BuzzSumon kautta jaetaanko esimerkiksi Viestijät.fi:n blogiartikkeleita Twitterissä, en joudu heille vierasbloggaavanakaan pettymään. Twitter-jaot eivät ole nollassa, Twitterissä on elämää!

BuzzSumossa Viestijät.fi:n kuluneen kuukauden jaetuimman TOP 3

Kun mietin mitä hyötyä Twitteristä on Zenton omia sivuja ajatellen, niin Google Analyticsin mukaan sosiaalisen median verkkoliikenteestä tulee lähes 40 % nimenomaan Twitteristä. Twitter on sosiaalisen median liikenteenlähteenä kärjessä istuntojen määrässä ja hyvänä kakkosena sekä sivujen katselussa, että istuntojen kestossa.

Kerro Twitterissä hyvästä sisällöstäsi toistamiseen

Nuo luvut ovat kaikki kasvatettavissa. Paitsi työntekijälähettilyys-ohjelman avulla, myös ihan kunkin tweettaajan omilla toimilla.

Tietysti senkin varalta, että jokunen vapaaehtoisesti päättää aikajanan ottaa käyttöön ja siten vastaanottaa virtaa ”parhaat tweetit edellä”, kannattaa viimeistään nyt ryhtyä toimiin myös itse.

Mitä sinun siis pitää tehdä käytännössä? Uskaltaa tweetata samasta asiasta toistamiseen. Eikä vain kahdesti, vaan vaikka kuudesti.

Erityisesti näissä tilanteissa kertaaminen voi olla tarpeellista:

  • Kun olet luonut huippuhyvän sisällön, joka todella ansaitsee tulla nähdyksi.
  • Kun käsillä on aikaan sidottu alennus, kilpailu tai tapahtuma.
  • Kun haluat todella jonkun huomion.

Huomaa kuitenkin, että toistaminen ei tarkoita sanasta sanaan saman tweetin lähettämistä, vaan uusia tweettejä samasta informaatiosta kuin se alkuperäinen viesti.

Jos siis vaikka jaat työntekijälähettiläänä työkaverin blogiartikkelin linkkiä ja ensimmäisessä tweetissä käytit otsikkoa, ehkäpä toiseen haluat laittaa linkin saatteeksi lainauksen? Kolmanteen oman oivalluksen, jonka sait blogausta lukiessasi. Neljänteen sen havainnollistavan kuvan, jonka kollegasi piirsi artikkeliin. Viidenteen toinen lainaus. Kuudentena voi aivan hyvin käyttää uudelleentweettausta, kun bongaat asiakkaanne jakamana saman artikkelin.

Vaikka yhden tweetin hyllyikä ei ole pitkä, ei toistamisen ei myöskään tarvitse tapahtua yhden ja saman tunnin sisällä. Olen aiemmin kertonut kuinka blogauksen sosiaalisen median jaot tippuvat 96 % kolme päivää julkaisun jälkeen, joten mitäpä jos sinä olisit se Twitter-jakojen sankari neljäntenä päivänä?

Samaan aikaan kun kirjoitin tätä artikkelia, jaoin edellisen Viestijät.fi-bloggaukseni toista kertaa Twitteriin, tähän hetkeen mennessä noiden kahden viestin näyttömäärä kattaa 34 % seuraajistani ja tiedän ohjanneeni verkkosivulle jälleen uusia lukijoita. Siitä ensimmäisestä jaosta oli ehtinyt vierähtää viikkoja ja tiedän olleeni turhan varovainen. Uskallan olettaa, että sinä olet vieläkin varovaisempi. Annetaanpa siis molemmat hyville sisällöillemme se arvo, jonka ne ansaitsevat ja uskalletaan pitää niistä vähän enemmän meteliä!

Ei Twitter ole kuollut ennen kuin Twitter on kuollut. Kun sieltä tulee tuloksia, siellä on sykettä.

Työntekijälähettilyys kaipaa kuratoinnin kulttuuria

Työntekijälähettilyys kaipaa kuratoinnin kulttuuria

Työntekijälähettilyys-alustalla tarjoillaan laadukasta sisältöä työntekijälähettiläille jaettavaksi. Tuon laadukkaan sisällön on tarkoitus auttaa työntekijöitäsi asemoimaan itsensä mielipidejohtajiksi ja vahvistamaan yrityksen brändiä.

Alusta ei ole aggregaatti, joka automaattisesti keräilee tietyillä avainsanoilla sisältövirtaa. Sen sijaan se virran laatu on sinun käsissäsi.

Olen ajatellut työntekijälähettilyys-ohjelman avainrooleja ja yksi olennaisimmista on minusta Sisältökuraattori. Sisällöntuottajien kanssa yhteistyössä toimiva kuraattori valikoi kolmannen osapuolen sisällöstä helmiä ja välittää ne lähettiläille — työntekijälähettilyys on jälleen astetta paremmissa kantimissa.

Ole järjestelmällinen kuraattorina

Kuratointia kannattaa ajatella asiakaspalvelun muotona, samoin kuin työntekijälähettilyys. On helpompi herättää luottamus, kun kaikki sisältö ei koske juuri niitä oman organisaation tuotteita. Kun vastaat asiakkaiden huoliin ja murheisiin kolmannen osapuolen sisälöllä, näytät firmanne ja sen työntekijöiden seuraavan alaa!

Totuus on kuitenkin se, että työntekijäsi saattavat tarvita sisältökuraattorin apua siinä seurannassa.

Sisältökuraattorina sinun kannattaa tehdä suunnitelma:

  1. Aloita koko lähettiläsohjelman tavoitteista: kuinka kuratoitu sisältö auttaa noihin tavoitteisiin pääsemisessä? Pysy oikealla tiellä!
  2. Mieti ostajapersoonia ja heidän tarpeitaan: mitkä avainteemat resonoivat niissä yleisöissä, joita tavoitellaan?
  3. Käynnistä työkalut: hae noita avainaiheita työkaluilla kuten Buzzsumo, tilaa niitä Feedlyssä, seuraa osuvia kokoelmia Pinterestissä tai Flipboardissa jne. Muista pitää nuo lähteet tuoreina!
  4. Valitse hyvä sisältömix, jossa se kolmannen osapuolen sisältö tukee organisaationne omaa sisältöä. Esimerkiksi voit seurata 4-1-1 -sääntöä: jokaista omaa kovaa markkinointisisältöä kohden postaa yksi oma pehmeä markkinointisisältö ja 4 kolmannen osapuolen sisältöä. Ole valikoiva!
  5. Etsi sisällön alkuperäinen lähde ja anna kiitokset sinne minne ne kuuluvat!
  6. Jaa löytämäsi helmet ajan kanssa, älä kerrallaan. Jaa ne eteenpäin joko työntekijälähettilyysalustan kautta tai keskustele sisällöntuottajan kanssa voitaisiinko löytösi pohjalta luoda jotain uutta (kuten infograafi).
  7. Seuraa menestystä: hylkää lähteet, joista ei synny odotettuja tuloksia, opi saavutetuista voitoista jne.

Toista päivittäin. Mitä enemmän sinulla on työntekijälähettiläitä pyörimässä maailmalla, sitä enemmän tarvitaan sitä laadukasta sisältöäkin.

Välitä kuratoitu sisältö Smarpilla

Kun sisällön metsästys tuottaa tulosta, on aika välittää se! Hyvä kuraattori ei vain liitä linkkiä, vaan antaa jokaiselle kuratoidulle sisällölle kontekstin.

Jakaessasi linkin Smarpilla, harkitse juuri sen linkin edityneitä asetuksia: etenkin kommentteja ja kohderyhmää.

  • Anna linkille useita eri kommentteja (eli saatteita) työntekijöidesi käytettäväksi (tai esimerkiksi, josta oppia), älä unohda toimintakehotetta!
  • Tarkenna kuratoitu sisältö niille työntekijäryhmille, joiden verkostojen oletat parhaiten vastaavan valikoituun sisältöön.

Smarpissa anna jokaiselle linkille saatevaihtoehtoja

PS. Ehkäpä joku alan vaikuttaja, jota päädyt käyttämään lähteenä, päätyy päivällistämään parhaan työntekijälähettilään kanssa?

Artikkeli on julkaistu alunperin Smarpissa 10.12.2015 otsikolla Employee Advocacy Needs The Culture of Curating

Valitse työntekijälähettiläs taiten

Valitse työntekijälähettiläs taiten

Katselin taannoin Mozin Rand Fishkinin Whiteboard Friday -videolta kuinka viestin leviämistä vahvistetaan. Fishkin kertoi, että liian harva sisältömarkkinoija pyrkii tunnistamaan potentiaaliset yleisöt ja löytämään vaikuttajia — kuten työntekijälähettiläs — joilla on vaikutusvaltaa juuri noihin yleisöihin. Tästä syystä moni viestiä vahvistava maininta ja linkki jää saamatta.

Katsellessani tajusin jotain työntekijälähettiläiden valitsemisesta. Uskoakseni useimmiten työntekijälähettiläs — ainakin etujoukkoihin — valitaan näistä syistä:

  • harjaantunut sosiaalisen median käyttäjä
  • diginatiivi
  • innokas vapaaehtoinen

Minä kuitenkin ajattelen, että valinta voidaan tehdä myös ostajapersoonan perusteella.

Miksi? Edelman Trust Barometer 2014 -raportin mukaan suuri osa ihmisistä luottaa itsensä kaltaisiin persooniin. Jotta vaikuttaisit mahdollisiin asiakkaisiisi, sinun kannattaa ehdottomasti valikoida lähettiläiksi noiden asiakkaidesi kaltaisia persoonia organisaatiostasi. Muista kuitenkin, että pakottaminen ei millään perusteella ole jees!

Asiakas on aina ykkönen

Olen varma, että ostajapersoonien kehittäminen on sinulle jo jollain tasolla tuttua. Siitä huolimatta vedän nopeasti yhteen homman perusteet: rakenna yleistys ideaaliasiakkaastasi persoonaksi.

Tuon persoonan pitäisi kertoa sisällöntuottajillesi ja –kuraattoreillesi ainakin nämä asiat:

  • Kuka persoona on: sukupuoli, ikä, sijainti, ammatti, harrastukset
  • Mitkä ovat persoonan tavoitteet: tarpeet, ongelmat, elämän tavoitteet
  • Miksi persoona saattaa laittaa hanttiin: ostamisen esteet
  • Kuinka persoonaa lähestytään: sanoitus, kanavavalinnat, näkökannat

Loppujen lopuksi teillä pitäisi olla pieni perheellinen persoonia, jotka selkeästi eroavat toisistaan. Perinteisesti näitä persoonia käytetään viestien rakentamiseen, mainosten tarkentamiseen jne.

Nyt voit käyttää niitä käydessäsi työntekijöitäsi läpi: kuka on Rouva Garamondin ilmetty kaksoisolento? Kuka imitoi parhaiten Herra Helveticaa?

Tai enemmänkin näin:

Valikoi ryhmä samanoloisia työntekijöitä edustamaan yhtä ostajapersoonaa. Voit tietenkin myös valmentaa heitä juuri noissa ryhmissä, koska sosiaalisen median käyttö eri ostajapersoonien kesken voi olla hyvinkin erilaista.

Tarkenna ostajapersoonittain Smarpilla

Ainakin Smarpin työntekijälähettilyys-alusta mahdollistaa viestien tarkentamisen eri ryhmille. Yksi mahdollinen ryhmittely on tietenkin ostajapersoonittain tehtävä ryhmäjako.

Target audiences -kohtaan voit luoda ryhmiä, vaikka ostajapersoonien perusteella.

Kun sinulla on työntekijälähettiläs Smarpissa, voit lajitella hänet johonkin niistä ryhmistä, joita olet luonut Target Audiencen alle. Kyseiset ryhmäjaot ovat näkyvissä myös lähettiläälle itselleen.

User targeting on näkyvissä myös työntekijälähettiläälle itselleen

Jokainen sisältö, jota tarjoat jaettavaksi, voidaan tarkentaa juuri noille oikeille lähettiläille. Totta kai suosittelen erittäin lämpimästi, että kirjoitat kullekin sisällölle hyvät esimerkkisaatteet se tietty ostajapersoona mielessäsi.

Post targetingissa valitse lähetettävälle viestille kohdeyleisö

Artikkeli on alun perin julkaistu Smarpin blogissa 9.11.2015 otsikolla The Art of Choosing and Employee Advocate.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Kuninkaankatu 30 B 9
FI-33200 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273