Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Kuinka usein sinulla pitäisi olla jotain sanottavaa somessa?

Tuntuuko sinusta siltä, että kaikki on jo sanottu ja silti mieltä painavat suositukset siitä kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?

Olin taannoin eräässä organisaatiossa vahvistamassa asiantuntijoita kehittämällä heitä someviestijöinä. Yksi kysymys, joka tämän tyyppisissä tilanteissa tulee useimmiten esille, on ”kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista?”

Tuossa mainitsemassani koulutustilanteessa esittelin yhtenä totuutena CoSchedulen vastauksen. Heidän vastauksensa on koostettu 14 eri tutkimuksesta (mm. Adobe, Buffer ja Quick Sprout) ja se on tiivistetysti tämä:

Kanava Suositeltu postaustiheys Paljonko sisällöstä voi olla kuratoitua?
Facebook 1 viestiä/päivä Joka toinen päivä
Twitter 15/päivä N. 7 tweettiä päivässä
LinkedIn 1/päivä Joka toinen päivä
Pinterest 11/päivä Vähintään 5 päivässä
Google+ 2/päivä 1 päivässä
Instagram 1-2/päivä Kuratoi vain jos välttämätöntä yleisön palvelemiseksi

Onko luvuissa tapahtunut jotain muutosta esimerkiksi vuoteen 2015 nähden? Tsekkaa Hanna Puron Uutta sisältöä putkeen, mutta kuinka usein?

”Ai kuinka usein kannattaisi tweetata?”

No, koulutustilanteissa näen, kuinka useimmiten tuo 15 tweetin päiväsuositus saattaa hivenen hirvittää. Ehkä se hirvittää sinuakin. Tuntemuksensa sanoiksi pukevat yleensä ilmoittavat suoraan, että ”EI.”

via GIPHY

Ja tiedätkö mitä? Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä.

En siis siinä mielessä, että 15+ tweettiä päivässä olisi huono idea. Olen samaa mieltä siksi, että ei vahva asiantuntija viesti vain päästäkseen tiettyyn optimaaliseen viestimäärään.

Vahva asiantuntija viestii, kun hänellä on asiaa. Ongelma vaan on siinä, että turhan moni suomalainen osaaja, asiansa tuntija ja ajattelija luulee ettei hänellä ole asiaa.

via GIPHY

Kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti, jos ei ole mitään sanottavaa?

Leikitäänpä, että sinä valitset asiantuntijabrändisi kanaviksi Twitterin ja LinkedInin.

Älä jää kauhistuneena murehtimaan yhteenlaskettua 16 viestin määrää, vaan muista kuinka molemmissa lähes puolet sisällöstä voi olla kuratoitua. Sinun ei siis tarvitse esitellä 16 suurta originaalia ajatusta päivässä, vaan voit puolet ajasta edelleenjakamalla osoittaa seuraavasi toimialasi tapahtumia, uutisia ja vaikuttajia.

Ainakin haluaisin olettaa, että sinä seuraat heitä jo. Nyt vaan jatkossa hyödynnät heidän sinua puhuttelevia sisältöjään jakamalla niitä eteenpäin (oma saate jaoille olisi kyllä cova). Näin sinulla on yhtäkkiä asiaa, vaikka se ei olisikaan sikissyt juuri sinun hyppysistäsi.

Mutta jäljelle jää vielä ainakin 8 viestiä? Kaikkihan on jo sanottu ja moneen kertaan! Eihän kukaan pysty tikistämään kuulastaan 8 suurta originaalia ajatusta päivittäin…

Ei siihen temppuun pystyviä ainakaan kovin monia ole, eikä sinunkaan sellaiseksi tarvitse huomenaamuna herätä. Sen sijaan mieti mitä sinulla jo on.

  • Sinun oma näkökulmasi
  • Sinun oma kokemuksesi
  • Sinun oma sanavarastosi

Ehkä juuri sinä pystyt tarkastelemaan sitä toimialasi tärkeää asiaa hyödyntäen vaikkapa kaikkia niitä dekkareita, joita vuosien saatossa olet lukenut. Kanavoit sitä sisäistä kaiken kokenutta yksityisetsivääsi ja ratkaiset mysteerin. Tai kenties sinä voit maustaa vinkkisi itsestäänselvältä tuntuvasta aiheesta kokemuksen syvällä rintaäänellä. Been there, done that, got more than the t-shirt!

Henkilökohtainen näkemys ja kokemus ovat yleisösi avuksi, usko pois.

Jos olit tarkkana, huomasit minun linkittäneen ylempänä Hanna Puron artikkeliin siitä miten usein sosiaalisessa mediassa kannattaa julkaista. Jos vilkaiset linkkiä, saatat huomata meidän saman lähtökohdan artikkeliemme olevan varsin erilaiset. Samoin sinä käsittelisit tätä eri tavalla, vähintäänkin sanavalintasi eroaisivat meidän sanavalinnoistamme.

Meillä jokaisella on kaltaisemme henkilöt, joissa meidän pitäisi herättää luottamusta ja se tapahtuu muun muassa itselle tutulla sanastolla.

Niin kauan, kun sinä näet, koet ja muodostat siitä mielessäsi tarinaa, on sinulla jotain sanottavaakin. Sinulla on asiaa, vaikka epäiletkin sitä. Sinun arvosi, tavoitteesi ja persoonallisuutesi ovat myös työkalujasi viestinnässä.

Toki tulee hetki, kun ei nyt vaan kerta kaikkiaan ole mitään sanottavaa. Ei silloin tarvitse väkisin tweetata. Kyllä sitä asiaa someen asti taas kohta ilmaantuu, eivätkä tilisi, verkostosi ja uskottavuutesi ole menneet nurin sitä odotellessa.

Eli kuinka usein sosiaalisessa mediassa pitäisi julkaista oikeasti? Kun on jotain kerrottavaa. Tavalla tai toisella.

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Kuinka olla empaattisempi somessa henkilöbrändiä rakentaessa?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan välillä hivenen hukassa. On vihapuhetta, automaatin makuista sarjatulitusta ja vähän valheellista oman kuvan kiillottamista. Eihän sitä pää kestä.

Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta puhui taannoisessa ProCom-päivässä siitä miten pää kestää digiajassa. Minulle jäi päällimmäiseksi mieleen hänen viestistään se, että kannattaa pyrkiä olemaan empaattinen.

Empatiahan tarkoittaa sitä, että pystyt asettumaan toisen henkilön asemaan. Ymmärrät miten toinen ihminen kokee asian tämän omasta näkökulmasta. Käsität miten hän tuntee.

Kysymys on jo jonkin aikaa kuulunut, että tekeekö sosiaalinen media meistä narsisteja? Tämän lisäksi me suomalaiset olemme tutkitusti yksi maailman epäempaattisimmista kansoista. Meistä jokainen voisikin muun muassa omaa henkilöprofiilia ylläpitäessä varmistaa omalta osaltamme empatian läsnäolon. Onhan se lopultakin juttu, johon asiantuntijatkin henkilöbrändäyksessä kannustavat.

Jos saan lisätä jotain uudenvuodentoiveisiini sosiaalista mediaa koskien, lisäisin tämän.

Miten empatia sosiaalisessa mediassa onnistuu?

Empatia sosiaalisessa mediassa tuottaa esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

  • Syntyy luottamus
  • Suhteet vahvistuvat
  • Yhteistyö ja sen mahdollisuudet kasvavat
  • Yhteisön jäsenet sitoutuvat toisiinsa paremmin
  • jne.

Mutta miten sitten olla empaattinen sosiaalisessa mediassa? Mitä omaa henkilöbrändiään ahkerasti rakentavan ihmisen tulee tehdä, jotta hänestä piirtyisi ihmisten mieleen empaattinen asiantuntija?

Ole läsnä

Sosiaalisen median ja internetin ulkopuolella tämä tietysti tarkoittaa sitä, että nostat kasvosi ruudusta ja keskityt tilanteeseen jossa olet. Sosiaalisessa mediassa näen tämän tarkoittavan sitä, että osallistut oikeasti ja aidosti keskusteluihin. Etkä vain hätäiseen vastaa ja kiirehdi toisaalle, vaan vähän harkitset miten asia siellä keskustelukumppanin päädyssä onkaan ja maltat keskustella hänen kanssaan.

Äläkä siis mene sen helpoimman peukutusreaktion kautta, vaan oikeasti vastaat käyttämällä sanoja — kirjoitettuja tai vaikka videolla puhuttuja. Eteenpäin viestiä jakaessasi käytät niin ikään omia sanojasi saattelemaan jakosi.

Kuuntele toista oikeasti

”Kuunteleminen” on merkittävä osa sosiaalisen median tekemistä ihan jo tilaisuuksien huomaamiseksi, mutta nyt on aika tsekata kuuletko vai kuunteletko? Ymmärrätkö kuulemasi ja pystytkö aktiivisesti huomioimaan toisen näkökannan? Tarkastele sitä käsissäsi olevaa tilaisuutta oikein tosissasi, asetu sinne kysyjän tms. saappaisiin!

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistaudut vastaamaan vähän jotain muutakin kuin ”tässä linkki artikkeliini aihetta koskien, se ratkaisee kaikki ongelmasi”. Linkkidroppailu nähdään helposti keskeyttämisenä ja se taas ei ole erityisen empaattista. Älä ole robotti.

Tietysti yksi tapa osoittaa se, että olet todella kuunnellut, on toistaa kysyjän kysymys tavalla tai toisella. Lähinnä se ymmärtämäsi ydinasia siis, eikä robottimaisesti koko kysymystä tms. Edes Twitterin 140 merkin ei pitäisi olla ongelma tässä.

Pidä katsekontakti ja kiinnitä huomiota ”kehonkieleesi”

Oikeassa elämässä se, että katsot keskustelukumppania silmiin ja pidät kehonkielen avoimena on merkki empaattisuudesta. Päivänselvää on, että tämä on sosiaalisessa mediassa hieman hankalampaa.

Vastaus on piinkovien asiantuntijoiden kauhuksi hymiöissä, animoiduilla giffeillä osoitetuissa tunteissa ja videovastauksissa. Katso linssiin kuvatessasi! Uskalla siis tuoda asiaasi tunnetta niillä välineillä, joita some meille tuntemiseen suo.

Lainaa vaikka sivu Daniel Knowltonin pelikirjasta ja giffaa itsesi keskusteluun:

PS. Tiedän, ettei empatia sosiaalisessa mediassa ole niin helppoa kuin miltä se tässä saattaa näyttää. En näyttäydy itsekään välttämättä erityisen empaattisena ihmisenä, mutta nyt kun ymmärsin sen olevan avuksi myös omassa jaksamisessa, aion laittaa asiaan paukkuja.

Muista, että sosiaalisen median voima on vuorovaikutuksessa

Muista, että sosiaalisen median voima on vuorovaikutuksessa

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa voi huonosti. ”Engagement Rate” eli vuorovaikutussuhde Facebookissa on alhaisimmillaan ikinä, kertoi asiaa tutkinut Locowise maaliskuussa. Locowisen mukaan tammikuussa 2016 vuorovaikutussuhde oli 4,32 % tavoitetusta yleisöstä ja näin toukokuussa 2017 uskallan olettaa, että vuorovaikutuksen määrässä ei ole tapahtunut kovinkaan suurta harppausta ylöspäin.

Sosiaalisen median raadollisessa maailmassa juuri vuorovaikutussuhde on se luku, jonka kehittymistä kannattaisi vahtia kuin haukka. Yksi jos toinenkin vahtaa seuraajamäärää, mutta viestisi aikaan saama vuorovaikutus ratkaisee todellisessa levikissä. Etenkin kun tilanne on se, että esimerkiksi Instagramissa julkaistaan minuutissa 46 200 postausta ja tweettejä lähetetään 452 000 samassa ajassa.

Huomatuksi tulemiseen vaaditaan hyvää vuorovaikutusta, eli arvokkaita ja positiivisia reaktioita. Eihän tässä mitään uutta pitäisi olla (kehoitin esimerkiksi päihittämään Instagramin algoritmin vuorovaikutuksella), mutta haluan jälleen muistuttaa asiasta!

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa syntyy jokaisesta viestin saamasta klikkauksesta

Reaktiot, niin kuin minä niistä puhun, ovat kaikkia niitä klikkauksia joita julkaisemasi viesti saa. On olemassa sekä positiivisia että negatiivisia reaktioita.

Positiiviset reaktiot, kuten viestin jakaminen eteenpäin, kuvan klikkaaminen suuremmaksi tai julkaisijan profiiliin klikkaaminen edesauttavat viestin leviämistä. Negatiiviset reaktiot — esimerkiksi viestin piilottaminen tai julkaisijan estäminen — taas kertovat algoritmeille, että tämä ei välttämättä ole hyvä viesti levitettäväksi.

Kaikki positiivisetkaan reaktiot eivät ole keskenään samanarvoisia, sillä esimerkiksi Facebookin peukun takaa löytyvät reaktiot sydämestä eteenpäin ovat itseasiassa peukkua merkittävämpiä levikin kannalta. Puhumattakaan esimerkiksi Twitterissä uudelleentweettaamisen ja tykkäyksen vertaamisesta, uudelleentweettaus luonnollisesti saa aikaiseksi paremman levikin. Ja vaikka tavoitteena ei välttämättä olisikaan puhdas levikki kannattaa muistaa, että sosiaalisessa mediassa sosiaalisuus on olennainen osa toimintaa.

Koska se vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa on nyt niin kiven alla, sitä voi pyytää. Johda yhteisöäsi antamalla sille toimintakehoitteita.

Älä pyydä seuraajiltasi liikoja, keskity tärkeimpään

”Maksimissaan yksi toimintakehoite per viesti!” Olen sanonut jonkin tämän lauseen variaation todennäköisesti tuhansia kertoja. Ja tulen jatkossakin sanomaan, sillä liian moni komento yhden viestin sisällä aiheuttaa hämmennystä.

Kun haluat yleisösi tekevän jotain, mieti mikä on julkaisusi tavoite ja rakenna toimintakomento sen pohjalta. Seuraavaksi muutama esimerkki:

Haluatko esimerkiksi kommentteja?

Kysyminen on kautta aikain auttanut keskustelun herättämisessä, mutta voit myös käyttää taikasanaa ”kerro”. Tärkeintä on pitää mahdollinen kysymys tai kerrottavaksi alustettu ajatus yksinkertaisena, ajattele mahdollisimman pitkälle yleisösi puolesta. Maku-lehti kyselee seuraajiltaan aika kivasti, että mitä he ovat viikonloppuna makustelleet ja juuri kommenttien määrä on mittavin kaikista reaktioista.

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja Maku-lehden esimerkki Facebookissa

Haluatko linkkiä klikattavan?

Jos perimmäinen tarkoitus on saada viestin näkijä klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä, ei välttämättä kannata hämätä esimerkiksi yllä mainitsemillani kysymyksillä. Itse sorrun juuri tähän usein ja olen ottanut klikkausten määrässä takkiini.

Linkin yhteydessä saate kannattaa pitää yksinkertaisena ja huomion voi kiinnittää linkkiin esimerkiksi sanoilla ”lue lisää”. DNA julkaisi tästä juuri aikalailla mallikelpoisen esimerkin.

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja DNA:n esimerkki Twitterissä

Haluatko sydämen peukun sijasta Facebookissa?

Kun haluat vahvistaa viestisi läpimenoa Facebook-seuraajillesi, tarvitset heiltä peukkua merkittävämpiä reaktioita. Niihinkin voi kehottaa, mutta pitäisi pitää huolta sitä, että herätetty tunne oikeasti vastaa käytettyä reaktiota. Eli sydän annetaan, jos rakastetaan tai ollaan ihastuneita johonkin, surullista naamaa taas pyydetään jos jokin saa surun puseroon. Pyydä aitoja reaktioita ihmisenä ihmiseltä!

Coca-Cola esimerkiksi pyysi klikkaamaan sydäntä, jos pidät colan mausta. Ei mitään muita toimintakehoitteita!

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja Coca-Colan näyte Facebookissa

Kirkasta siis itsellesi mitä milläkin viestillä haluat ja sitten kehoita yleisöäsi toimimaan, siitä syntyy vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa. Ei se ole vaikeaa, kun vaan malttaa itsekin keskittyä.

Kun nimesi mainitaan, sinä kiirehdit helpommin reagoimaan

Kun nimesi mainitaan, sinä kiirehdit helpommin reagoimaan

Maininta sosiaalisessa mediassa merkitsee tietysti sitä, että sinusta tai edustamastasi tahosta puhutaan. Sinä tietysti tsekkaat, että mitä puhutaan ja todennäköisesti reagoitkin jotenkin. Tämä tietysti tapahtuva osio on jotain sellaista, mitä sinun kannattaa myös sisällöntuottajana hyödyntää.

Kautta vuosien olen koulutuksissa ja valmennuksissa suositellut mainintojen käyttämistä sosiaalisessa mediassa. Mainitsemisella tarkoitan siis sitä, että sinä sisällössäsi käytät @-merkkiä ja sen perässä jonkun toisen organisaation tai ihmisen käyttäjänimeä kyseisessä palvelussa.

Niin kuin esimerkiksi tämä Viestijät-blogin tweetti mainitsee minut:

Mainintojen käyttämisessä on tietysti se hyöty, että voit ohjata vaikka organisaatiotilin seuraajia tutustumaan työntekijänne tai yhteistyökumppaninne tiliin.

Sitten on se toinen hyöty: lisälevikki reaktioiden myötä. Jokainen viestin saama positiivinen klikkaus edesauttaa viestin leviämistä, myös sen mainitun tahon tekemät omat reaktiot.

Maininta sosiaalisessa mediassa tuottaa usein reaktion mainitulta tililtä

Esimerkiksi vetämissäni blogikoulutuksissa puhun tästä muun muassa artikkelien markkinoinnin kohdalla: jos artikkelissa

    • tuodaan esille toisen someilijan ajatuksia,
    • esiintyy toinen someilija vaikkapa haastateltuna tai
    • annetaan vastine toisen someilijan sisällölle

myös artikkelia somessa mainostaessa kannattaa mainita hänen nimensä. Miksikö? Hän hyvin todennäköisesti vähintään klikkaa linkkisi auki tai jopa uudelleenjakaa viestin automaattisesti.

Meillä on taipumusta kiinnittää huomiota omaan nimeemme, on ollut aina. Tämä ei ole mikään puhtaasti sosiaalisen median ilmiö, mutta sosiaalisessa mediassa tällä on kauaskantoisemmat seuraukset: hyvässä lykyssä oman nimen sisältävän viestin jakaminen eteenpäin tavoittaa tuhansia eikä vain lähisukulaisiamme, niin kuin se irtonumeroina ostettu lehti missä nimesi esiintyi.

Mainitseminen kannattaa, kun se tehdään positiivisessa valossa. Toki jos haastat riitaa ja ”pingaat” jonkun mukaan, saat epäilemättä myös reaktion häneltä. Mutta voitko olla varma, ettei se ole tilisi estäminen tai muu omaan näkyvyyteesi negatiivisesti vaikuttava reaktio?

Ylipäätään tätä kikkaa ei tietenkään pidä täysin ryöstöviljellä, vaan käyttää hyvällä maulla. Maininta sosiaalisessa mediassa on suotavaa tehdä, kun se perustelee itsensä myös sille mainitulle.

Maininnalla somen ulkopuolelta someen

Eikä alkuperäisen viestin välttämättä tarvitse olla edes sosiaalisessa mediassa! Tätä kirjoittaessa on nimittäin kaduilla nähtävissä erinomainen esimerkki Veikkauksen ulkomainoksissa.

Osassa kampanjan mainoksia tuodaan esille tahoja, joiden toiminta mahdollistuu muun muassa Veikkauksen pelien tuotoilla. Mainokset on sijoitettu kyseisten tahojen läheisyyteen, kuten esimerkiksi Tampereella Keskustorilla on Tampereen teatterin mainitseva mainos: ”Kuuletko aplodeita? Tampereen teatterilla taitaa olla taas esitys.”

Ja arvaa mitä? Moni näistä mainituista tahoista tuntuu tehneen tilapäivityksen mainoksesta, jossa tahon nimi on mainittu. Kuten tässä Kuopion Mielenterveyden Tuki ry jakoi kuvan mainoksesta Facebook-sivullaan:

Maininta sosiaalisessa mediassa kohdistui Kuopion mielenterveyden tuki ry:hyn ja se vastasi

Eikä sitä nimeä ole edes välttämättä tarvinut mainita, vaan hienovaraisesti viitata sisällössä tiettyyn teemaan oikeilla nurkilla. Sampolan kirjasto esimerkiksi jakoi tämän loistavaan kotimaiseen kirjallisuuteen viittaavan mainoksen Sampolan edestä sivullaan:

Sampolan kirjasto mainitsi mainoksen, jossa viitattiin vain kirjallisuuteen

Haluan uskoa, että Veikkaus on ensisijaisesti halunnut tällä personoinnilla kiinnittää kaduntallaajien huomion kaikkeen siihen hyvään mitä tuotoilla tehdään ja tietysti arvostaa noita toimijoita. Tämä lisähuomio somessa on varmaankin ollut vain kiva bonus 😉

PS. Ei tämä tietysti 100% varmaa aina ole. Jos olit tarkkana, saatoit huomata etten minä ole tuohon Viestijät-tweettiin reagoinut ainakaan millään sinulle suoraan näkyvällä tavalla.

Miten parantaa viestintää sosiaalisessa mediassa?

Miten parantaa viestintää sosiaalisessa mediassa?

Millainen sosiaalisen median viestin pitäisi olla? Tämän kysymyksen eri variaatioihin törmään enevissä määrin vetämissäni koulutuksissa ja valmennuksissa, koskipa valmennus sitten bloggaamista tai jotain somepalvelua kuten Twitteriä.

Minusta on lohdullista, että sosiaalisen median tärkeimmät työkaluthan ovat aika pitkälti viesti, kuunteleminen ja sosiaalisuus. Se on jotain mitä voit ennakoida sen sijaan, että stressaisit Facebookin algoritmin uusimmista tuulista tai Snapchatin alati päivittyvistä linsseistä. Nyt viimeistään pitää avata mielensä nimenomaan sille millainen sen viestin tulisi olla. Eli miten parantaa viestintää sosiaalisessa mediassa?

Sosiaalisen median viesti on kuin Masterchef-ohjelmista tuttu mysteerilaatikko: välineet ja ainekset ovat kaikille samat, se mitä sinä keksit niillä tehdä ratkaisee.

Yhteiset välineet ja perusainekset sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median välineet ovat toimintaperiaatteineen meille kaikille aika pitkälti samat (mitä nyt Facebook-sivulla on Tietoja-kohdassa hiukan eri kysymyksiä toiselle toimialalle kuin toiselle). Toiminallisuuksien todelliset erot näkyvät pikemminkin henkilötilien ja organisaatiotilien välillä esimerkiksi kävijätilastojen saatavilla olosta, mutta perusainekset ovat niiden viestien perillemenon suhteen samat.

Sosiaalisen median mekanismi koostuu erityisesti sosiaalisista reaktioista — sekä saaduista että annetuista — jakamisesta tykkäämiseen. Nämä perusainekset edesauttavat sitä oman asian leviämistä. Näiden reaktioiden saamisesta on tehty lukuisia tutkimuksia, joita minäkin valmennuksissa hyödynnän antaakseni apuja sen mysteerilaatikon aineksista kokkailuun.

Mistä on hyvät sosiaalisen median viestit tehty? Muun muassa näistä:

Tälläiset säännöt tuntuvat tutuilta ja turvallisilta noudattaa. Onko siinä tuomareita todennäköisimmin miellyttävässä Masterchef-annoksessa 150 vai 250 gramman pihvi, onko siinä tweetissä 2 hashtagia vai enemmän?

Noiden suuntaviivojen lisäksi pystyn tietysti esimerkeillä näyttämään mitä koulutusryhmän edustamalta toimialalta muut ovat viestineet, sillä mikäs sen luotettavampi malli on kuin kilpailija? Voin totta kai myös kertoa mitä milläkin sosiaalisen median välineellä periaatteessa voisi tehdä, kun yritetään ennakoida vaikkapa erilaiset käyttäjien tarpeita sosiaalisen median kuplissaan.

Jos olet edellisiltä Masterchef-kausilta oppinut, että annostasi maisteleva tuomari on erityisen tarkkana pannacottan vaappuvasta värinästä, sitä tietoa toki kannattaa hyödyntää. Se miten parantaa viestintää sosiaalisessa mediassa vaatii tietysti myös datasta tehtyjen havaintojen huomioon ottamista, mutta se ei estä sitä, että keksisit tehdä sen viestisi eri tavalla tai kermavanukkaasi punajuuresta.

Luit oikein: kermavanukas punajuuresta. Sellainen se sosiaalisen median viestin tulisi olla, kiehtova ja siten joukosta erottuva, teidän pitkäjänteistä tarinaanne tukeva.

Viesti joka vetää puoleensa

Noista Masterchefin mysteerilaatikoista syntyvistä annoksista tuomarit maistavat vain ne tietyt, jotka kiinnittävät heidän huomionsa, kiehtovat heitä ajatuksena. Täsmälleen sama on niissä sosiaalisen median viesteissä, kiehtovat viestit huomataan ja niihin reagoidaan.

Erilainen on parempi kuin parempi, joten kun etsit keinoa miten parantaa viestintää sosiaalisessa mediassa, hahmota oma valttikorttisi ja vahvista sitä!

  • Uudistajat tekevät viestiessään muistakin luovia
  • Innokkaat yhdistävät ihmisiä vetoamalla tunteisiin
  • Voimakkaat johtavat varmuudella toisia kohti tavoitteita
  • Arvovaltaiset asettavat viestiessään uusia puoleensavetäviä standardeja
  • Luotettavat rakentavat uskollisuutta tutuilla vihjeillä
  • Mystiset viestivät herkkyydellä tehdäkseen vastaanottajista vielä parempia
  • Valppaat suojelevat yksityiskohtia ja vetoavat mahdollisuuden menettämisen pelkoon

PS. En voi tuosta noin vaan kelle tahansa vastata millainen juuri sinun sosiaalisen median viestisi pitäisi olla, mikä se sinun valttikorttisi on. Mitä luotettavampi vastaus tähän halutaan, sitä paremmin minun pitää tuntea kysyjä — organisaatio tai yksittäinen työntekijälähettiläs. Jos olet valmis tutustumaan, ota yhteyttä!

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273