Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Asiantuntijan henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu liittoutumalla toisten, sitä omaa valikoitua aihetta täydentävien henkilöbrändien kanssa.

Stara Median Jocka Träskbäck kävi Tampereen Crazy Townin avoimilla aamukahveilla juttelemassa vähän yritys- ja henkilöbrändäyksestä. Tunnin kestävillä avoimilla aamukahveilla saa tietysti vain pintaraapaisun aiheesta, mutta pintaraapaisukin antaa aihetta ajatuksille.

Minun ajatuksiini jäi aiheeksi Jockan suosittelema liittoutuminen. Kysyinkin häneltä onko hänen oma liittoutumisensa miten järjestelmällistä: saamani vastauksen perusteella hän lähestyy liittoutumisen hyödyntämistä sellaisella ”kilauta vaikuttavalle kaverille” -metodilla. Hän siis kertoi pirauttavansa esimerkiksi Jounin Kaupan Kaulasen Sampolle, joka eittämättä on vaikuttaja.

Meidän kaikkien kontakteissa ei kuitenkaan ole sampokaulasia eivätkä kaikki ole jockaträskbäckejä, vaikka kaikki henkilöbrändejä olemmekin. Miten meiltä siis itsekultakin onnistuu henkilöbrändin vahvistaminen liittoutumalla?

Millaisten liittolaisten kanssa henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu?

Kun minä olen vetämässä asiantuntijabrändi- ja henkilöbrändivalmennuksia (kysy lisää!), sanon melko varmasti jonkin variaation lauseesta ”Valikoi aiheesi ja pysy sen välittömässä läheisyydessä.” Myös Jocka kehotti tekemään vain brändimielikuvaa tukevia päivityksiä.

Liittoutuessa täytyy minun mielestäni miettiä mitkä aiheet tuota valikoitua aihetta tukevat. Ja sitten etsiä ne tahot, jotka ovat valikoineet omaksi aiheekseen ne sinua tukevat aiheet — siten se henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu.

Esimerkiksi jos se valikoitu aihe nyt sattuisi olemaan ”asiantuntijoiden henkilöbrändäys”, niin näkisin täydentäväksi osaamiseksi muun muassa valokuvaajan palvelut. Itseään brändäävä asiantuntija saattaa tarvita sekä ammattimaisesti otetut kuvat itsestään, että tietotaitoa kuvien ottamiseen. Näin ollen yhdeksi liittolaiseksi kannattaisi valita hyvä kuvaaja, joka vastaa molempiin tarpeisiin ja jolla on kiinnostusta kertoa yleisölleen myös henkilöbrändäyksestä.

Aihettasi tukevien sisältöjen lisäksi olisi tietysti hyvä, että liittolaisen verkosto ei ole pahasti päällekkäinen oman verkostosi kanssa. Tietysti niiden ihmisten, joita hän tavoittaa, on oltava kannaltasi oleellisia. Puhumattakaan sitten siitä, että sinun verkostosi on hänelle oleellinen saavutettava. Niin ikään on kiinnostavaa onnistuuko hän sisällöillään aikaansaamaan vuorovaikutusta, sillä vuorovaikutuksella saadaan ote algoritmeistä.

Tee siis taustatyötä ennen liittoutumista. Liittoutuman pitäisi olla sellainen, että se hyödyttää kaikkia osapuolia ja tekee sen monin tavoin. Tämän takaaminen on myös helpompaa, kun ryhmä on maltillisen kokoinen.

Miten liittolaisten kanssa pidetään yhtä?

Toisille tuo kaverille kilauttaminen tarpeen vaatiessa toimii, mutta henkilökohtaisesti ajattelin jotain hivenen järjestelmällisempää (ihan vaan jo siksi, etten pidä puhelimessa puhumisesta).

Liittouman tarkoitus on siis olla toisiaan tukeva joukko, parvi jos sallit.

  • He antavat ”shoutouteja” toisilleen sopivan tilaisuuden tullen eli pingaavat toisiaan keskusteluun ja hyödyntävät mainintoja muutenkin.
  • He jakavat strategisesti toistensa sisältöä eteenpäin omille verkostoilleen.
  • He ovat vuorovaikutuksessa toistensa sisältöjen kanssa, esimerkiksi kommentoiden ja reagoiden.
  • He ovat toinen toisilleen ne someritarit, jotka jakavat parhaat toimintatavat ja sparraavat kanavien käytössä.
  • Ehkä he jopa ovat toinen toistensa affiliatet, jotka auttavat toisen palveluiden myynnissä saaden siitä itse prosenttiosuuden.

Tietysti tämän pienen ryhmän kannattaa perustaa itselleen jokin sisäinen keskusteluryhmä, joka toimii heidän kannaltaan olennaisessa kanavassa. Se voi olla vaikka WhatsApp, suljettu Facebook-ryhmä tai vaikka ryhmä-DM (Direct Message) Instagramissa. Meillä on esimerkiksi Viestijöiden kirjoittajien sparrauskäytössä Slack, johon saa helposti kanavia eri keskustelun aihealueille.

Sopikaa yhdessä ryhmän toimintaperiaatteet: esimerkiksi huikkaatko ryhmälle joka kerta kun julkaiset sisältöä jossain kanavassa vai vain siinä tapauksessa, kun haluat järjestää tietylle viestille varmaa vuorovaikutusta? Kannattaa myös miettiä viitataanko itse parveen millään muotoa, henkilökohtaisesti menisin Fight Clubin säännöillä.

Ryhmän kesken kannattaa myös terottaa sitä ajatusta, että vuorovaikutuksen ei tule olla robottimaista, vaan tarkoituksenmukaista ja autenttista. Idea ei ole se, että nyt vaan hirveästi lisänäkyvyyttä sille omalle sisällölle. Idea on luoda kestävä suhde, josta saatavat hyödyt kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti!

Onko työntekijälähettilyys koskaan ollut näin tärkeää kuin nyt?

Onko työntekijälähettilyys koskaan ollut näin tärkeää kuin nyt?

”Luottamus on vaikein saada, arvokkain pidellä ja helpoin menettää.” Näin lukee post-it-lapulla työpisteeni seinällä. Luottamus on kuitenkin kuluneen vuoden aikana monin paikoin menetetty. Luottamuksen rapistuminen on avainsyy työntekijöiden aidon viestinnän tarpeellisuudelle, sillä juuri työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta viestimällä oikeista asioista oikeilla tavoilla.

Useampikin kollega ennusti Kurion somemarkkinoinnin trendit 2017 -tutkimuksessa, että työntekijälähettilyys sanana hiipuu unholaan. Trendinä ja sanana sen sopiikin mennä (koska siis minun lupaanihan se vain odotteli), mutta toimintana se ei ole ehkä koskaan ollut merkittävämpää kuin vuonna 2017!

Miksi työntekijälähettilyys on merkittävää juuri nyt? Vuoden 2017 Edelman Trust Barometerin mukaan luottamus on kriisissä. Luottamus siihen, että intituutiot toimivat oikein, on rappeutunut. Ilmassa on tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja toivottomuudesta sekä luottamuspula nykyisiä auktoriteettejä kohtaan. Eletään kaikukammiossa, jossa totuus on menettänyt merkityksensä.

Keneen enää luotetaan?

Jos valtiojohto, media, elinkeinoelämä ja jopa kansalaisjärjestöt ovat menettäneet luottamuksensa, niin miten on sitten niiden työntekijöiden laita?

Luottamus organisaation kaikkiin puolestapuhujiin on laskenut: merkittävimmät menetykset luottamuksessa ovat kokeneet toimitusjohtaja sekä johtokunta. Ikävä kyllä ihmiset ovat saaneet tarpeekseen myös asiantuntijoista.

Luottamus kaikkiin viestijöihin on laskenut.

Huomaa kuitenkin, että pienin muutos luottamuksessa koskee ”kaltaistani henkilöä” eli asiantuntijat nauttivat toisten asiantuntijoiden luottamusta ja toimitusjohtajat toisten toimarien luottamusta. Jotta yleisön luottamusta saataisiin vahvistettua, kannattaa pyrkiä tukemaan erityisesti ostajapersoonianne vastaavia työntekijäbrändejä.

Työntekijälähettiläänä omassa verkostossa toimiminen on nyt hyvin tehtynä hoitokeino! Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta.

Mitä työntekijälähettilään kannattaa viestiä?

Nyt viimeistään pitää kuitenkin tajuta se, että työntekijäbrändiä ei tule hassata organisaation viestien papukaijana toistamiseen. Luottamusta ei rakenneta tuuttaamalla.

Luottamus järjestelmän luhistumiseen uskovien mielissä rakennetaan pitämällä pesä puhtaana. Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta kertomalla omin sanoin, omalla äänellä asioista, joista kaivataan aitoa vahvistusta.

Luottamus luodaan viestimällä tietyistä asioista

Yllä olevassa kuvassa ovat ne asiat, joista työntekijöiden olisi nyt hyvä viestiä verkostoilleen. Kuten olen aiemminkin sanonut, työntekijälähettilyys kumpuaa hyvästä työpäiväkokemuksesta. Nyt se työhyvinvointi on vieläkin suuremmassa osassa, sillä se on tärkeää työntekijöidenne lisäksi myös yleisölle.

Eli käytännössä työntekijöiden viesteihin kaivataan ainakin tätä:

  • Käytännön kokemukset ja tarinat siitä, että työntekijöitä kohdellaan hyvin
  • Ei mainosmaista vaan esimerkiksi tarinamaisiin caseihin perustuvaa tietoa tarjolla olevista korkealaatuisista tuotteista ja palveluista
  • Näytetään eri tavoin käytännössä myös muille, kuinka kuunnellaan asiakkaita

Työntekijä on luotetuin tiedonlähde erityisesti työntekijöiden ja asiakkaiden kohtelua koskevissa asioissa, mutta myös kaikissa muissa kategorioissa!

Työntekijä on luotettavin lähde kaikissa aihekategorioissa

Huomaa kuitenkin, että henkilökohtainen kokemus on aavistuksen dataa uskottavampaa ja suorapuheisuus päihittää kohteliaisuuden sekä diplomaattisuuden. Eli tarkoitan tosissani sitä rehellistä tarinointia! Spontaaniudesta on myös hyötyä, kun puhutaan siitä tuntuuko tieto oikealta.

Tarina päihittää datan

Millä välineillä työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta?

Myös viestintään käytettävällä välineellä on nyt väliä luottamuksen kannalta. Ikävä kyllä perinteinen media ei ole ainoa, joka on kokenut menetyksiä luottamuksen saralla, vaan myös sosiaalisen median pisteet ovat laskeneet.

Informaation lähteenä kannattaa mielestäni — erityisesti työntekijälähettilyyden ollessa kyseessä — huomioida hakukoneet, joiden luotettavuuspisteet ovat kasvaneet yhdessä ”vain verkossa” -median sekä omistetun median kanssa.

Sosiaalinen media on menettänyt luotettavuuttaan, työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta esimerkiksi bloggaamalla

Tulkitsisin tätä sinuna niin, että kaikkia organisaation viestijöitä kannattaa kannustaa kertomaan siitä omasta työpäiväkokemuksesta, luotettavista tuotteista sekä asiakkaiden kuuntelemisesta erityisesti sellaisilla sisällöillä, joilla on mahdollisuus osua hakukoneisiin. Hakukoneoptimoinnin kannalta parhaista sisältöformaateista kannattaa tsekata vaikkapa Mozin video The 10 Types of Content That Work Best for SEO.

Työntekijöiden viestintää verkkosivuillanne voisi minusta tapahtua tuolta 10 kohdan listalta ainakin näissä muodoissa:

  1. Säännöllisesti ilmestyvät blogiartikkelit
  2. Yksityiskohtaiset ja informaatiorikkaat listat
  3. Monisivuiset oppaat
  4. Visualisoitu data tai muu monimutkainen tieto
  5. Video

Toki tuo visualisoitu data kannattaa kuvana julkaista myös niissä sosiaalisen median kanavissa, kannattaa kokeilla esimerkiksi animoitu GIFiä Twitterissä. Videoitakin julkaisisin niille omistetuissa kanavissa. Nämä sitten taas kannattaa upottaa verkkosivuille, vaikkapa blogisisällön joukkoon.

Nyt on korkein aika keskittyä työntekijöidenne ääneen, viestiin ja viestinnänvälineisiin.

Artikkeli on julkaistu 3.2.2017 englanniksi Smarpin blogissa otsikolla Has Employee Advocacy Ever Been More Important? 

Pölyt pois someohjeesta – Kela näyttää esimerkkiä!

Pölyt pois someohjeesta – Kela näyttää esimerkkiä!

Onko sinunkin työpaikkasi someohje haudattu intranetin uumeniin? Jos ohje on olemassa niin milloin viimeksi olet vilkaissut sitä? Onko siinä kieltoja vai kannustusta?

Tällaisten kysymysten kanssa painiskellaan monessa yrityksessä ja organisaatiossa. Kela näytti esimerkkiä julkishallinnon organisaatioille ja rakensi pala palalta uuden someohjeen, jonka tehtävä on innostaa ja kannustaa Kelan asiantuntijoita viestimään somessa. Koko projektin priimusmoottorina toimi Kelan someviestinnästä vastaava asiantuntija Olga Tarsalainen.

Hyvälle someohjeelle tuli tarvetta, kun kelalaisia ryhdyttiin voimallisemmin kouluttamaan viestimään somessa. Olga kääri hihat vuoden alussa ja on tämän vuoden aikana vetänyt jo yli 50 talon sisäistä someklinikkaa ja saanut avainhenkilöt innostumaan.

– Someklinikoilla koulutetaan ja innostetaan kelalaisia rakentamaan omaa asiantuntijuuttaan viestimällä somessa. Tästä näkökulmasta katsottuna vanha someohje ei toiminut, sillä se perustui älä tee sitä ja älä tee tätä -tyyppisiin kieltoihin. Jotta asiantuntija rohkaistuu viestimään, hän tarvitsee kannustavaa ohjeistusta, jossa annetaan myös konkreettisia neuvoja.

Uuden someohjeen luominen on Kelassa ollut pitkä prosessi, joka alkoi brain storming -sessioista Olgan, viestintäpäällikkö Minna Latvalan ja markkinoinnista vastaavan Pauliina Venäläisen kesken. Kirkas tavoite oli innostaa kelalaiset viestimään omista töistään, mikä hyödyttää niin Kelaa kuin asiantuntijaa itseään.

Someohjeen luonnosta katsottiin läpi usealla eri kokoonpanolla, kunnes siihen alkoi pikkuhiljaa muokkautua olennaisimmat asiat. Tämä työporukan osallistaminen ohjeen tekemiseen varhaisessa vaiheessa on hyvä keino myös sitouttaa ihmiset käyttämään uutta ohjeistusta. Ohjeiden viimeisessä työvaiheessa ja kuvan tuotannossa Kela käytti myös talon ulkopuolisia asiantuntijoita.

Johdon sitoutuminen oleellista

Olgan oma henkilökohtainen missio on sekä tuoda Kelaan lisää iloa ja positiivista energiaa että saada johto someen ja kelalaiset kehittämään siellä omaa asiantuntijuuttaan. Olga on kulkenut some-apostolina talon sisällä eli käytännössä jalkautunut myös johtajien luokse ja ohjannut heidät kädestä pitäen viestimään somessa.

– Lähtökohtana someohjeen tekemisessä oli se, että ei saada ohjetta hyvin läpi, jos johto ei ole siihen sitoutunut. Otin tehtäväkseni sparrata ja rohkaista myös meidän johtoa someen.

– Johdon sitouttamisessa on auttanut myös se, että erityisesti viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki on tukenut ja kannustanut mua. Olen tuntenut, että mulla on ”omat” tukijoukot taustalla.

Oma persoona ja osaaminen peliin

Olgan mielestä talon sisäisillä viestinnän asiantuntijoilla on tärkeä rooli, kun lähdetään sitouttamaan johtoa mukaan someviestintään. Hänellä on siihen toimiva resepti:

– Ensinnäkin toimi itse hyvänä esimerkkinä. Sitten varaa aika palaveriin ja kerro mitä hyötyä johtajalle on someviestinnästä ja miten se hyödyttää koko organisaatiota. Tämä on sitä mindsetin muokkausta. Sen jälkeen ohjaa kädestä pitäen johtaja luomaan oma profiili ja viestimään somessa asiantuntijana.

– Mä olen laittanut tässä hommassa koko persoonani ja osaamiseni peliin. Johtajalla ei ole aikaa lähteä lukemaan kokonaisia oppaita miten kannattaa somessa viestiä.

Hyvä kannustin johtajalle on myös oma henkilökohtainen somestrategia, jonka Olga on myös joillekin johtajille tehnyt. Strategiaan liittyy tulosten mittaaminen ja kun johtaja näkee, miten laajalle hänen viestinsä on levinnyt, niin se lisää kummasti motivaatiota.

– Meillä johto innostui entisestään, kun esittelin myös Twitter-analytiikkaa.

Someohjeen jalkauttaminen

Miten varmistetaan, että uusi someohje otetaan käyttöön ja se juurtuu osaksi jokapäiväistä viestintää?

Ensimmäinen asia Kelassa oli, että otetaan mukaan mahdollisimman laaja porukka ohjeen suunnitteluun. Toinen asia on pitää huolta, että ohje on tarpeeksi ytimekäs ja sisältää vain ne olennaisimmat asiat. Tämä varmistetaan vielä tiivistämällä ohje yhteen kuvaan. Kolmas asia on ohjeen tehokas lanseeraus.

 

Kelan someohje
Someohje sisäistetään paremmin kun kerrot sen yhdellä kuvalla. Kelaa miten viestit somessa on siitä hyvä esimerkki.

 

– Me päätimme järjestää somestartit, joissa julkaistaan isosti uusi ohje pääjohtaja Liisa Hyssälän johdolla ja innostetaan porukkaa käyttämään sitä. Ensimmäinen startti pidettiin kaikille Kelan esimiehille ja toinen startti kaikille kelalaisille. Somekouluttajamme Hanna Takala Zentosta piti molemmille ryhmille sopivat palopuheet. Molemmat startit videoitiin ja kelalaiset näkivät ne eri puolilla Suomea.

Kuvallinen someohje on Olgan mielestä tehokkaampi, sillä sen voi laittaa esimerkiksi oman työkoneen taustakuvaksi. Ja kun someohje tehdään oppaan muotoon, niin sen voi halutessaan myös siististi tulostaa vihoksi, jota voi pitää työpöydällä aina saatavilla.

Jatkossa Kela aikoo varmistaa someohjeen ajanmukaisuuden päivittämällä ohjetta kerran vuodessa.

Someohje osana jokapäiväistä viestintää

– Someohjeella on valtava merkitys Kelan jokapäiväisessä viestinnässä juurikin siksi, että niin monia kiinnostaa oman asiantuntijuuden kehittäminen, mutta ei uskalleta lähteä liikkeelle kun ei tiedetä varmasti että mitä saa ja mitä kannattaa tehdä somessa.

Palaute on Olgan mukaan ollut ihan loistavaa henkilökunnalta, koska koetaan, että nyt on jokaisella mahdollisuus lähteä kehittämään omaa asiantuntijuuttaan.

– Kelassa koettiin tosi positiivisena se, että someviestinnän keskiössä ei ole organisaatio vaan yksittäinen kelalainen ja me haluamme että nimenomaan työntekijä viestii. Viestintä kelalaisen kasvoilla menee niin paljon tehokkaammin perille kuin viestintä organisaation logon takaa.

Kelassa porukan someviestinnän tukeminen jatkuu mm. niin, että heillä on joka toinen tiistai someklinikka, jossa osallistujilla on mahdollisuus kysyä ja saada uusia vinkkejä viestintään.

– Lisäksi meillä on kelalaisten kesken salainen Facebook-ryhmä eli Kelan someritarit, jossa on yli 200 jäsentä. Siellä vinkataan ajankohtaisia juttuja ja se toimii hyvin sparrausfoorumina. Me valitsimme yhteiseksi viestintäkanavaksi juuri Facebookin, koska kelalaiset käyttävät sitä eniten ja kokevat sen käteväksi välineeksi, jossa kaikilla tasapuolisesti on mahdollisuus viestiä, myös työajan jälkeen. Ryhmässä on kevyttä keskustelua Kelan asioista ja somesta.

Lopuksi vielä Olgan 3 vinkkiä liittyen someohjeen tuotantoon ja asiantuntijoiden someviestintään:

  1. Sitouta johto!
  2. Motivoi ja kannusta oman esimerkin kautta!
  3. Tuo esiin hyödyt yksilölle eikä niinkään organisaatiolle!

 

Valokuva: Annika Söderblom

Koukuta yleisö työntekijöiden tarinoilla!

Koukuta yleisö työntekijöiden tarinoilla!

Mietitäänkö teillä, mitä kohderyhmiä koukuttavaa sisältöä seuraavaksi tuotetaan?

Tämä on päivittäinen kysymys yhä useammilla työpaikoilla. Kun sisältömarkkinointi ja työntekijälähettilyys ovat yleistyneet, niin viestintä kuuluu jo lähestulkoon kaikille työntekijöille.

Yksi koukuttavimmista sisältölajeista on tarinoiden kertominen. Se on itse asiassa sisältöjen kuningaslaji, jota voi soveltaa hyvin myös markkinoinnissa ja viestinnässä. Parhaassa tapauksessa työntekijät antavat brändille persoonallisen äänen ja tekevät sen yleisölle helpommin lähestyttäväksi.

Mieti, mistä kaikista omaan työpaikkaan liittyvistä asioista voisit kertoa tarinoita? Tässä yksi vinkki ja siihen liittyviä esimerkkejä: työntekijätarinat. Ne voivat käytännössä olla niin työntekijöiden kertomia tarinoita kuin tarinoita työntekijöistä.

Esimerkki 1: RAY

Tarinat työntekijöistä ovat tärkeä osa monen yrityksen tai organisaation rekrymarkkinointia.

Esimerkiksi RAY julkaisee verkkosivujensa rekry-osiossa tarinoita työntekijöidensä tarinoita. Aika tehokas keino markkinoida peliyhtiötä myös mielenkiintoisena työpaikkana, jossa tarvitaan monenlaisia osaajia.

RAY

RAY:n työntekijät kertovat myös somessa, esim. Twitterissä pieniä tarinoita ja ”tunnelmapalasia” työpaikaltaan hashtagilla #munrahis. Tämä on oiva esimerkki vaikuttavasta asiantuntijaviestinnästä sekä työntekijälähettilyydestä. Hyvä vinkki muillekin työpaikoille!

munrahis_twitter_esimerkki

Esimerkki 2: Verohallinto

Huumori on loistava tyylilaji ja sitä voi toki soveltaa myös organisaation ulkoisessa viestinnässä ja erityisesti tarinoiden kerronnassa, kun sen tekee tyylillä.

Verohallinto ja erityisesti asiakaspalvelu on onnistunut kiillottamaan roimasti imagoaan kekseliäällä, myös huumorin virittämällä someviestinnällään. Tästä hyvä esimerkki on asiakaspalvelun työntekijöiden Snapchatissa kertomat hauskat puhelut:

”Mulle soitti nainen ja sen poika söi puhelun aikana jotakin tulista jauhoa ja nainen huusi pojalleen että minkä takia sun täytyy aina tehdä jotain tälläistä, ota maitoa! Mä sanoin että eikun ota leipää, se on tehokkaampaa, jonka jälkeen nainen sanoi pojalleen että nyt uskot verotätiä, ota vaaleaa leipää!”

veroh_pojan suu palaa

veroh_haastattelija

Ja näin kohennettiin pykälän verran Verohallinnon asiakaspalvelun mainetta ja luottamusta asiantuntijuuteen – asiassa kuin asiassa 🙂

Esimerkki 3: Sonera Stoori

Sonerassa haluttiin kertoa kaikelle kansalle kuinka arki sujuu ja mitä soneralaiset tekevät päivät pitkät. Tästä ideasta syntyi videoblogi-sarja Sonera Stoori, jota on katseltu YouTubessa tuhansia kertoja. Videoita on levitetty tehokkaasti myös Facebookissa ja Twitterissä.

sonera2

Mistä tarinoiden kerronta aloitetaan?

Jos haluat työntekijöitä mukaan tarinankerrontaan, niin mieti omalla työpaikallasi:

  • Mitä tarinoiden avulla tavoitellaan?
  • Mitä kaikkia/millaisia tarinoita työntekijät (eri osastoilla) jo kertovat?
  • Mikä on se punainen lanka, jolla sidotaan työntekijöiden tarinoita yhteen?
  • Kuka/ketkä osaavat parhaiten kertoa myös toisten tarinoita?
  • Ketkä ovat ne henkilöt, joiden tarinoiden avulla voidaan parhaiten kasvattaa koko brändin/organisaation vaikuttavuutta?
  • Miten rohkaistaan työntekijöitä kertomaan tarinoita, mikä on se porkkana?
  • Mitä työkaluja tai koulutusta tarvitaan, jotta tarinoista voidaan tehdä mahdollisimman kiinnostavia ja vaikuttavia?

Työntekijöille kannattaa rohkaisun ja mahdollisen koulutuksen lisäksi antaa eväitä omaan tarinankerrontaan. Kehitä yleinen kysymyspatteristo, jonka avulla voi vauhdittaa tarinoita syntymään. Kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:

  • Mitkä ovat viisi asiaa, jotka sinua eniten innostavat?
  • Mikä työpaikalla/työssä on tärkeintä?
  • Milloin viimeiksi koit onnistumisen tunnetta ja miksi?
  • Miten luodaan hyvä asiakaskokemus, kerro esimerkki?
  • Kerro yksi epäonnistuminen ja mitä siitä opit?

Kun työntekijöiden tarinoiden kerronta käynnistetään, niin se on ehtymätön lähde ja siitä voi tulla kantava osa sisältömarkkinoinnin kivijalkaa. Tärkeintä tarinoissa on niiden aitous ja työntekijän ”oma ääni”. Yleisö somessa kyllä huomaa, jos tarinat ovat keinotekoisia.

Tämän lajin hienous piilee myös siinä, että kun kerrot tarinan niin markkinoit ja vaikutat usein huomaamattasi.

Työntekijälähettilään on kuoltava

Työntekijälähettilään on kuoltava

Työntekijälähettilyyden tavoite saattaa paikoitellen olla melko kyseenalainen. Mitäpä jos lähestyvänä syksynä luovuttaisiin siitä tavoitteesta, että työntekijä olisi markkinointikone ja jakaisi työpaikkansa kaikki mahdolliset linkit blogauksista tarjouksiin verkostoilleen? Sen sijaan asetettaisiin kaikkien — niin organisaation kuin sen tekijöidenkin — yhteiseksi tavoitteeksi nostaa tekijöiden osaamista ja kehittymistä esille.

Ei muuten, mutta me olemme Suomessa varsin harjaantuneita vaikenemaan osaamisestamme ja erinomaisuudestamme. Puhumme vähän ja pakkaako sekään olemaan sitä asiaa, jolla kassakone kilahtaa?

”Kun tehdään työtä sen eteen, että tiimin asiantuntijat nostetaan parrasvaloihin ja nostetaan heidän osaamistaan siellä parrasvaloissa hehkumisessa niin luodaan positiivinen kehä, jonka lopputuloksena firmakin tulee kyllä huomatuksi positiivisessa valossa.”
– Mari Oksanen artikkelin Kaikki tahtoo säkenöivän asiantuntijabrändin kommenteissa

Olen nyt muutaman vuoden työntekijälähettilyysasian paukuttamisen jälkeen sitä mieltä, että työntekijälähettilyyden on kuoltava ja työntekijöiden osaamisen lähettämisen on herättävä eloon! Työntekijälähettilyyden tavoite ei vaan voi olla se, että työntekijä tekee markkinoinnin firman puolesta, pikemminkin päin vastoin.

Työntekijälähettilyyden tavoite on näyttää osaaminen

Kävin keväällä Kelassa juttelemassa heidän asiantuntijoilleen siitä, kuinka asiantuntijuutta rakennetaan ja vahvistetaan sosiaalisessa mediassa. Siis käytännössä siitä verkossa toimimisesta, jonka sivutuote on organisaation brändiä vahvistava työntekijälähettilyys. Keskustelimme muun muassa siitä, että työntekijöinä tuetaan reaktioilla (tykkäämällä, kommentoimalla, jakamalla) niitä työkaverien pyrkimyksiä.

Vaan millaisilla sosiaalisen median sisällöillä yritys voi levittää työntekijöidensä energiaa?

Esittele kuvilla, videoilla ja livevideoilla käytännön tekemistä ja kulttuuria

Etenkin videoformaatti on mitä erinomaisin väline työnsankarien ja heidän osaamisensa esittelemiseen. Ei tarvita mitään erikoista draaman kaarta siihen, että näytetään kuinka asiat valmistuvat tai kuinka palvelu pelaa. Esimerkiksi Fazerilla on ollut kiinnostavia livelähetyksiä Facebookissa, kuten Turkkarilive 13.6.2016. Työntekijä ei välttämättä ole Fazerin lähetyksissä pääosassa, mutta hänen osaamisensa on kuitenkin läsnä siinä hetkessä — se lienee monelle suomalaiselle työntekijälle nimenomaan helpotus eikä harmitus.

Sitä epäilemättä helposti ajattelee, että ei se oma tekeminen ole mitenkään kiinnostavaa katseltavaa. Mutta niin vaan esimerkiksi konepajalta voi tulla videoiden muodossa varsin positiivinen tuulahdus! Todellisuus on monin verroin kiinnostavampaa kuin päälleliimattu hassun hauskuus.

Nosta hattua käyttämällä mainintoja

Kun yrityksen somekanavilla tuodaan esille vaikkapa uusi tuote tai linkitetään johonkin uuteen sisältöön, kannattaa mahdollisuuksien mukaan mainita tekijän tili. Kiitos on kuusikirjaimiseksi sanaksi yllättävän vaikea sanoa, joten tämä vaatii ahkeraa harjoittelua! Toista sitä usein yhdistettynä @-merkillisiin työntekijöiden nimiin.

Kiitoksen lisäksi mainitsemaan pääsee tietysti muissa tilanteissa, kuten jos työntekijä on vaikka suorittanut jonkin sertifikaatin tai vaikka voittanut harrastamassaan lajissa jotakin. Näytä, että olette koko porukalla ylpeitä hänestä!

Mainintoja on syytä hyödyntää myös yhteyksien synnyttämiseksi. Mikäs sen parempi tapa esitellä osaamista, kuin ottaa työntekijä mukaan asiakkaan ja asiakaspalvelun keskusteluun sopivassa tilanteessa? Esimerkiksi jos matkafirmalta kysytään Twitterissä jostain kohteesta jotain, lienee helppo pingata keskusteluun mukaan joku työntekijöistä, joka on kyseisen kohteen ekspertti. Tämä tietysti vaatii kevyttä prosessin hiomista siltä osin, että missä asioissa voidaan pingata tekijöitä mukaan ja keiden puoleen voidaan kääntyä.

Toki työntekijän tilin mainitsemisen takana on myös se ajatus, että hänen asiantuntijabrändiään ryhdytään seuraamaan ja siten lopputuotteena voi hyvinkin olla paitsi uusia seuraajia myös asiakkaita.

Kehitä mahdollisuuksia esitellä työntekijöiden tietotaitoa

Sen sijaan, että ryhtyisitte nyt esittelemään aulatiloissanne valokuvakehyksellä kuukauden työntekijän, kannattaa miettiä miten voisitte lisätä vaikka verkkosivuilla työntekijöiden näkyvyyttä. Voisiko esimerkiksi verkkokaupassa tuotteen yhteydessä olla mahdollisuus jakaa työntekijän vinkki tuotteen käytöstä tms.? Mitä jos yhtenä viikkona joka kuukausi Instagram-tilillä olisi jonkun työntekijän suorittama takeover?

Nyt on korkein aika ruveta rehentelemään sillä osaamisella, jota teidän tekijöillänne on.

PS. Työntekijälähettilyys saa toki terminäkin kuolla, onhan se meistä kaikista rakkauttakin rumempi sana.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273