Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Asiantuntijan henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu liittoutumalla toisten, sitä omaa valikoitua aihetta täydentävien henkilöbrändien kanssa.

Stara Median Jocka Träskbäck kävi Tampereen Crazy Townin avoimilla aamukahveilla juttelemassa vähän yritys- ja henkilöbrändäyksestä. Tunnin kestävillä avoimilla aamukahveilla saa tietysti vain pintaraapaisun aiheesta, mutta pintaraapaisukin antaa aihetta ajatuksille.

Minun ajatuksiini jäi aiheeksi Jockan suosittelema liittoutuminen. Kysyinkin häneltä onko hänen oma liittoutumisensa miten järjestelmällistä: saamani vastauksen perusteella hän lähestyy liittoutumisen hyödyntämistä sellaisella ”kilauta vaikuttavalle kaverille” -metodilla. Hän siis kertoi pirauttavansa esimerkiksi Jounin Kaupan Kaulasen Sampolle, joka eittämättä on vaikuttaja.

Meidän kaikkien kontakteissa ei kuitenkaan ole sampokaulasia eivätkä kaikki ole jockaträskbäckejä, vaikka kaikki henkilöbrändejä olemmekin. Miten meiltä siis itsekultakin onnistuu henkilöbrändin vahvistaminen liittoutumalla?

Millaisten liittolaisten kanssa henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu?

Kun minä olen vetämässä asiantuntijabrändi- ja henkilöbrändivalmennuksia (kysy lisää!), sanon melko varmasti jonkin variaation lauseesta ”Valikoi aiheesi ja pysy sen välittömässä läheisyydessä.” Myös Jocka kehotti tekemään vain brändimielikuvaa tukevia päivityksiä.

Liittoutuessa täytyy minun mielestäni miettiä mitkä aiheet tuota valikoitua aihetta tukevat. Ja sitten etsiä ne tahot, jotka ovat valikoineet omaksi aiheekseen ne sinua tukevat aiheet — siten se henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu.

Esimerkiksi jos se valikoitu aihe nyt sattuisi olemaan ”asiantuntijoiden henkilöbrändäys”, niin näkisin täydentäväksi osaamiseksi muun muassa valokuvaajan palvelut. Itseään brändäävä asiantuntija saattaa tarvita sekä ammattimaisesti otetut kuvat itsestään, että tietotaitoa kuvien ottamiseen. Näin ollen yhdeksi liittolaiseksi kannattaisi valita hyvä kuvaaja, joka vastaa molempiin tarpeisiin ja jolla on kiinnostusta kertoa yleisölleen myös henkilöbrändäyksestä.

Aihettasi tukevien sisältöjen lisäksi olisi tietysti hyvä, että liittolaisen verkosto ei ole pahasti päällekkäinen oman verkostosi kanssa. Tietysti niiden ihmisten, joita hän tavoittaa, on oltava kannaltasi oleellisia. Puhumattakaan sitten siitä, että sinun verkostosi on hänelle oleellinen saavutettava. Niin ikään on kiinnostavaa onnistuuko hän sisällöillään aikaansaamaan vuorovaikutusta, sillä vuorovaikutuksella saadaan ote algoritmeistä.

Tee siis taustatyötä ennen liittoutumista. Liittoutuman pitäisi olla sellainen, että se hyödyttää kaikkia osapuolia ja tekee sen monin tavoin. Tämän takaaminen on myös helpompaa, kun ryhmä on maltillisen kokoinen.

Miten liittolaisten kanssa pidetään yhtä?

Toisille tuo kaverille kilauttaminen tarpeen vaatiessa toimii, mutta henkilökohtaisesti ajattelin jotain hivenen järjestelmällisempää (ihan vaan jo siksi, etten pidä puhelimessa puhumisesta).

Liittouman tarkoitus on siis olla toisiaan tukeva joukko, parvi jos sallit.

  • He antavat ”shoutouteja” toisilleen sopivan tilaisuuden tullen eli pingaavat toisiaan keskusteluun ja hyödyntävät mainintoja muutenkin.
  • He jakavat strategisesti toistensa sisältöä eteenpäin omille verkostoilleen.
  • He ovat vuorovaikutuksessa toistensa sisältöjen kanssa, esimerkiksi kommentoiden ja reagoiden.
  • He ovat toinen toisilleen ne someritarit, jotka jakavat parhaat toimintatavat ja sparraavat kanavien käytössä.
  • Ehkä he jopa ovat toinen toistensa affiliatet, jotka auttavat toisen palveluiden myynnissä saaden siitä itse prosenttiosuuden.

Tietysti tämän pienen ryhmän kannattaa perustaa itselleen jokin sisäinen keskusteluryhmä, joka toimii heidän kannaltaan olennaisessa kanavassa. Se voi olla vaikka WhatsApp, suljettu Facebook-ryhmä tai vaikka ryhmä-DM (Direct Message) Instagramissa. Meillä on esimerkiksi Viestijöiden kirjoittajien sparrauskäytössä Slack, johon saa helposti kanavia eri keskustelun aihealueille.

Sopikaa yhdessä ryhmän toimintaperiaatteet: esimerkiksi huikkaatko ryhmälle joka kerta kun julkaiset sisältöä jossain kanavassa vai vain siinä tapauksessa, kun haluat järjestää tietylle viestille varmaa vuorovaikutusta? Kannattaa myös miettiä viitataanko itse parveen millään muotoa, henkilökohtaisesti menisin Fight Clubin säännöillä.

Ryhmän kesken kannattaa myös terottaa sitä ajatusta, että vuorovaikutuksen ei tule olla robottimaista, vaan tarkoituksenmukaista ja autenttista. Idea ei ole se, että nyt vaan hirveästi lisänäkyvyyttä sille omalle sisällölle. Idea on luoda kestävä suhde, josta saatavat hyödyt kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti!

Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Eilen puhuttiin työntekijälähettilyydestä. Tänään puhutaan mielummin asiantuntijaviestinnästä. Myös henkilöbrändin rakentaminen on nyt kovasti tapetilla, jos niin tahtoo asian sanoittaa.

Joka tapauksessa pääroolissa on henkilö (työntekijä), joka viestii omista osaamisalueistaan ja rakentaa näin omaa asiantuntijuuttaan. Samalla hän voi kantaa oman kortensa kekoon työpaikkansa asiantuntija-aseman vahvistamisessa.

Kaikille asiantuntijoille (some)viestintä ei ole helppoa kuin heinänteko ja monille on haasteellista erityisesti alkuun pääseminen, säännöllisen viestinnän ylläpito ja oman tyylin löytyminen. Hyvät esimerkit ja muiden kokemukset ovat arvokasta tietoa, joten tein pienen kyselyn ja kokosin eväitä ja vinkkejä asiantuntijan viestintään.

Vinkkejä ja eväitä oman profiilin rakentamiseen ja ylläpitoon antaa 7 mahtavaa asiantuntijaa eri osaamisalueilta: Kaisa Lipponen, Petra Sievinen, Jarmo Tuutti, Salla Paajanen, Olga Tarsalainen, Pirjo Jantunen ja Saana Rossi. He vaikuttavat omassa työssään asiantuntijoina mm. viestinnän, johdon, markkinoinnin tai HR:n saroilla.

Millainen on kiinnostava henkilöprofiili?

Kaisa Lipponen, Director, Corporate Communications, Neste
Sellainen asiantuntija somessa on kiinnostava, joka jakaa omia näkemyksiään tuottamalla omaa sisältöä ja osallistumalla keskusteluihin. Muidenkin tuottamaa sisältöä kannattaa jakaa omalle verkostolle, mutta siitä ei vielä välity kuvaa asiantuntijan omasta osaamisesta toisin kuin esim. keskustelusta tai bloggauksesta. Kiinnostavuutta lisää huomattavasti, jos osaa viestiä aidosti ja ymmärrettävästi. Myös keskusteluiden aloittaminen kertoo, että asiantuntija on kiinnostunut kehittämään omaa osaamistaan kuuntelemalla muita, eikä keskity vain toitottamaan omaa sanomaansa.

Petra Sievinen, External Communications Leader, IBM
Mielestäni asiantuntija on kiinnostava, kun hän kertoo oman mielipiteensä ja jakaa monipuolisesti tietoa alastaan – ei vain oman työnantajansa viestejä.

Jarmo Tuutti, markkinointipäällikkö, Karttakeskus Oy
Persoonallinen ja näkemyksellinen. Eli ihminen on oma mielenkiintoinen itsensä ilman turhan väkinäistä yrittämistä. Samalla on tärkeää tuoda mukaan jotain näkemyksellisyyttä, eikä vain toistella kaikkien muidenkin toistelemia viimeisimpiä trendijuttuja.

Salla Paajanen, toimittaja, uutisankkuri, Yleisradio
Minua kiinnostavat somessa asiantuntijaprofiilit, joissa on mukana myös henkilökohtaista persoonaa. Henkilö- ja asiantuntijaprofiiliutta ei kannata siis erottaa täysin toisistaan. Jos somessa toimii ainoastaan oman taustaorganisaationsa äänitorvena tai viestii vain omaan alaansa liittyvistä asioista, profiili ei pitkän päälle herätä kiinnostusta, koska viestintä alkaa tuntua ennemminkin spämmäämiseltä. Kiinnostava henkilö osallistuu keskusteluihin, ja vähintäänkin seuraa oman postauksensa herättämiä rektioita niitä kommentoimalla. Koko ajan ei tarvitse olla aktiivinen, mutta edes toisinaan, sillä seuraajiaan kannattaa huomioida, koska some on tasa-arvoinen. Asiantuntijan asiantuntijuus, älykkyys ja huumorintaju vetoavat minuun.

Luotettavuus, rohkeus ja oma mielipide tärkeitä

Olga Tarsalainen, viestintäasiantuntija, someviestinnästä vastaava, Kela
Kiinnostavassa asiantuntijaprofiilissa näkyy selvästi asiantuntijuus, luotettavuus, intohimo, rohkeus, luovuus ja tietynlainen itsevarmuus. Jos haluan jakaa toisen asiantuntijan sisältöä, haluan tuntea, että tieto on luotettavaa. Kiinnostun profiileista, joissa kuuluu vahva oma ääni. Rosoisuuttakin saa olla

Pirjo Jantunen, yritysvastuupäällikkö, Helen
Asiantuntijalla pitää olla selkeä näkökulma ja aihe, ja niistä jotain sanottavaa eli mielipide. Pelkkä toisten sanoman välittäminen ei kiinnosta. Myös liika poukkoilu aiheesta toiseen voi etäännyttää.

Saana Rossi, rekrytoinnista ja työnantajakuvasta vastaava, Vincit Oy
Kiinnostavalla asiantuntijalla on aktiivinen profiili, joka on mukana keskusteluissa, tuo omia näkökulmia rohkeasti esille mutta keskittyy muuhunkin kuin vain itseensä eli sisältökeskeistä ennemminkin kuin henkilökeskeistä viestintää ja oman navan korostamista. Hän ei ota itseään liian vakavasti, viestinnän aitous ja luontevuus on tärkeitä.
Rekryn kannalta on olennaista tietää missä henkilö on hyvä ja mikä on hänen asiantuntijuutensa ydin.

Haasteet omassa viestinnässä

Kysyin myös, mikä oman asiantuntijuuden rakentamisessa ja ylläpidossa on haasteellista ja mistä saat siihen tukea? Haasteellisinta näyttää olevan mm. oman asiantuntijaviestinnän kirkastaminen ja kiteyttäminen, somekynnyksen ylittäminen, ajan käyttö tai se, että oman viestinnän suunta on löydettävä ihan itse.

Kaisa: Jos haluaa asiantuntijaprofiilin, olisi hyvä ensin kiteyttää, mistä oma asiantuntijuus muodostuu. Kun tämä kirkastuu, on helpompi fokusoida esim. seurattavia, keskusteluita ja sisältöjä. Se ei toki tarkoita, että kiinnostuksen kohteita ei voisi olla useita tai että pitäisi pysyä tiukasti asiassa. Päinvastoin, omalla persoonallaan osallistuva asiantuntija on paljon kiinnostavampi kuin tiukasti pelkkään asiaan keskittyvä. Mutta kaikessa ei tarvitse tai voikaan olla asiantuntija. Tukea oman asiantuntijuuden rakentamiseen saa seuraamalla muita asiantuntijoita ja kehittämällä omaa osaamistaan mm. blogeja ja artikkeleita lukemalla ja tietenkin keskustelemalla muiden kanssa. Verkoston voima on mahtava!

Petra: En usko, että kirjoittaminen sinänsä on haaste, asiantuntijat kirjoittavat yleensä paljon. Mutta aika on. Ajattelu ja omien pohdintojen blogikirjoituksen tai vastaavan muotoon saattamiseksi vie aikaa, ja laskutettava asiakastyö menee aina sen edelle. Meillä tuetaan asiantuntijoita kouluttamalla ja opastamalla sekä vinkkaamalla hyvistä aiheista ja keskusteluista, joihin asiantuntija voisi ottaa osaa.

Jarmo: Yrityksen ainoana markkinoinnin ammattilaisena omalla kohdallani haastavinta lienee se, että suunta on löydettävä täysin itse. Kukaan ei ole neuvomassa ja osoittamassa oikeaa suuntaa. Samoin ajankäyttö on aina haaste. Käytännössä kaikki ammatillisen osaamisen kehittäminen meneekin väkisin vapaa-ajalle.

Salla: Oman asiantuntijuuden rakentamisessa oli haasteellisinta somekynnyksen ylittäminen. En millään olisi halunnut lähteä sosiaaliseen mediaan itse mukaan, mutta kuutisen vuotta sitten se alkoi olla Ylen toimittajallekin jo puolipakollista. Lopulta menin ihan vapaaehtoisesti kurssittamaan itseäni, etten täysin putoa kehityksen kyydistä. Seurasin aluksi rauhallisesti mitä muut tekivät, ja etenkin kuinka itseäni kiinnostavat henkilöt toimivat. Kun lopulta rohkaistuin, niin some tempaisi mukaansa. Alkuun asiantuntijuuden ylläpidossa oli haasteellista se, että työnantaja edellytti että toimitaan somessa mutta sitä ei huomioitu työajassa. Kun Ajankohtaisen kakkosen ja A2-iltojen työt olivat kiivaimmillaan eli ennen suoria lähetyksiä, täytyi valmistella niitä tv-lähetyksiä eikä ehtinyt somettaa. Nykyisinhän verkkotekeminen on yksi Ylen toiminnan painopistealueita, ja some jokaisen toimittajan tärkeä työkalu. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko tuoda omaa henkilökohtaista elämäänsä osaksi profiiliaan, vaan voi pitäytyä yksinomaan asiantuntijana. Mutta siinä ollaankin sitten taas spämmäysvaaran ääressä, jos omalta tililtään tuuttaa vain työasiaa.

Työkavereiden tuki on tärkeää

Paitsi työnantajan, niin erityisesti työkaverin tuki on olennaisen tärkeää kun asiantuntija kehittää omaa viestintäänsä. Monissa isoissa taloissa, kuten Kelassa on onneksi oivallettu tämä ja pistetty pystyyn talon omat sisäiset sparrausryhmät (some)viestintään.

Salla: Käytän myös eri tilejä eri tavoin: Facebookissa on paljon henkilökohtaisia postauksia, Twitterissä saatan postata havaintojani säästä, liikenneruuhkista ja maailmanmenosta, jaan kiinnostavia uutislinkkejä, työasioita sekä osallistun keskusteluihin ja annan palautetta. Twitterissä saa myös mahtavan second screen -kokemuksen, kun televisiosta tulee suorana lähetyksenä joku iso tapahtumaohjelma, esimerkiksi Euroviisut. LinkedIn on minulle täysin asiantuntijakanava, mutta Instagramissa voin leikitellä kuvin sekä siviilinä että toimittajana. Täyttä ilmaisunvapautta minulla ei kuitenkaan ole, sillä korvien välissa ajatuksiani on vaimentamassa koko ajan pieni sordiino: minun täytyy muistaa, että olen somessa aina myös yleläinen.

Olga: Asiantuntijuuden rakentaminen ja sen rakentuminen ei tapahdu hetkessä – se on pitkä prosessi! Vaaditaan siis kärsivällisyyttä. Parasta on, jos pystyy rakentamaan asiantuntijuuttaan johdonmukaisin askelin. Myös selkeä päämäärä tulee olla. Varmasti yksi kriittinen kysymys on ajankäyttö: tässä kuitenkin auttaa suunnitelmallisuus ja aikataulutus. Esimerkiksi Kelassa asiantuntijuuden rakentamista tuetaan ja siihen kannustetaan (someklinikka, yhteinen Facebook-ryhmä, mahdollisuus ottaa minuun koska tahansa yhteyttä, jos kohtaa ongelmia jne).

Pirjo: Omalla kohdalla haasteita luo laaja tehtäväkenttä, tuntuu että pitäisi seurata monia eri asioita ja muodostaa kaikista joku näkemys. Onneksi viisaat kollegat auttavat tässä, mikä on mielestäni suurin työpaikalta saamani tuki: kollegojen osaaminen.

Saana: Haasteellista on ajan löytäminen siihen, että on kartalla mitä alalla ja muualla ympärillä tapahtuu. Työnantaja mahdollistaa meillä yksilölliset toiveet asiantuntijuuden kehittämiselle, riippuen jokaisen omista toiveista.

Vinkit ja oman tyylin löytäminen

Näistä asiantuntijoiden konkreettisista vinkeistä kannattaa ottaa koppi kun mietit aloittamista tai haluat puhaltaa lisää tuulta omaan viestintään. Kysymys kuuluu: mitä vinkkejä antaisit asiantuntijalle, joka on vasta lähtöviivalla tai alkumetreillä ja miten löytää oma viestintätyyli?

Kaisa: Ihan ensiksi voi laittaa vaikka oman profiilin kuntoon ja varmistaa, että tulee löydetyksi. Sitten kannattaa seurata muita, lukea bloggauksia, kirjoittaa omia ajatuksiaan ylös (vaikka ei olisi tarkoitus julkaistakaan) ja osallistua keskusteluihin. Lisäksi voi selvittää onko omalla alalla aktiivisia somessa aktiivisia yhteisöjä, jota kautta pystyy verkostoitumaan ja seuraamaan alan ilmiöitä. Aiheesta järjestetään myös paljon ilmaisia tilaisuuksia ja webinaareja, joista voi saada hyviä vinkkejä. Sitten vaan julkaisemaan sisältöjä, sillä
tekiessä oppii.

Petra: Mieti, mistä aiheista keskustelet asiakkaidesi kanssa ja miten voisit parhaiten auttaa nykyisiä ja tulevia asiakkaitasi. Jaa sellaista muiden tekemää sisältöä, joka tukee omia ajatuksiasi ja omaa asiantuntijuuttasi. Kun rohkaistut tekemään itse sisältöä, pyydä apua viestinnältä ja työkavereilta – ja pidä rima matalalla! Jokainen on aloittanut jostain ja tehnyt matkan varrella virheitä, ne kuuluvat asiaan. Sinä olet uniikki ja sinulla on yleisö.

Jarmo: Tärkeintä on löytää oma juttunsa ja tehdä asioita, joista nauttii ja on aidosti kiinnostunut. Esimerkiksi paraskaan kanava ei auta, jos kaikki tekeminen tapahtuu hampaat irvessä ja mielenkiinto loppuu parin kuukauden päästä.

Salla: Kannattaa hankkia näppärä älypuhelin tai tabletti, ladata sopivat sovellukset ja tutustua eri somekanaviin. Omien postausten harjoittelu kannattaa aloittaa vaikka täysin asiapohjalta LinkedInissä, jos ei tohdi heti alkuun laittaa persoonaa peliin. Twitterissä kannattaa ensin ryhtyä seuraamaan itseään kiinnostavia tahoja, ja käydä vakoilemassa keitä he seuraavat, ja tehdä samoin. Rohkeasti vaan seurattavaa, sillä Twitter-fiidistään saa sitä kiinnostavamman mitä enemmän hakee itselleen säännöllistä seurattavaa. Myös omassa tavassaan twiitata voi ottaa mallia muilta: kenen viesti/ millainen tehoaa minuun itseeni? Jos taas tykkää ottaa kuvia, niin kannattaa kokeilla Instagramia, ja opetella tehokkaat hashtagien käytöt ja vaikka eri kielillä. Instagramissa omat kuvat leviävät kansainvälisesti, jos osaa tägätä ne oikein. Myös Twitterin puolella kannattaa opetella tunnisteiden käyttö. Livevideoita en tee itse, mutta YouTubesta on hauska seurata eri tubettajia. Sieltä saa kyllä monenlaista mallia hyvistä sekä huonoista videoista!

Uskalla aloittaa!

Olga: Tärkein neuvoni: Uskalla aloittaa! Monet pelkäävät negatiivista palautetta, mutta ei kannattaisi. Tässä ehkä lohduttaa sekin, että yleisöt ovat alussa varsin pieniä. Ennen aloittamista olisi hyvä kirkastaa itselleen tavoite ja myös se rooli, jolla somessa on (kaikkien ei tarvitse olla yhtä aktiivisia). Ehkä hyvä yhdistelmä olisi sellainen, jossa tuntisi olevansa omalla mukavuusalueellaan, mutta välillä kuitenkin hieman kurkottaen sen yli.

Pirjo: Rohkeasti vaan! Asiantuntijan viestintä on tärkeää ja parhaillaan vaikuttavaa. Etenkin tässä ajassa, jossa mielipiteillä tuntuu välillä olevan enemmän arvoa kuin faktoilla, on asiantuntijoiden vastuulla tuoda faktat esiin. Ei ne asiatkaan ilman viestintää edisty.

Saana: Hanki monipuolista työkokemusta, toimi erilaisissa projekteissa ja hankkeissa, suhtaudu ennakkoluulottomasti erilaiseen tekemiseen, kyseenalaista ja tuo rohkeasti esille omia ajatuksia. Eväitä omaan viestintään saa myös muista ihmisistä, kun toimii työssä eri osaamistasoilla ja taustoilla työskentelevien ihmisten kanssa.

Onko työntekijälähettilyys koskaan ollut näin tärkeää kuin nyt?

Onko työntekijälähettilyys koskaan ollut näin tärkeää kuin nyt?

”Luottamus on vaikein saada, arvokkain pidellä ja helpoin menettää.” Näin lukee post-it-lapulla työpisteeni seinällä. Luottamus on kuitenkin kuluneen vuoden aikana monin paikoin menetetty. Luottamuksen rapistuminen on avainsyy työntekijöiden aidon viestinnän tarpeellisuudelle, sillä juuri työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta viestimällä oikeista asioista oikeilla tavoilla.

Useampikin kollega ennusti Kurion somemarkkinoinnin trendit 2017 -tutkimuksessa, että työntekijälähettilyys sanana hiipuu unholaan. Trendinä ja sanana sen sopiikin mennä (koska siis minun lupaanihan se vain odotteli), mutta toimintana se ei ole ehkä koskaan ollut merkittävämpää kuin vuonna 2017!

Miksi työntekijälähettilyys on merkittävää juuri nyt? Vuoden 2017 Edelman Trust Barometerin mukaan luottamus on kriisissä. Luottamus siihen, että intituutiot toimivat oikein, on rappeutunut. Ilmassa on tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja toivottomuudesta sekä luottamuspula nykyisiä auktoriteettejä kohtaan. Eletään kaikukammiossa, jossa totuus on menettänyt merkityksensä.

Keneen enää luotetaan?

Jos valtiojohto, media, elinkeinoelämä ja jopa kansalaisjärjestöt ovat menettäneet luottamuksensa, niin miten on sitten niiden työntekijöiden laita?

Luottamus organisaation kaikkiin puolestapuhujiin on laskenut: merkittävimmät menetykset luottamuksessa ovat kokeneet toimitusjohtaja sekä johtokunta. Ikävä kyllä ihmiset ovat saaneet tarpeekseen myös asiantuntijoista.

Luottamus kaikkiin viestijöihin on laskenut.

Huomaa kuitenkin, että pienin muutos luottamuksessa koskee ”kaltaistani henkilöä” eli asiantuntijat nauttivat toisten asiantuntijoiden luottamusta ja toimitusjohtajat toisten toimarien luottamusta. Jotta yleisön luottamusta saataisiin vahvistettua, kannattaa pyrkiä tukemaan erityisesti ostajapersoonianne vastaavia työntekijäbrändejä.

Työntekijälähettiläänä omassa verkostossa toimiminen on nyt hyvin tehtynä hoitokeino! Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta.

Mitä työntekijälähettilään kannattaa viestiä?

Nyt viimeistään pitää kuitenkin tajuta se, että työntekijäbrändiä ei tule hassata organisaation viestien papukaijana toistamiseen. Luottamusta ei rakenneta tuuttaamalla.

Luottamus järjestelmän luhistumiseen uskovien mielissä rakennetaan pitämällä pesä puhtaana. Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta kertomalla omin sanoin, omalla äänellä asioista, joista kaivataan aitoa vahvistusta.

Luottamus luodaan viestimällä tietyistä asioista

Yllä olevassa kuvassa ovat ne asiat, joista työntekijöiden olisi nyt hyvä viestiä verkostoilleen. Kuten olen aiemminkin sanonut, työntekijälähettilyys kumpuaa hyvästä työpäiväkokemuksesta. Nyt se työhyvinvointi on vieläkin suuremmassa osassa, sillä se on tärkeää työntekijöidenne lisäksi myös yleisölle.

Eli käytännössä työntekijöiden viesteihin kaivataan ainakin tätä:

  • Käytännön kokemukset ja tarinat siitä, että työntekijöitä kohdellaan hyvin
  • Ei mainosmaista vaan esimerkiksi tarinamaisiin caseihin perustuvaa tietoa tarjolla olevista korkealaatuisista tuotteista ja palveluista
  • Näytetään eri tavoin käytännössä myös muille, kuinka kuunnellaan asiakkaita

Työntekijä on luotetuin tiedonlähde erityisesti työntekijöiden ja asiakkaiden kohtelua koskevissa asioissa, mutta myös kaikissa muissa kategorioissa!

Työntekijä on luotettavin lähde kaikissa aihekategorioissa

Huomaa kuitenkin, että henkilökohtainen kokemus on aavistuksen dataa uskottavampaa ja suorapuheisuus päihittää kohteliaisuuden sekä diplomaattisuuden. Eli tarkoitan tosissani sitä rehellistä tarinointia! Spontaaniudesta on myös hyötyä, kun puhutaan siitä tuntuuko tieto oikealta.

Tarina päihittää datan

Millä välineillä työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta?

Myös viestintään käytettävällä välineellä on nyt väliä luottamuksen kannalta. Ikävä kyllä perinteinen media ei ole ainoa, joka on kokenut menetyksiä luottamuksen saralla, vaan myös sosiaalisen median pisteet ovat laskeneet.

Informaation lähteenä kannattaa mielestäni — erityisesti työntekijälähettilyyden ollessa kyseessä — huomioida hakukoneet, joiden luotettavuuspisteet ovat kasvaneet yhdessä ”vain verkossa” -median sekä omistetun median kanssa.

Sosiaalinen media on menettänyt luotettavuuttaan, työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta esimerkiksi bloggaamalla

Tulkitsisin tätä sinuna niin, että kaikkia organisaation viestijöitä kannattaa kannustaa kertomaan siitä omasta työpäiväkokemuksesta, luotettavista tuotteista sekä asiakkaiden kuuntelemisesta erityisesti sellaisilla sisällöillä, joilla on mahdollisuus osua hakukoneisiin. Hakukoneoptimoinnin kannalta parhaista sisältöformaateista kannattaa tsekata vaikkapa Mozin video The 10 Types of Content That Work Best for SEO.

Työntekijöiden viestintää verkkosivuillanne voisi minusta tapahtua tuolta 10 kohdan listalta ainakin näissä muodoissa:

  1. Säännöllisesti ilmestyvät blogiartikkelit
  2. Yksityiskohtaiset ja informaatiorikkaat listat
  3. Monisivuiset oppaat
  4. Visualisoitu data tai muu monimutkainen tieto
  5. Video

Toki tuo visualisoitu data kannattaa kuvana julkaista myös niissä sosiaalisen median kanavissa, kannattaa kokeilla esimerkiksi animoitu GIFiä Twitterissä. Videoitakin julkaisisin niille omistetuissa kanavissa. Nämä sitten taas kannattaa upottaa verkkosivuille, vaikkapa blogisisällön joukkoon.

Nyt on korkein aika keskittyä työntekijöidenne ääneen, viestiin ja viestinnänvälineisiin.

Artikkeli on julkaistu 3.2.2017 englanniksi Smarpin blogissa otsikolla Has Employee Advocacy Ever Been More Important? 

Työntekijäbrändi syvenee näillä 3 viestintävinkillä

Työntekijäbrändi syvenee näillä 3 viestintävinkillä

Työntekijäbrändäys sietäisi persoonalla maustetumpaa viestintää.

Keskustelimme vanhan työkaverini Tiinan kanssa siitä millaista sisältöä siivouspalvelujen työntekijä voi sosiaaliseen mediaan tuottaa, jos hänellä on siihen mahdollisuus. Heitin keskusteluun esimerkiksi tämän mieleeni tiukasti juurtuneen esimerkin Lassila & Tikanojan työntekijältä:

This is how we do it ! 😂💪🏼 Friday feeling at work 😏 #lassilatikanoja #workhard #teamcool with @tinjaemily

Video, jonka Anni-Veera Dahlqvist (@anniveeradv) julkaisi

Jäin keskustelumme jälkeen miettimään, että työntekijöitä ei pitäisi johdattaa toimimaan vain työnsä lähettiläinä vaan heitä kannattaa ohjata reippaammin heitä itseään vahvistavaan viestintään. Olen toivonut, että työntekijäbrändäys olisi luonnollinen osa työntekijälähettilyyttä, mutta ehkäpä sen osuutta pitää voimistaa!

Tietysti mitä ammattitaitoisemmalta työntekijänne näyttää sitä ammattitaitoisemmalta vaikuttaa myös organisaationne. Työntekijät ovat kuitenkin muutakin kuin työpaikkansa ja kehtaan väittää, että sisällön kiinnostavuus kumpuaa useimmiten juuri siitä muusta. Niinpä sillä muulla sopii maustaa se ammattitaitoisuus.

3 viestintävinkkiä, joilla vahvempi työntekijäbrändäys onnistuu

Olen nyt oppinut, että tuon energisen siivoussession julkaissut Anni-Veera Dahlqvist on tanssija. En tiedä miten Lassila & Tikanoja on työntekijöitään somen käyttöön voimauttanut, mutta mitähän olisi käynyt jos sitä omaa erikoismaustetta (tässä tapauksessa tanssia) olisi vahvasti kannustettu käyttämään? Video, jossa siivous morfautuu hetkellisesti kahden nuoren naisen taidokkaasti koreografioiduksi hiphopiksi ja takaisin, olisi varmasti molemmille brändeille pelkästään vielä voimallisempaa plussaa.

Ei siis sillä, että tuon videon olisi tarvinnut olla yhtään sen suunnitelmallisempi kuin se oli, mutta olisiko se ollut joltakulta todella poiskaan?

Millä keinoilla sisältöön saadaan lisää sitä työntekijää, hänen persoonallisuuttaan? Ei pidä opettaa vain sosiaalisen median välineitä ja organisaation someohjeita, vaan vahvaa viestimistä.

Anna esimerkiksi seuraavia vinkkejä työntekijöillesi tai kollegoillesi:

1. Kiinnostu aiheestasi

Jos sinua itseäsi ei kiinnosta käsittelemäsi aihe, miten myöskään haluamasi yleisö kiinnostuu aiheesta juuri sinun kauttasi? Hankalampi juttu, jos kyseessä on juuri se aihe, jota sinä tekemisilläsi yrität myydä.

Tähän oman kokemukseni mukaan auttaa se, että tutkit sitä asiaa niin maan perusteellisen syvällisesti, että löydät siitä jotain uutta ja kiinnostavaa. Uusia tuloksia, caseja, työkaluja, tapoja tehdä, mitä tahansa mikä saa sydämesi väpättämään uudestaan aiheelle. Sitten vasta tuotat siitä sisältöä!

Sisällytä mukaan niitä löytämiäsi kiehtovia faktoja. Sirottele niitä pitkin poikin niin kuin nonparelleja!

2. Kirjoita kuin puhuisit

Tämän pointti ei ole se, että sisällöstä parhain on kirjoitettua vaan se, että käytät omaa ääntäsi. Kuulosta omalta itseltäsi, olipa sisältöformaattisi mikä tahansa. Pysy uskollisena omalle tyylillesi, olipa se tanssi tai totaalikieltäytyminen adjektiiveistä.

Eikä tämä tarkoita sitäkään, että jokainen niinkuttelu ja totattelu on hyvä upottaa mukaan. Niistä kannattaa puheessakin opetella ulos, vaikkapa vahvan videoiden kuvauskuurin kautta!

Tarkastele sitä synnyttämääsi sisältöä sen kautta, että toimisitko somen ulkopuolella samoin. Kuulostaisitko samalta, näyttäisitkö samalta? Jos haluat kaiken kaikkiaan kehittää kuulumistasi ja näyttämistäsi, laajenna esimerkiksi sanavarastoasi kuluttamalla aktiivisesti kulttuuria kuten kirjoja.

3. Kerro tarina

Vain jöröjukat eivät lämpene tarinoille! Ujuta sisältöösi vähän viihteellisempi tarinan kappale eli anekdootti ja vaikutat jopa vastaanottajan aivotoimintaan.

Yksinkertaisimmillaan tarinankerronta sisällössä on sitä, että pohjustat asiasi kertomalla keskustelusta, jota kävit työkaverisi kanssa jokin aika sitten ja mitä sen jälkeen tapahtui. Jos haluat käyttää tarinankerrontaa vielä voimakkaammin välineenä, opettelet rakentamaan asiastasi sankarin, jolla on eeppisiä matkoja kuljettavanaan.

Helposti pääset alkuun jo kolmella sanalla: JA, MUTTA ja SIKSI. Tilanne, konflikti ja ratkaisu. Alustus, nyrjäytys ja isku! Jos saat tarinallasi esiin sykkivän tunteen, vielä parempi.

Työntekijäbrändäys on työntekijöiden toimien suuntaamista organisaation linjan mukaiseksi

Kannattaa kuitenkin pitää tiukasti mielessä, että tulokset eivät ole kovin kummoisia mikäli työntekijä yritetään survoa tiettyyn muottiin. Sen sijaan hänelle kannattaa hyvinkin antaa vakaampi lupa sen oman osaamisen ja persoonallisuuden käyttöön viestiessään. Ohjataan häntä kontakteilla kohti haluttua linjaa.

Sellainen luottamus nimittäin myös sitouttaa ja hyvin sitoutuneet tekijät ovat 38 % todennäköisemmin keskimääräistä tuotteliaampia. Sitoutumiseen sijoittaminen kasvattaa voittojakin.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että organisaation linjan kannattaa joustaa ja elää. Sen kannattaa juhlia niitä kykyjä, joita siellä omissa riveissä on. Lassila & Tikanojakin tekee niin.

PS. Jos työntekijäbrändäys kiinnostaa organisaatiota, kannattaa kannustaa esimerkiksi viestintäosastoa auttamaan työntekijää viestimisessä.

Sosiaalinen media 2017 — mitä minä siltä toivoisin?

Sosiaalinen media 2017 — mitä minä siltä toivoisin?

Sosiaalinen media 2017 tuo epäilemättä uutta tullessaan ja vie varmasti jotakin mennessäänkin (ennustavat Twitteriä). Kannattaako sinun juosta trendien perässä vai keskittyä viestimään kunnolla?

Tähän aikaan vuodesta muun muassa eri tavoilla sosiaalisen median kanssa touhuavilla yrityksillä on tapana ennustaa tulevan vuoden sometrendejä. Minä ajattelin ennustusten sijasta esittää toivomuslistan, josta sinä voit vaikka muodostaa sitten uudenvuodenlupauksesi kun valitset sen kunnolla viestimisen tien.

Sosiaalinen media 2017, mitä minä siltä sosiaalisen median käyttöä kouluttavana ja viestintää valmentavana toivon?

Enemmän hyvän sisällön kierrätystä ja uudelleenjulkaisua

Se nyt vaan on tyhmää käyttää hyvä sisältö vain kertaalleen. Sisällön julkaiseminen uudelleen esimerkiksi eri formaateissa, täydennettynä tai päivitettynä vähentää sitä paitsi sisällönluomispaineita! Formaatteihin sosiaalinen media 2017 tuo esimerkiksi live-audio Facebookissa.

Kaikesta siitä sisällöstä, joka kestää aikaa edes pikkuisen paremmin kuin 3 päivää, kannattaa pitää ”varastokirjanpitoa”. Hyviä sisältöponnistuksiakin kannattaa muistaa jakaa omille verkostoille muutenkin kun heti julkaisun jälkeen.

Tämä ei koske pelkästään vaikkapa kotisivujen tai blogin sisältöä, vaan myös somepalveluihin laitettavia tilapäivityksiä: ne saavat toisaalle upotettuina uuden elämän. Ehkä myös työntekijöiden luomia sisältöjä voidaan toisissa formaateissa hyödyntää organisaation kanavilla?

Työntekijöille aitoa halua kertoa omasta osaamisestaan ja työpäiväkokemuksestaan

Organisaatioissa halu työntekijälähettilyyden hyödyntämiseen on ollut kova, koska työntekijöillä nyt vaan on eri verkostoa kuin organisaatiolla ja vaikkapa Facebookissa parempi viestien läpimeno kuin sivuilla jne. Jotkut saattavat edelleen kokea painostuksen tunnetta, josta päästään esimerkiksi sillä, että kunnioitetaan toisiamme tekijöinä!

Minä toivon, että tulevana vuonna viimeisissäkin organisaatioissa herätään siihen, että kun työntekijällä on hyvä olo työssään, kyllä hän mieluusti kertoo sekä työstään että hyvästä olostaan myös verkostolleen. Työkulttuurin yhteistuumaisen hakkeroimisen lisäksi kannattaa panostaa esimerkiksi toistenne henkilöbrändien tukemiseen ja kannustavaan someohjeeseen.

Työntekijälähettilyyden on kuoltava, jotta jokainen teistä voisi toimia ja vaikuttaa esimerkiksi asiakkaidenne somekokemukseen.

Kykyä keskittyä olennaiseen läsnäoloon

Sosiaalinen media 2017 tuo epäilemättä yhä useamman käsiin uusia välineitä kuten Facebook Live 360 -suoralähetykset ja LinkedInin chatbotin. Tullee täysin uusia välineitä ja vanhoihin uusia ominaisuuksia. Epäilemättä yritämme seurata nuorisoa johonkin uuteen värkkiin ja sen sellaista.

Vaikka uudet vempeleet epäilemättä tuovat viestintään uutta potkua, toivon kaikille voimaa keskittyä olennaiseen: tavoitteelliseen läsnäoloon tarpeellisissa kanavissa. Ole oikeasti läsnä siellä, missä asiakkaasi ovat. Tietysti olisi hyvä myös valikoida niistä välineistä ne, joissa on mukava osallistua ja osallistaa. Ei tarvitse olla kaikkialla kaikille!

Pysyttele erityisesti kartalla siitä mitä näissä valituissa välineissä tapahtuu, opettele olemaan läsnä yleisöllesi aina vain paremmin. Mieti mihin haluat heidän päätyvän profiilistasi, mieti miten saat heidän tarpeensa kiinni jne. Hallitse kunnolla pinnallisen hajauttamisen sijaan.

Ja voihan olla niin, että jotkut työntekijät kokevat mukavaksi rakentaa sitä omaa asiantuntijabrändiään kanavissa, joissa organisaatio ei viesti. Someohjeessa voisi olla hyvä ottaa huomioon myös se, miten näissä tilanteissa kannustetaan vaikkapa ristiinmarkkinointiin.

Mitä muuta sosiaalinen media 2017 toivottavasti on?

Toivon myös, että vaikka organisaatiot ja asiantuntijat helpottaisivat sosiaalisen median käyttöään vaikkapa automatiikalla, ei se automatiikka olisi automatiikan makuista. Niin ikään toivon, että kohdentaminen räätälöityihin yleisöihin hyödynnetään entistä paremmin. Toivon meidän kaikkien suomalaisten kykenevän sellaiseen toimintaan kuin sosiaalinen myynti.

Hanna Puro taas toivoo, että sosiaalinen media olisi aidompaa ja kannustavampaa. Siitä on helppo olla samaa mieltä, esimerkiksi toisten parjaaminen sisältönä nyt vaan on aika heikkoa.

Näitä minä valmentajana toivon ja näissä haluan tietysti sinua myös auttaa tulevana vuonna. Kerro mitä sinä toivoisit tai mitä ennakoit?

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273