Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Ajatusjohtajuus tai sen puute vaikuttaa muun muassa myyntiin. Tuore Edelmanin ja LinkedInin ajatusjohtajatutkimus kertoo, että

  • yli puolet yritysten päätöksentekijöistä tarkastelee organisaatiota sen ajatusjohtajien lävitse,
  • kahdeksan kymmenestä kertoo luottamuksen organisaatiota kohtaan kasvaneen ajatusjohtajien ansiosta ja
  • lähes puolet on tehnyt päätöksen kaupoista mielipidejohtajuudesta johtuen.

Ongelma on siinä, että heikko ajatusjohtajuussisältö on vaikuttanut myös kunnioituksen menettämiseen joka toisen johtoportaan päätöksentekijän silmissä. Kolmannes päätöksentekijöistä on huonosta mielipidejohtajien sisällöstä johtuen lakannut harkitsemasta yritystä.

Tänä päivänä meistä kukaan tuskin pystyy väistämään sitä, että esillä olomme muun muassa sosiaalisessa mediassa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Se vaikuttaa siinäkin tapauksessa, että ns. digitaalinen jalanjälkesi olisi olematon, sillä sitten joku kaipaa sitä! 86 % tutkimukseen vastanneista nimittäin ajattelee, että ajatusjohtajuus voisi olla paremminkin hoidettua.

Miten välttää heikko ajatusjohtajuus ja mielipidejohtajuussisältö?

Kehotan huomioimaan, että ”heikko” ei välttämättä tarkoita esimerkiksi sitä, että ajatusjohtajaksi pyrkivä olisi liiaksi viestinyt vaikkapa harrastuksestaan, muusta vapaa-ajastaan tai perheestään. Väitän, että heikkous tässä tapauksessa on enemmänkin siinä, ettei ole tuotettu oikeanlaista arvoa kohdeyleisölle.

Voit toki olla sitä mieltä, että eipä jonkun mielipidejohtajan jalkapalloharrastuskaan sinulle arvoa tuota, mutta ainakin se tekee hänestä ihmisen (ymmärrän tietysti, että väärän joukkueen intohimoinen kannattaminen on vakava asia). Samaa ei voi sanoa, jos hän vain jatkuvasti sylkee firman tarjouksia verkostolleen.

Keskity (tai auta organisaatiosi aiotut ja vähemmän aiotut ajatusjohtajat keskittymään) tuottamaan sitä oikeaa arvoa halutun sisällön kautta.

Mitä sisältöä ajatusjohtajalta halutaan?

Tuon yllä mainitsemani raportin mukaan ajatusjohtajilta odotetaan faktoja, oivalluksia ja substanssia. Ja sitä odotetaan heiltä nopeasti!

Mitä sisältöä ajatusjohtajuus kaipaa?

  1. Kohdeyleisölle olennaisten uusien trendien ja asioiden tunnistusta
  2. Tarpeellista dataa infograafien, avainlukujen jne. muodossa
  3. Taustaanalyysiä tärkeistä ajankohtaisista tapahtumista ja asioista

Halutuin sisällönpituus on 3-4 sivuinen dokumentti, mutta helposti muutamissa minuuteissa sisäistettävä informaatio kelpaa kyllä myös. Oleellisempaa kuitenkin lienee se oma ajatus siellä informaation yhteydessä.

Epäilemättä ymmärrät, että valtaosalla ajatusjohtajista tähän sisältövaatimukseen vastaaminen omin avuin voi tehdä hiukan tiukkaa oman toimen ohessa?

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajatusjohtajuutta on organisaation toimesta tuettava. Ja miksi ei tuettaisi, kun se kerran vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen? Someohje ja ostajapersoonat kaikkien korvien väliin, tarpeellisten taitojen & työkalujen koulutusta sekä tuki– + sisällönsyöttökanavat kuntoon.

Käyttäjälähtöinen sisältö on luotetumpaa, joten arvosta sitä!

Käyttäjälähtöinen sisältö on luotetumpaa, joten arvosta sitä!

Käyttäjälähtöinen sisältö kannattaa nyt tavalla tai toisella ottaa huomioon siinä omassa sosiaalisen median tekemisessä. Sillä nimittäin tehdään tulosta!

Olapic teki kyselyn koskien käyttäjälähtöistä sisältöä (UGC). Se paljasti, että kuluttajat pitävät muiden kuluttajien luomaa sisältöä 7 kertaa luotettavampana kuin mainoksia. Tätä mukailee vahvasti myös Edelman Trust Barometer, jonka mukaan luottamus mm. elinkeinoelämään horjuu. Luotettavin taho on itsesi kaltainen henkilö (josta johtuen työntekijälähettilyys on tärkeämpää kuin ikinä).

Olapicin tulosten mukaan 46 % vastaajista luottaa eniten käyttäjälähtöiseen sisältöön. Vain 26,9 % piti luotettavimpana brändin ammattimaisia kuvia ja 9,6 % valikoi julkaisijan toimituksellisen sisällön. Mainoksia luotettavimpana sisältönä piti 5,4 %.

Yli puolet vastanneista kuulemma klikkaavat todennäköisemmin mainosta, jossa on käyttäjälähtöinen kuva kuvapankkikuvan sijasta.

Käyttäjälähtöisen sisällön hyödyntämiseen tarvitaan lupa

Tietenkään kenen tahansa kuvan käyttäminen mainoksessasi ei ole ok noin vain. Ei, vaikka siinä oma tuote esiintyisikin tai jos se löytyy ”teidän hashtagiltanne” vaikka Instagramista. Sellaista asiaa nimittäin ei olekaan kuin teidän hashtaginne, risuaitaan liitetyt avainsanat ovat ihan vapaita kaikkien käyttää.

Itseasiassa jopa kuvan alkuperäiselle lähteelle linkittäessä pitää olla tarkkana, ettei se tapahdu markkinointitarkoituksissa. Vältä mainosmaista saatetta! Lue asianajaja Elina Koivumäen artikkeli linkittämisestä.

Jos siis haluat oikeasti hyödyntää käyttäjien luomaa sisältöä, anna sille se arvo joka sille kuuluu

Käytännössä siis sovi sisällön käytöstä sen tekijän kanssa. Ja ylipäätään sovi sisällöstä tekijän kanssa.

Mitä käyttäjälähtöinen sisältö maksaa?

Influence.co kertoo, että Instagramissa keskimääräinen maksetun postauksen hinta on 271 dollaria eli rontti 250 euroa. Tässä kyse on siis yrityksen sponsoroimasta kuvasta, jonka vaikuttaja julkaisee omalla Instagram-tilillään. Kuva on mitä todennäköisemmin vaikuttajan itsensä ottama ja siinä esiintyy jollain tavalla sponsorin tuote.

Väitän, että muissakin palveluissa keskimääräinen hinta pyörii noissa lukemissa. Poikkeuksia tietysti on, esimerkiksi tubettaja voi hyvinkin tienata tuhansia euroja yhdestä sisältöpurskauksesta. Asiaan vaikuttaa tietysti tavoittelemasi vaikuttajan seuraajamäärä sekä aikaansaama vuorovaikutus kohdeyleisössäsi.

Hyvin suunniteltu sijoitus käyttäjälähtöiseen sisältöön maksaa itsensä äkkiä takaisin, sillä Olapicin kyselyyn vastanneista 1/4 kertoo ostaneensa tuotteen nähtyään sen osana UGC:ta.

Mark Schaefer kertoo SXSW-kuulumisissaan, että brändit sijoittavat jo vaikuttajiensa entistä paremmaksi valmentamiseenkin, koska saavat 300-400 % tuottoja vaikuttajasijoituksistaan. Nyt tähdätään oikeasti hyvään ja vuorovaikutusta aiheuttavaan sisältöön oikeiden yleisöiden joukossa, eikä mahdollisimman laajaan levikkiin.

PS. Ei ole sanottua, että kaikki käyttäjälähtöinen sisältö edes maksaisi. Esimerkiksi moni bloggari tai aloitteleva sometähti voi olla täysin tyytyväinen linkityksen yhteydessä saamaansa extranäkyvyyteen. Tiedosta kuitenkin, että pelkän näkyvyyden tarjoaminen ensisijaisena maksuvälineenä voi hyvinkin asettaa sinut naurunalaiseksi. Arvosta oikeasti sitä mitä saat!

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273