Netin luettelosivut, yrittäjän turma

Jonkin aikaa sitten halusin ostaa ilmankuivaajan. Googletin sanoilla ilmankuivaaja ja tampere, ja hakukone antaa minulle joukon pieniä luettelosivuja, joissa on joko sekä yritys joka myy ilmankuivaajia että jokin muu tamperelainen yritys, tai sitten hakutulossivu ’ilmankuivaaja+tampere’, joka kertoo että kyseisellä luettelosivulla ei ole yhtään kyseisenlaisia yrityksiä. Löysin kuitenkin ilmankuivaajia netissä myyvän firman, ja päädyin ostamaan laitteen sieltä.

Edelläoleva ei ollut ainoa kerta, kun turhauduin hakukonetuloksiin luettelosivujen takia, ja hankintapäätökseni kohdistui helsinkiläiseen kaukovuokrausta tekevään yritykseen paikallisen sijaan.

Pieniä luettelosivuja on vuosien aikana kasvanut nettiin kuin sieniä syksyllä. Periaatteessa luettelosivu olisi hyvin toimiva keino saada yhteys asiakkaisiin, mutta käytännössä tuo ei nykypäivänä toimi. Miksi?

  • Netti on täynnä erilaisia luetteloita. Jotta saisi riittävän kattavuuden ilmoituksilleen, pitäisi ilmoitus laittaa moneen erilliseen luettelopalveluun. Tämä taas saattaa tuoda yritykselle negatiivista kuvaa, jos hakijat saavat saman ilmoituksen moneen kertaan.
  • Luettelosivuilta voi antaa vain suppean tiedon yrityksestään, eikä juuri vaikuttaa asiakkaan mielikuvaan yrityksestä tai sen palveluista.
  • Luettelosivut saattavat sotkea sivuilleen asiaankuulumatonta tietoa erimerkiksi suositellessaan muuta sisältöä, mikä saattaa tuoda sivua esille väärissä yhteyksissä ja laskea sen arvoa hakukoneiden silmissä. Hyvin toteutetut luettelosivut voivat päästä yli näistä ongelmista, mutta asiaa tuntemattoman on lähes mahdotonta tietää, missä tämä toteutuu.
  • Luettelosivuilla yrityksellä saattaa olla eri luokassa painivia kilpailijoita, joiden nimi saattaa viedä asiakkaat pienemmältä yrittäjältä. Koska suurempia vaikutusmahdollisuuksia ei ole, tunnettu nimi vaikuttaa helposti hankintapäätöksen. Pelkkä olemassaolostaan ilmoittaminen ei tuo asiakkaita, ellei ole ainoa palveluntarjoaja lajiaan.

Ainoa taso, jolla voisin kuvitella luettelosivujen toimivan, on erikoistunut taso – joko paikkakunta -tasoiset tai tiettyyn alaan erikoistuneet luettelosivut. Tällaiset luettelosivut eivät juurikaan sotke hakutuloksia verrattuna valtakunnallisiin geneerisiin luettelosivuihin, jotka vain hajauttavat palveluita sen sijaan että auttaisivat ihmisiä löytämään niitä. Toimiakseen luettelosivujen pitäisi yhdistyä yhdeksi suureksi luettelosivuksi, josta löytyisi kaikki palvelut. Mitä luulet, tuleeko tällaista tapahtumaan? Minä ainakaan en usko, en ainakaan aivan vähään aikaan.

Käyttäjien reaktio roskatuloksiin

Käyttäjien ensimmäinen reaktio aiheettomiin reaktioihin on turhautuminen. Kuten minun tapauksessani, asiakas helposti päätyy ratkaisuun tilata tuote netistä, vaikka olisikin mielummin halunnut asiantuntijuutta läheltä. Ja jos netin kautta myytävillä laitteilla on vielä halvemmat hinnat kuin lähiliikkeissä, eikä paikallisen liikkeen sivuja löydy netistä kuin pieninä viitteinä hakukoneita tukkivilla luettelosivuilla – jos näilläkään – millä paikallinen liike pystyy kilpailemaan halpojen verkkokauppojen kanssa, jotka esittäytyvät asiakkaille laadukkaasti tuotetuilla omilla nettisivuillaan?

Nykyään käyttäjien on mahdollista poistaa jonkun sivuston näkyminen hakutuloksilla. Pienen klikkailun jälkeen tämä estää tehokkaasti turhauttavien luettelosivujen tulvan hakutuloksissa, mikä nostaa nettikaupat edelleen korkeampaan asemaan hakukoneissa.

Isot yritykset ovat huomanneet tämän raon, ja verrattuna viimevuotiseen hakuuni, saan nyt paljon enemmän yritys-osumia luettelo-osumien sijaan – sekä maksettuina mainoksina että tavallisina hakukone-osumina. Sanoisin myös, että hakukoneet ovat alkaneet kiinnittää huomiota tähän ongelmaan, ja pudottaneet luettelosivujen näkyvyyttä kokonaisuudessaan, mikä laskee näiden arvoa entisestään.

Mikä avuksi nettinäkyvyyteen?

Netti itsessään toimii Googlen ja muiden hakukoneiden ansiosta yhtenä valtavana luettelona. Jos sinulla on omat kotisivut – vaikka edes yhden sivun yritysesittely, joka on suunniteltu niin että hakukoneet osaavat nostaa sen näkyville oikeille asiakkaille – on se parempi ratkaisu kuin jättäytyminen pois netistä tai luettelosivuihin turvautuminen. Muutama asiallinen lisäsivu tuo lisäarvoa sivuille, ja säännöllisesti päivittyvä sisältö kuten blogi, vinkkipalsta tai ajankohtaista -sivu nostavat arvoa vielä huomattavasti korkeammalle – eikä pelkästään hakukoneiden silmissä. Ja jos haluaa yhtään panostaa vaikutuksen tekemiseen asiakkaisin, on sivujen ulkoasu hyvä teettää oikealla webbi-graafikolla.

Html:ää taitava pystyy väsäämään yksinkertaiset sivut itsekin, mutta päivitettävän sisällön tuominen tällaiselle on hankalaa. Julkaisujärjestelmien käyttö tuo helpon ratkaisun niille, jotka haluavat muokata sisältöä itse ja päivittää sivuille vaihtuvaa sisältöä. Ja kuten viime viikolla kirjoitin, ei sivujen rakentaminen itse vaikka Drupalilla ole mahdoton tehtävä, mikäli aikaa, tietokonehenkisyyttä ja intoa riittää. Näiden puutteessa tai muuten ollessasi epävarma voi sivut tietysti teettää kokonaan asiantuntijalla. Tai ainakin toivoisin voivani sanoa kokonaan – sivujen sisällön miettimisessä ja tuottamisessa tulee sivujen teettäjälläkin olemaan kova työ, eikä kukaan yrityksen ulkopuolinen osaa tätä työtä tehdä oikein. Sivujen rakennetta ja sisältöä kannattaa suunnitella yhdessä kokeneen sivustojen rakentajan kanssa, jolla on jo kokemusta siitä mikä toimii ja mikä ei.

Myös Facebookia, Google+:aa ja muita somepalveluita voidaan käyttää luettelona, joskin asiakkaat löydetään Facebookin avulla enemmän kavereiden ja tuttavien suosittelujen kautta. Mikäli saat asiakkaat tykkäämään Facebook-sivustasi tai statuksistasi, se onkin loistava suositus potentiaalisille asiakkaille, on tämä löytänyt sinut sitten hakukoneella tai suoraan kyseisestä sosiaalisen median palvelusta.

Rakkaalla läsnäololla on yksi hyvä nimi

Kuuntelin Robert Tercekin luotsaamaa uutta ohjelmaa This Week In Social Media, jonka jaksossa #01 vierailevat tutkija Mark Pesce ja verkkotoimittaja Brad McCarty. Jakson varsinaisena aiheena on yksilöiden mahdollisuudet muuttaa maailmaa sosiaalisen median kautta. Sivulauseessa kuitenkin käsiteltiin nimimerkkien tärkeyttä ja ajattelin tarttua teidän kanssanne nyt nimiin.

Nimillä sosiaalisessa mediassa tarkoitetaan tietysti käyttäjänimiä, nimimerkkejä, Facebook-sivujen nimiä, Twitter-handleja (nimimerkki, käyttäjänimi) jne.

Kun nimi ei vain toimi

Tercek ja Pesce keskustelivat vuoden 2010 Meksikonlahden öljyonnettomuuden keskiössä olleesta British Petroleumista ja sen Twitter-läsnäolosta. On olemassa BP:n virallinen Twitter-handle @bp_america, mutta heidän harminaan on myös feikki, satiirinomainen @bpglobalpr.

Nimimerkkinä ”BP Glopal PR” kuulostaisi kanavalta (seuraajia 165,700+), jota asiasta kiinnostunut ja Meksikonlahden tilanteesta huolestunut eurooppalainen saattaisi ottaa seurantaan, eikö? Tercekin ja Pescen keskustelussa virallisen kanavan (seuraajia 30,000+) nimimerkki tuomittiin esimerkiksi käytössä olevan alaviivan takia (hankala esimerkiksi mobiilikäyttäjille) ja millä periaatteella ”_america” pitäisi tajuta käyttäjän taholla? Seuraajien määrät kertonevat omaa tarinaansa?

Pesce epäili, ettei virallisen kanavan käyttäjänimeä keksittäessä ole ollenkaan ajateltu miten ja millä ihmiset – asiakkaat ja muut kiinnostuneet – etsivät! Hän on todennäköisesti oikeassa.

Panosta haettavaan nimeen

Kun koulutuksissamme asiakkaat perustavat Facebook-sivujaan (tai muita sosiaalisen median profiileja), yritän aina alleviivata sivun nimen tärkeyttä. Nimi on ensisijainen asia, kun potentiaalinen asiakas hakee läsnäoloanne ja informaatiota.

Jos yrityksen nimi on Oy Yrityksien yritys Ab, ei se tarkoita sitä, että sen Twitter-handlen pitäisi olla @oyyrityksienyritysab. Se paitsi näyttää huonolta, ei se vastaa käyttäjän etsintätapoja.

Minäkin riisuisin hakiessani oy:t ja ab:t pois. Jos edes etsisin yritystä! Saattaisin etsiä vaikkapa tietynlaista palvelua, jota Yritysten yritys sattumalta tarjoaa.

Jo nimeä kehittäessä pitää ymmärtää se, että asiakkaat etsivät ratkaisuja ja vastauksia enemmän kuin he etsivät teitä. Virallisesta kanavasta pitää kyetä riisumaan sitä virallisuutta sen verran, ettei nimen välttämättä tarvitse olla se virallisista virallisin. Haluatte tulla löydetyksi, eikö totta?

Brändiä voi joutua nimestä asti miettimään uudelleen sosiaalista mediaa varten.

  • Pyri pitämään nimi samana läpi eri sosiaalisen median palveluiden
  • Pyri käyttämään sellaista nimeä, jolla sinut jo tunnetaan ja osataan etsiä
  • Pyri käyttämään oikeaa nimeänne (ilman krumeluureja kuten ”oy” ”ab”)
  • Pidä nimi lyhyenä
  • Vältä numeroita ja alaviivoja

Toki joskus vain käy niin, ettei samaa nimeä saa joka paikkaan. Onneksi on työkaluja, joilla tilannetta voi tsekata etukäteen: http://namechk.com/

Somea se kirjeellä

Ei sosiaalisessa mediassakaan aina ole kyse uusien seuraajien haalimisesta, vaan on tehtävä asioita joilla heidät saadaan palaamaan aina uudestaan ja uudestaan.

Folkin Tommi Laihon klinikalla Markkinoinnin & Mainonnan sivuilla julkaistiin tänään aamulla kirjoitus rakkauskirjeestä asiakkaalle. Laihon hahmottelema rakkauskirje pankilta asiakkaalleen Kertulle ei ehkä ole todellinen rakkaudenosoitus, mutta ajatuksena kirje ei ole ollenkaan huono.

Itseasiassa olin miettinyt asiaa jo aikaisemmin, kun olen miettinyt asiakkaillemme työkirjaa ensimmäisiksi päiviksi sosiaalisessa mediassa.

Kirjeitä? Sosiaalisessa mediassa?

Sosiaalisella mediallakin on kevyt taipumus olla oman viestin tuuppaamista maailman tuuliin. Vai väitätkö, että viimeisin tilapäivityksesi olisi tehokkaasti suunnattu tietynlainen yksilö mielessä?

Yhteisöllisyyden luomisen avaintekijöihin kuuluu ehdottomasti huomion osoittaminen seuraajalle. Myös yksittäiselle seuraajalle, eikä tasaisesti koko tykkääjien joukolle. Hienoa on, jos mainitset julkisesti kommentoidessasi seuraajan nimeltä, mutta miksi et esimerkiksi kiittäisi häntä myös yksityisesti?

Äkkiseltään tämä voi tuntua tyhjänpäiväiseltä – lähestyä nyt yhtä ihmistä?

Yksityinen huomio on luottamuksen herättämistä. Siksi sosiaalisessa mediassakin kannattaa välillä lähetellä niin sanotusti kirjeitä. Huomio ja luottamus kasvattaa uskollisuutta, he paitsi palaavat todennäköisemmin takaisin sivullesi myös levittävät sanaa siitä eteenpäin. ”Sellainen sosiaalisen median toimisto kuin Zento lähestyi minua yksityisviestillä kiittäen kommentista, onko ennen moista kuultu?”

Miten lähetän kirjeen?

Sosiaalisen median työkalut mahdollistavat yksittäisen ihmisen lähestymisen yksityisesti. Aina on olemassa myös sähköposti, jos kyseessä on vaikka blogikommentoija, jota haluat lähestyä.

Huomion antaminen ei siis riipu välineen puutteesta, vaan sinusta.

Eri toten viestissä kannattaa tietysti kiittää tuon yksittäisen seuraajan toimista. Kannattaa kuitenkin pyrkiä aina antamaan jotain lisää, ettei viestistä tule vain suoramarkkinointia heidän inboxeihinsa.

Anna enemmän kuin kiitosta:

  • Vastaa kunnolla ja perinpohjaisesti hänen esittämäänsä kysymykseen
  • Tarjoa lisänäkökulmia hänen esittämäänsä kommenttiin
  • Kysy miten häntä voisit palvella

Älä unohda liittää viestiisi esimerkiksi linkkiä blogiinne, jossa tietysti tarjotaan lisää hyödyllistä asiaa. Ole hyödyksi kirjeen vastaanottajalle ja ole hyödyksi itsellesi. Eikä ole ollenkaan huono ajatus kysyä mitä hänelle kuuluu.

1-3 kommentoijan lähestyminen kerrallaan ei ole paha nakki. Älä unohda valikoida uusia lähestyttäviä säännöllisin väliajoin!

Kommentteja vanhan sivuston puolelta:

Hakukoneoptimointi: ”Lisäehdotuksena vielä, että ulkoisten linkkien saaminen kommentoijalta on sivuston hakukonesijoitusten kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tällaisia linkkejä voi jopa suorasukaisesti pyytää. Terveisin, Hakukoneoptimoija”

Hanna Takala: ”Hyvä huomio, ulkoiset linkit todellakin ovat tarpeen ja niiden pyytäminen ei ole millään muotoa pahasta. Meillä suomalaisilla on vain taipumus olla niin kovin vaatimattomia, ettei moinen ”huomion haku” käy muka päinsä.”

Kaikki eivät voi olla kirjoittajia luontaisesti

”Kirjoita jotain…” sanoo Facebook-sivun tilapäivityskenttä ylläpitäjälleen. Ja ylläpitäjällä nousevat ihokarvat pystyyn: en minä ole mikään kirjoittaja!

Viestiminen sosiaalisessa mediassa perustuu hyvin pitkälti teksti-, kuva- ja videopäivityksille. Sitä voisi kuvitella, että esimerkiksi lyhyiden tekstien tuottaminen olisi helppoa, mutta eihän asia niin ole!

On lukuisia organisaatioita ja yrityksiä, joille olisi hyödyllistä lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan. Näissä organisaatioissa on kuitenkin lukuisia ammattilaisia ja osaajia, joiden luotainen ilmaisuväline on kaikkea muuta kuin 80 merkkiä yleisöä osallistavaa tekstiä.

Tästä syntyy kynnys jos toinenkin.

Verkkokirjoittaminen on haastavaa

Epäilemättä esimerkiksi 30 vuotta puuseppänä toiminut henkilö on luova, mutta kirjoittaminen (tai kuvaaminen) ei vain ole se hänen ilmaisunsa väline. Tai lääkäri, hän voi osata kirjoittaa hyvinkin tiiviitä viestejä, mutta ovatko ne lukijoita osallistavia tai eteenpäin jakamisen arvoisia?

Se osallistaminen ja jakamishalukkuuden herättäminen on tärkeää, sillä tosiasiallinen kohdeyleisö on seuraajien sijasta seuraajien ystävät ja seuraajat! Kun seuraaja reagoi viestiisi jollain tavalla, hänen lähipiirinsä näkee sen reaktion ja olet tavoittanut pienen osan todellisesta kohdeyleisöstäsi. Miksi sinä reagoit mihinkään?

Täytyykö sosiaalisessa mediassa kirjoittaa kieliopillisesti virheetöntä tekstiä? Minun mielestäni ei, tärkeämpää on puhua yleisön kanssa samaa kieltä ja saada heidät kommentoimaan viestiä. Unohda yltiökorrekti ja läpeensä asiallinen tiedotemainen viesti ja mene ihan reilusti lähelle yleisöäsi olemalla heistä kiinnostunut.

Verkkoon kirjoittaessa ei myöskään pidä ikinä unohtaa lukijan olemassaoloa. Eikä sitä, että lukija seuraa juuri sinua tietystä syystä: häntä kiinnostaa se mitä sinä teet yrityksessäsi tai organisaatiossasi eikä se miten sinä viestit! Sisältö, ei se muoto.

Vapaudu viestijänä

Hyväksi verkkoviestijäksi kehittyy vähitellen. Pitää vain viestiä, viestiä, viestiä! Ja sitten pitää jatkaa harjoituksia viestimällä vähän lisää.

Ennenkuin on edes tarpeellista puhua verkkokirjoittamisen tärkeistä asioista, kuten silmäiltävyys tai kiinnostavat otsikot, pitää vapautua viestin ja viestijän suhteen!

Viesti ensin vain itsellesi.

Kokeile reippaasti itseksesi viestintävälineitä, joista sosiaalinen media rakentuu: teksti, kuva ja video. Ota reilusti paperia ja kynä käsille: kirjoita kuvaus ammatistasi runon muotoon. Tai piirrä jokin tilanne, niinkuin Linda Saukko-Rauta teki Tuija Aallon luennolla. Kuvaa vaikka ihan itseäsi varten jonkin työprosessin vaiheet kännykkäkameralla. Minäkin aion tulla oman turvallisuusalueeni ulkopuolelle ja videoida toimintaani, ehkäpä saatte vielä jonain päivänä videobloggauksia!

Meillä on Zentolla tarkoitus kiinnittää huomiomme seuraavaksi nimenomaan sisältöön sosiaalisessa mediassa. Haluamme madaltaa kirjoittamisen ja muun viestimisen kynnystä. Tulossa on siis aivan varmasti kursseja ja harjoituksia aiheeseen liittyen. Tarkoitus ei ole siis vain opettaa miten tilapäivityskenttiä käytetään, vaan auttaa muodostamaan viestiä joka toimii.

Kerro siis ihmeessä toiveitasi ja huoliasi sisällöntuottamisen suhteen.

Kommentteja vanhojen sivujemme puolelta:

Vesa Vilenius: ”Sisällöntuottamista ja kirjoittamista sosiaalisessa mediassa on puitu jo pitkään, mutta on hyvä pitää keskustelu aiheesta hengissä.

Facebookissa, Twitterissä ja muissa palveluissa, joissa tarinointi perustuu lyhyisiin viesteihin, on ehdottomasti luontevampaa tuottaa enemmän puhe- kuin kirjoitettua kieltä. Mielestäni tämä pätee niin yksilöihin kuin yrityksiinkin. Sosiaalinen media on tuonut yritysviestintään paitsi nopeutta ja ajankohtaisuutta, myös kaivattua inhimillisyyttä. Organisaatiolla on tosin enemmän paineita noudattaa tärkeimpiä oikeinkirjoitus- ja pilkkusääntöjä kuin tavallisella tallaajalla.

Olen joutunut pohtimaan kirjoitetun sisällön oikeellisuutta myös blogia kirjoittaessani. Sanottavaa ja intoa kirjoittaa riittää, mutta olen monesti huomannut, että äidinkielen kielioppitunneilla olisi pitänyt olla tarkkaavaisempi.

Mielestäni kuitenkin on oleellisinta, että sisältö on kiinnostavaa ja ymmärrettävää. Toki kielioppivirheet kertovat tarkkaavaisille jotakin kirjoittajasta, mutta se riski on otettava.”

Hanna Takala: ”Eikä pidä jäädä siihen kirjoittamiseen jumiin! Jos oma juttu onkin siellä kuvissa tai videossa, niin sitten pitää vapautua löytämään se ja ilmaista itseä sitä kautta. YouTubekin on kuitenkin hillittömän suosittu ja tehokas väline, josta sisällön jakaminen eteenpäin Facebookiin ja Twitteriin on tehty erittäin helpoksi.

Kun yrityksissä ja organisaatioissa nähtäisiin pilkkuvirheen taa ja ymmärrettäisiin syleillä kunkin sisällöntuottajan ominta ilmaisua, päästäisiin varmasti tuottoisampaan viestintään ja oman äänen pariin.”

Hakukoneoptimointi: ”Hakukoneoptimoinnin näkökulmasta kaikki sisältö kannattaa kirjoittaa siten, että se löytyy mahdollisimman tehokkaasti Google-hauissa. Toki optimoinnin näkökohdat eivät saa mennä sisällön edelle mutta usein hyvin hakukoneoptimoitu sisältö vastaa myös tehokakaasti kävijän tarpeisiin. Yksi tärkeimmistä yksittäisistä muuttujista on sivuston title-elementti. Siihen kannattaa ujuttaa sellaisia avainsanoja, joilla blogipostauksen halutaan löytyvän Google-hauissa.”

8 syytä sanoa se listalla

Mitäpä jos tänään esittäisit asiasi listana?

Sosiaalinen media pyörii hyvin pitkälti lyhyiden tila- eli statuspäivitysten ympärillä. On kuitenkin olemassa ainakin yksi pidempien viestien muoto, jota suosittelen erittäin lämmöllä: listat!

Listat ovat nimittäin helposti yksi jaetuimmista sisältötyypeistä sosiaalisessa mediassa. Tottakai ne ovat tuttuja myös esimerkiksi aikakauslehdistä. Esimerkiksi juuri nyt on myynnissä Me Naiset (32/2011), jonka kannessa heti ”4 x piristävä smoothie nopeasti” ja Glorian koti (8/2011) jutulla ”24 sohvaa – ministä mittavaan”. Molemmat näistä minusta aivan hyvin laskettavissa listoiksi.

Listoilla siis tarkoitan juttuja, jotka kulkevat otsikoilla kuten ”5 tapaa, joilla sissimarkkinoija iskee”. Näiden otsikoiden alta löytyy netissä useimmiten blogipostaus, joka konkreettisesti sisältää numeroidun listan asioita.

Mikä listoista tekee hyvän jutun?

Problogger Darren Rowse kiteyttää asian parhaiten:

  1. Silmäiltävyys: nettilukijan on helpompi keskittyä ydinasioihin koko tekstin sijasta
  2. Suppeus: lista estää kirjoittajaa jorisemasta turhia
  3. Siisteys: listoilla on taipumus näyttää visuaalisesti miellyttävältä ja siten stimuloida lukemaan
  4. Kattavuus: hyvin kirjoitettuna lista voi esittää kattavastikin käsiteltävän asian avainsanojen avulla
  5. Suostuttelevuus: kun halutaan perustella jotakin nopeasti ja mittavasti, listat voivat olla hyvinkin suostuttelevaisia!
  6. Helpottaa kirjoittamista: listojen kirjoittaminen tulee monilta huomattavasti helpommin kuin täysmittaisten artikkeleiden kirjoittaminen
  7. Viraalin mahdollisuus: sosiaalisen median käyttäjät rakastavat jakaa asioita ja ideoita synnyttävät, jatkettavissa olevat listat ovat miellyttävää jaettavaa
  8. Vaikean asian esitettävyys osissa: listoilla voidaan esittää vaikeita asioita ikäänkuin askeliin purettuna, numeroitu lista tehtävistä joita pitää tehdä saavuttaakseen jotakin

Zenton blogin TOP10-kirjoitusten joukosta yli puolet on listoja, kuten suosituimmat listamme: ”5 esimerkillistä yrityssivua Facebookissa” ja ”4 asiaa jotka Facebook-sivulla tulisi olla kunnossa”.

Eikä sen listan pituuden välttämättä tarvitse otsikossa näkyä: ”Tapahtumajärjestäjän sosiaalisen median muistilista”

Mitä pitäisi siis tehdä?

  1. Kehitä listallesi aihe: ole hyödyksi lukijoillesi, pura jokin asia heille osiin
  2. Päätä montako kohtaa listallasi on: 5, 10, 20 herättävät erilaisia tunteita kuin 13, 22, 37
  3. Pidä listan kohdat samankaltaisina: yhtä suurina tai pieninä paloina infoa ja pidä tyyli samana
  4. Järjestä listasi loogisesti: vahvat ideat alkuun ja loppuun, äläkä unohda numerointia!
  5. Jaa pitkät listat osiin: jaa vaikka väliotsikoilla viiden kohdan paloiksi tai useamman artikkelin sarjaksi!
  6. Kutsu lukijat jatkamaan listaa: osallista lukijoita kehottamalla heitä kommenteissa tms. jatkamaan listaa

Parasta maaperää listoille ovat tietysti blogit, mutta jos teillä ei sellaista ole voitte käyttää aivan hyvin esimerkiksi Facebook-sivullanne Muistiinpanot-sovellusta (Notes). Tai miksei vaikka kuvatekstinä?

Twitterissä lähtisin lähestymään asiaa hashtagin kanssa ja yksittäisiä listakohtia lähettäen: ”#kannattaaostaapomppulinnakoska pomppiminen pitää virkeänä”. Näin muillakin tweettaajilla on mahdollisuus osallistua.

Väitän, että kaikilla aloilla on omat listaamisen mahdollisuutensa. Siinä missä meillä Zentossa listataan ”5 tapaa pitää huolta tykkääjistä ja seuraajista”, teillä voi olla ollenaista listata ”20 unohdettua matkakohdetta Pirkanmaalla” tai ”17 kustannustehokkainta kuntoilumuotoa”.