Olen vähän samaan tapaan kiero, kuin korkkiruuvi. Paitsi, että vähän ehkä vieläkin kierompi, sillä pyrin viittaamaan asioihin eri somekanavien välillä kuin mikäkin useammassa ulottuvuudessa seikkaileva korkkiruuvimustekala.

Tähän liittyen edellisessä videovinkissäni Zenton Facebook-sivulla kerroin millä välineellä voit helposti arkistoida tweettisi.

Epäilemättä yksityishenkilöä ei välttämättä omiin vanhoihin tweetteihin käsiksi pääseminen kauheasti kiinnosta, kuhan vaan juttelee menemään. Sen sijaan yrityksessä tai organisaatiossa yhteisömanagerin hommissa oleva tai ammattilaisbrändillä tweettaava substanssiosaaja saattaa kaivata vanhoja sirkutuksiaan, jotta pääsisi viittaamaan niihin. Puhumattakaan tavoitteellisista bloggaajista!

Mitä hyötyä on tweettien arkistoimisesta?

Miten voin käyttää vanhoja tweettejäni?

Se on nimittäin sillä tavalla, että sosiaalisen median kanavissa tehdään sisältömarkkinointia. Yksi oleellinen osa sisältömarkkinointia on sisällön uudelleenkäytettävyys.

Useimmiten uudelleenkäytettävyys ymmärretään niin, että sama sisältö vain puetaan erilaisiin vaatteisiin:

  • tehdään tutkimusraportti ekirjamaiseksi pdf:ksi,
  • tehdään sama raportti yhden kuvan infograafiksi,
  • puretaan infograafin osat kalvosetiksi slideshareen,
  • tweetataan atomeiksi purettuja tutkimustietoja tietyllä hashtagilla
  • jne.

Mutta miten sitten uudelleenkäyttäisit tweettejä?

Hyviä, laadukkaita tweettejä voi uudelleenkäyttää vaikka blogeissa, Storifyissa ja viitaten niihin. [Tweettaa tämä!]

Esimerkki

Kuvitellaanpa esimerkiksi, että olisin kirjoittamassa “jatkoa” Valmistaudu livetweettaamaan oikein tosissasi -vierasbloggaukselleni tänne Zenton blogiin. Ajatuksena olisi tietysti antaa lisävinkkejä livetwettaajille, mutta tietysti myös samalla ristiinlinkittää tätä blogia, muita käytössä olevia kanavia ja vierasblogauksen kohdetta Viestijat.fi (alkuperäinen artikkeli Pilkun paikassa).

Tietysti minun kannattaisi vanhan blogauksen lisäksi viitata muihin asioihin, kuten tweetteihin joissa annan vinkkejä (live)tweettaamiseen.

Jatkoartikkeliin valikoisin upotettavaksi arkistoistani vaikkapa tämän toukokuisen tweetin, kun kertoisin tapahtuman hashtagin siististä käytöstä:

Miksi sitten upottaisin tweetin, enkä vain toistaisi samaa viestiä ilman Twitter-härpäkkeitä? Hyöty on siinä, että upotettu tweetti tuottaa todennäköisemmin seuraajia ja reaktioita tavoitteellisessa kanavassani. Jos vain vinkkaisin työkalun, en olisi antanut ilmiselvää mahdollisuutta seurata itseäni. Jos ja kun haluat lisää seuraajia, suosittelen viittaamaan vanhoihinkin tweetteihin toisaalta.

Sitä paitsi, antaakseni oikeasti vinkin livetweettaamiseen Susannah Vilan työkalupakista: viittaa tapahtumasta livetweetatessasi vanhoihin aihetta koskeviin tweetteihisi!

Itseasiassa tuo artikkeli, jolla tässä kuvitteellisesti jatkoa olla tekemässä, viittaa useampaankin vanhempaan tweettiini! Käytin niitä alkuperäisartikkelissa vähän myös kuvituksen osassa.

Siispä nyt tweettaamaan arkistoon, niin pääset viittaamaan! [Tweettaa tämä!]

Niin miten tweetit saattoikaan arkistoida?

Nyt kesäkuussa voi toki ihan helposti vielä Twitterissä skrollata itsensä toukokuulle asti, mutta ennemmin tai myöhemmin se haluttu tweetti on todennäköisesti niin kaukana, että hermo menee! Sitä varten kannattaa arkistoida.

Voit rakentaa arkistointijärjestelmän itse aiemmin esittelemälläni IFTTT:llä tai ottaa jonkun näistä valmiista resepteistä käyttöösi. Sinun tarvitsee vain aktivoida kyseiset kanavat IFTTT:ssä:

IFTTT Recipe: All your tweets in a Google Spreadsheet connects twitter to google-drive
IFTTT Recipe: New #Twitter tweet by you -> add a public bitmark to #Bitly connects twitter to bitly
IFTTT Recipe: Twitter will automatically archive to Evernote. connects twitter to evernote
IFTTT Recipe: Archive all your Tweets to a Dropbox text file connects twitter to dropbox
IFTTT Recipe: Archive all your #tweets to #Box connects twitter to box

Categories: Blogi

Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.