Oman viestinnän mittaaminen on monisyisempi asia kuin mitä olet ehkä tullut ajatelleeksi. On helppo ajatella, että kunhan julkaisut näkee mahdollisimman moni ja verkostot kasvavat, ollaan oikealla raiteella. Ja toki siis ollaankin, mutta siellä on muutakin mitä pitää silmällä, oletko esimerkiksi tarkastellut millaisia tuntoja asiantuntijaviestintäsi herättää?
Ovatko siis avauksiisi saapuvat kommentit sävyltään positiivisia, neutraaleja vai negatiivisia? Millaisten saatesanojen kanssa juttujasi jaetaan eteenpäin? Millaisessa hengessä sinut mainitaan? Tietysti jatkokehityksen kannalta voi olla hyvä havainnoida myös mihin se tuntemus liittyy, liittyykö se avauksesi aiheeseen, mielipiteeseesi, sinuun, vai mihin se on yhteydessä.
Millaisia tuntoja viestintä herättää?
Kun koulutuksissa tai valmennuksissa puheenani on asiantuntijaviestinnän mittaaminen, mainitsen vuorovaikutusta koskien paitsi kommenttien määrän, myös niiden laadun mittaamisen. Laatu on meille kaikille vähän erilainen, joten lienee luonnollista, että sosiaalisen median alustojen mittarit eivät osaa herättämäsi keskustelun arvokkuutta arvioida. Siispä sinun täytyy tehdä se itse, mikäli se kuuluu niihin 3-5 mittariin, jotka katsot itsellesi oleelliseksi.
Itse esimerkiksi julkaisin kevään 2020 ja vähän kesänkin aikana LinkedInissä videoita teemalla “huolet pois henkilöbrändäyksestä”. Yhtenä tavoitteena näillä videoilla oli herättää positiivista keskustelua niin “huoli pois” -sanomastani kuin tavastani esittää asiani näin kouluttajana ja valmentajana.
Arvioin keskustelua tietysti sen tapahtuessakin, sillä totta kai osallistun itsekin syntyvään keskusteluun, mutta otin keskustelut myös ylös ja arvioin keskustelussa esiintyviä tuntoja massana. Arvioin niin kommenteissa esiintyviä sanoja kuin myös emojeita yhdessä tekstimuotoisten hymiöiden kanssa.
Ajoin molemmat muun muassa sanapilviksi, joissa eniten esiintyvät sanat tai emojit ovat suurempia vähemmän esiintyviin nähden. Sanadataa on toki vähän yhdenmukaistettu, mutta selkeästi suuntaan tai toiseen osoittavat tuntemukset ja näkemykset olivat massassa läsnä.
Ei ehkä kovin tieteellinen metodi, mutta riittää ainakin allekirjoittaneen tarpeisiin osoittamaan, että positiivista keskustelua on todellakin herännyt. Maksoikin vain aikaani.
Oman viestinnän mittaaminen ei ole välttämättä välineurheilua, vaan voi mennä sellaisilla välineillä jotka riittävät itselle!
Oman viestinnän mittaaminen lähtee omista tavoitteista
Kuten sanoin, oli oma tavoitteeni noiden videoiden kanssa herättää positiivista keskustelua ja minulle riitti ylläoleva välineistö. Sinulla on omat tavoitteesi, joko yksin tai yhdessä jonkin tahon kanssa ja saat valita mittarisi siltä pohjalta.
Sinä saat käyttää asiantuntijaviestintäsi tunteiden tulkkina vaikka viestin saamia reaktioita peukusta 👍 siihen uteliaaseen naamaan 🤔, jos siis kyse on LinkedInistä. Haastetta tietysti tuottaa se, että on vaikea sanoa mitä se uteliaskaan naama klikkaajalleen todella tarkoittaa. Saatat äkkiä todeta, että kommenteissa käytetyistä sanoista ja emojeista sekä mahdollisten jakojen saatteiden sanavalinnoista on tulkittavissa enemmän ja tarkemmin.
Toisaalta voihan olla, että sinä tavoitteletkin tuntemuksilla näyttöjä, sillä suuttumushan laittaa ihmisten peukut liikkeelle ja se taas tuottaa viestillesi näkyvyyttä. Siinä tapauksessa mittarina lienevät pikemminkin juuri ne näytöt ja sävyn tsekkaaminen hoituu ihan vaan toteamalla. Sinun viestintäsi, sinun tavoitteesi.
Oli tavoite mikä hyvänsä, jos se ei onnistu, yritä uudelleen.