Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Eilen puhuttiin työntekijälähettilyydestä. Tänään puhutaan mielummin asiantuntijaviestinnästä. Myös henkilöbrändin rakentaminen on nyt kovasti tapetilla, jos niin tahtoo asian sanoittaa.

Joka tapauksessa pääroolissa on henkilö (työntekijä), joka viestii omista osaamisalueistaan ja rakentaa näin omaa asiantuntijuuttaan. Samalla hän voi kantaa oman kortensa kekoon työpaikkansa asiantuntija-aseman vahvistamisessa.

Kaikille asiantuntijoille (some)viestintä ei ole helppoa kuin heinänteko ja monille on haasteellista erityisesti alkuun pääseminen, säännöllisen viestinnän ylläpito ja oman tyylin löytyminen. Hyvät esimerkit ja muiden kokemukset ovat arvokasta tietoa, joten tein pienen kyselyn ja kokosin eväitä ja vinkkejä asiantuntijan viestintään.

Vinkkejä ja eväitä oman profiilin rakentamiseen ja ylläpitoon antaa 7 mahtavaa asiantuntijaa eri osaamisalueilta: Kaisa Lipponen, Petra Sievinen, Jarmo Tuutti, Salla Paajanen, Olga Tarsalainen, Pirjo Jantunen ja Saana Rossi. He vaikuttavat omassa työssään asiantuntijoina mm. viestinnän, johdon, markkinoinnin tai HR:n saroilla.

Millainen on kiinnostava henkilöprofiili?

Kaisa Lipponen, Director, Corporate Communications, Neste
Sellainen asiantuntija somessa on kiinnostava, joka jakaa omia näkemyksiään tuottamalla omaa sisältöä ja osallistumalla keskusteluihin. Muidenkin tuottamaa sisältöä kannattaa jakaa omalle verkostolle, mutta siitä ei vielä välity kuvaa asiantuntijan omasta osaamisesta toisin kuin esim. keskustelusta tai bloggauksesta. Kiinnostavuutta lisää huomattavasti, jos osaa viestiä aidosti ja ymmärrettävästi. Myös keskusteluiden aloittaminen kertoo, että asiantuntija on kiinnostunut kehittämään omaa osaamistaan kuuntelemalla muita, eikä keskity vain toitottamaan omaa sanomaansa.

Petra Sievinen, External Communications Leader, IBM
Mielestäni asiantuntija on kiinnostava, kun hän kertoo oman mielipiteensä ja jakaa monipuolisesti tietoa alastaan – ei vain oman työnantajansa viestejä.

Jarmo Tuutti, markkinointipäällikkö, Karttakeskus Oy
Persoonallinen ja näkemyksellinen. Eli ihminen on oma mielenkiintoinen itsensä ilman turhan väkinäistä yrittämistä. Samalla on tärkeää tuoda mukaan jotain näkemyksellisyyttä, eikä vain toistella kaikkien muidenkin toistelemia viimeisimpiä trendijuttuja.

Salla Paajanen, toimittaja, uutisankkuri, Yleisradio
Minua kiinnostavat somessa asiantuntijaprofiilit, joissa on mukana myös henkilökohtaista persoonaa. Henkilö- ja asiantuntijaprofiiliutta ei kannata siis erottaa täysin toisistaan. Jos somessa toimii ainoastaan oman taustaorganisaationsa äänitorvena tai viestii vain omaan alaansa liittyvistä asioista, profiili ei pitkän päälle herätä kiinnostusta, koska viestintä alkaa tuntua ennemminkin spämmäämiseltä. Kiinnostava henkilö osallistuu keskusteluihin, ja vähintäänkin seuraa oman postauksensa herättämiä rektioita niitä kommentoimalla. Koko ajan ei tarvitse olla aktiivinen, mutta edes toisinaan, sillä seuraajiaan kannattaa huomioida, koska some on tasa-arvoinen. Asiantuntijan asiantuntijuus, älykkyys ja huumorintaju vetoavat minuun.

Luotettavuus, rohkeus ja oma mielipide tärkeitä

Olga Tarsalainen, viestintäasiantuntija, someviestinnästä vastaava, Kela
Kiinnostavassa asiantuntijaprofiilissa näkyy selvästi asiantuntijuus, luotettavuus, intohimo, rohkeus, luovuus ja tietynlainen itsevarmuus. Jos haluan jakaa toisen asiantuntijan sisältöä, haluan tuntea, että tieto on luotettavaa. Kiinnostun profiileista, joissa kuuluu vahva oma ääni. Rosoisuuttakin saa olla

Pirjo Jantunen, yritysvastuupäällikkö, Helen
Asiantuntijalla pitää olla selkeä näkökulma ja aihe, ja niistä jotain sanottavaa eli mielipide. Pelkkä toisten sanoman välittäminen ei kiinnosta. Myös liika poukkoilu aiheesta toiseen voi etäännyttää.

Saana Rossi, rekrytoinnista ja työnantajakuvasta vastaava, Vincit Oy
Kiinnostavalla asiantuntijalla on aktiivinen profiili, joka on mukana keskusteluissa, tuo omia näkökulmia rohkeasti esille mutta keskittyy muuhunkin kuin vain itseensä eli sisältökeskeistä ennemminkin kuin henkilökeskeistä viestintää ja oman navan korostamista. Hän ei ota itseään liian vakavasti, viestinnän aitous ja luontevuus on tärkeitä.
Rekryn kannalta on olennaista tietää missä henkilö on hyvä ja mikä on hänen asiantuntijuutensa ydin.

Haasteet omassa viestinnässä

Kysyin myös, mikä oman asiantuntijuuden rakentamisessa ja ylläpidossa on haasteellista ja mistä saat siihen tukea? Haasteellisinta näyttää olevan mm. oman asiantuntijaviestinnän kirkastaminen ja kiteyttäminen, somekynnyksen ylittäminen, ajan käyttö tai se, että oman viestinnän suunta on löydettävä ihan itse.

Kaisa: Jos haluaa asiantuntijaprofiilin, olisi hyvä ensin kiteyttää, mistä oma asiantuntijuus muodostuu. Kun tämä kirkastuu, on helpompi fokusoida esim. seurattavia, keskusteluita ja sisältöjä. Se ei toki tarkoita, että kiinnostuksen kohteita ei voisi olla useita tai että pitäisi pysyä tiukasti asiassa. Päinvastoin, omalla persoonallaan osallistuva asiantuntija on paljon kiinnostavampi kuin tiukasti pelkkään asiaan keskittyvä. Mutta kaikessa ei tarvitse tai voikaan olla asiantuntija. Tukea oman asiantuntijuuden rakentamiseen saa seuraamalla muita asiantuntijoita ja kehittämällä omaa osaamistaan mm. blogeja ja artikkeleita lukemalla ja tietenkin keskustelemalla muiden kanssa. Verkoston voima on mahtava!

Petra: En usko, että kirjoittaminen sinänsä on haaste, asiantuntijat kirjoittavat yleensä paljon. Mutta aika on. Ajattelu ja omien pohdintojen blogikirjoituksen tai vastaavan muotoon saattamiseksi vie aikaa, ja laskutettava asiakastyö menee aina sen edelle. Meillä tuetaan asiantuntijoita kouluttamalla ja opastamalla sekä vinkkaamalla hyvistä aiheista ja keskusteluista, joihin asiantuntija voisi ottaa osaa.

Jarmo: Yrityksen ainoana markkinoinnin ammattilaisena omalla kohdallani haastavinta lienee se, että suunta on löydettävä täysin itse. Kukaan ei ole neuvomassa ja osoittamassa oikeaa suuntaa. Samoin ajankäyttö on aina haaste. Käytännössä kaikki ammatillisen osaamisen kehittäminen meneekin väkisin vapaa-ajalle.

Salla: Oman asiantuntijuuden rakentamisessa oli haasteellisinta somekynnyksen ylittäminen. En millään olisi halunnut lähteä sosiaaliseen mediaan itse mukaan, mutta kuutisen vuotta sitten se alkoi olla Ylen toimittajallekin jo puolipakollista. Lopulta menin ihan vapaaehtoisesti kurssittamaan itseäni, etten täysin putoa kehityksen kyydistä. Seurasin aluksi rauhallisesti mitä muut tekivät, ja etenkin kuinka itseäni kiinnostavat henkilöt toimivat. Kun lopulta rohkaistuin, niin some tempaisi mukaansa. Alkuun asiantuntijuuden ylläpidossa oli haasteellista se, että työnantaja edellytti että toimitaan somessa mutta sitä ei huomioitu työajassa. Kun Ajankohtaisen kakkosen ja A2-iltojen työt olivat kiivaimmillaan eli ennen suoria lähetyksiä, täytyi valmistella niitä tv-lähetyksiä eikä ehtinyt somettaa. Nykyisinhän verkkotekeminen on yksi Ylen toiminnan painopistealueita, ja some jokaisen toimittajan tärkeä työkalu. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko tuoda omaa henkilökohtaista elämäänsä osaksi profiiliaan, vaan voi pitäytyä yksinomaan asiantuntijana. Mutta siinä ollaankin sitten taas spämmäysvaaran ääressä, jos omalta tililtään tuuttaa vain työasiaa.

Työkavereiden tuki on tärkeää

Paitsi työnantajan, niin erityisesti työkaverin tuki on olennaisen tärkeää kun asiantuntija kehittää omaa viestintäänsä. Monissa isoissa taloissa, kuten Kelassa on onneksi oivallettu tämä ja pistetty pystyyn talon omat sisäiset sparrausryhmät (some)viestintään.

Salla: Käytän myös eri tilejä eri tavoin: Facebookissa on paljon henkilökohtaisia postauksia, Twitterissä saatan postata havaintojani säästä, liikenneruuhkista ja maailmanmenosta, jaan kiinnostavia uutislinkkejä, työasioita sekä osallistun keskusteluihin ja annan palautetta. Twitterissä saa myös mahtavan second screen -kokemuksen, kun televisiosta tulee suorana lähetyksenä joku iso tapahtumaohjelma, esimerkiksi Euroviisut. LinkedIn on minulle täysin asiantuntijakanava, mutta Instagramissa voin leikitellä kuvin sekä siviilinä että toimittajana. Täyttä ilmaisunvapautta minulla ei kuitenkaan ole, sillä korvien välissa ajatuksiani on vaimentamassa koko ajan pieni sordiino: minun täytyy muistaa, että olen somessa aina myös yleläinen.

Olga: Asiantuntijuuden rakentaminen ja sen rakentuminen ei tapahdu hetkessä – se on pitkä prosessi! Vaaditaan siis kärsivällisyyttä. Parasta on, jos pystyy rakentamaan asiantuntijuuttaan johdonmukaisin askelin. Myös selkeä päämäärä tulee olla. Varmasti yksi kriittinen kysymys on ajankäyttö: tässä kuitenkin auttaa suunnitelmallisuus ja aikataulutus. Esimerkiksi Kelassa asiantuntijuuden rakentamista tuetaan ja siihen kannustetaan (someklinikka, yhteinen Facebook-ryhmä, mahdollisuus ottaa minuun koska tahansa yhteyttä, jos kohtaa ongelmia jne).

Pirjo: Omalla kohdalla haasteita luo laaja tehtäväkenttä, tuntuu että pitäisi seurata monia eri asioita ja muodostaa kaikista joku näkemys. Onneksi viisaat kollegat auttavat tässä, mikä on mielestäni suurin työpaikalta saamani tuki: kollegojen osaaminen.

Saana: Haasteellista on ajan löytäminen siihen, että on kartalla mitä alalla ja muualla ympärillä tapahtuu. Työnantaja mahdollistaa meillä yksilölliset toiveet asiantuntijuuden kehittämiselle, riippuen jokaisen omista toiveista.

Vinkit ja oman tyylin löytäminen

Näistä asiantuntijoiden konkreettisista vinkeistä kannattaa ottaa koppi kun mietit aloittamista tai haluat puhaltaa lisää tuulta omaan viestintään. Kysymys kuuluu: mitä vinkkejä antaisit asiantuntijalle, joka on vasta lähtöviivalla tai alkumetreillä ja miten löytää oma viestintätyyli?

Kaisa: Ihan ensiksi voi laittaa vaikka oman profiilin kuntoon ja varmistaa, että tulee löydetyksi. Sitten kannattaa seurata muita, lukea bloggauksia, kirjoittaa omia ajatuksiaan ylös (vaikka ei olisi tarkoitus julkaistakaan) ja osallistua keskusteluihin. Lisäksi voi selvittää onko omalla alalla aktiivisia somessa aktiivisia yhteisöjä, jota kautta pystyy verkostoitumaan ja seuraamaan alan ilmiöitä. Aiheesta järjestetään myös paljon ilmaisia tilaisuuksia ja webinaareja, joista voi saada hyviä vinkkejä. Sitten vaan julkaisemaan sisältöjä, sillä
tekiessä oppii.

Petra: Mieti, mistä aiheista keskustelet asiakkaidesi kanssa ja miten voisit parhaiten auttaa nykyisiä ja tulevia asiakkaitasi. Jaa sellaista muiden tekemää sisältöä, joka tukee omia ajatuksiasi ja omaa asiantuntijuuttasi. Kun rohkaistut tekemään itse sisältöä, pyydä apua viestinnältä ja työkavereilta – ja pidä rima matalalla! Jokainen on aloittanut jostain ja tehnyt matkan varrella virheitä, ne kuuluvat asiaan. Sinä olet uniikki ja sinulla on yleisö.

Jarmo: Tärkeintä on löytää oma juttunsa ja tehdä asioita, joista nauttii ja on aidosti kiinnostunut. Esimerkiksi paraskaan kanava ei auta, jos kaikki tekeminen tapahtuu hampaat irvessä ja mielenkiinto loppuu parin kuukauden päästä.

Salla: Kannattaa hankkia näppärä älypuhelin tai tabletti, ladata sopivat sovellukset ja tutustua eri somekanaviin. Omien postausten harjoittelu kannattaa aloittaa vaikka täysin asiapohjalta LinkedInissä, jos ei tohdi heti alkuun laittaa persoonaa peliin. Twitterissä kannattaa ensin ryhtyä seuraamaan itseään kiinnostavia tahoja, ja käydä vakoilemassa keitä he seuraavat, ja tehdä samoin. Rohkeasti vaan seurattavaa, sillä Twitter-fiidistään saa sitä kiinnostavamman mitä enemmän hakee itselleen säännöllistä seurattavaa. Myös omassa tavassaan twiitata voi ottaa mallia muilta: kenen viesti/ millainen tehoaa minuun itseeni? Jos taas tykkää ottaa kuvia, niin kannattaa kokeilla Instagramia, ja opetella tehokkaat hashtagien käytöt ja vaikka eri kielillä. Instagramissa omat kuvat leviävät kansainvälisesti, jos osaa tägätä ne oikein. Myös Twitterin puolella kannattaa opetella tunnisteiden käyttö. Livevideoita en tee itse, mutta YouTubesta on hauska seurata eri tubettajia. Sieltä saa kyllä monenlaista mallia hyvistä sekä huonoista videoista!

Uskalla aloittaa!

Olga: Tärkein neuvoni: Uskalla aloittaa! Monet pelkäävät negatiivista palautetta, mutta ei kannattaisi. Tässä ehkä lohduttaa sekin, että yleisöt ovat alussa varsin pieniä. Ennen aloittamista olisi hyvä kirkastaa itselleen tavoite ja myös se rooli, jolla somessa on (kaikkien ei tarvitse olla yhtä aktiivisia). Ehkä hyvä yhdistelmä olisi sellainen, jossa tuntisi olevansa omalla mukavuusalueellaan, mutta välillä kuitenkin hieman kurkottaen sen yli.

Pirjo: Rohkeasti vaan! Asiantuntijan viestintä on tärkeää ja parhaillaan vaikuttavaa. Etenkin tässä ajassa, jossa mielipiteillä tuntuu välillä olevan enemmän arvoa kuin faktoilla, on asiantuntijoiden vastuulla tuoda faktat esiin. Ei ne asiatkaan ilman viestintää edisty.

Saana: Hanki monipuolista työkokemusta, toimi erilaisissa projekteissa ja hankkeissa, suhtaudu ennakkoluulottomasti erilaiseen tekemiseen, kyseenalaista ja tuo rohkeasti esille omia ajatuksia. Eväitä omaan viestintään saa myös muista ihmisistä, kun toimii työssä eri osaamistasoilla ja taustoilla työskentelevien ihmisten kanssa.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273