Muista, että sosiaalisen median voima on vuorovaikutuksessa

Muista, että sosiaalisen median voima on vuorovaikutuksessa

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa voi huonosti. ”Engagement Rate” eli vuorovaikutussuhde Facebookissa on alhaisimmillaan ikinä, kertoi asiaa tutkinut Locowise maaliskuussa. Locowisen mukaan tammikuussa 2016 vuorovaikutussuhde oli 4,32 % tavoitetusta yleisöstä ja näin toukokuussa 2017 uskallan olettaa, että vuorovaikutuksen määrässä ei ole tapahtunut kovinkaan suurta harppausta ylöspäin.

Sosiaalisen median raadollisessa maailmassa juuri vuorovaikutussuhde on se luku, jonka kehittymistä kannattaisi vahtia kuin haukka. Yksi jos toinenkin vahtaa seuraajamäärää, mutta viestisi aikaan saama vuorovaikutus ratkaisee todellisessa levikissä. Etenkin kun tilanne on se, että esimerkiksi Instagramissa julkaistaan minuutissa 46 200 postausta ja tweettejä lähetetään 452 000 samassa ajassa.

Huomatuksi tulemiseen vaaditaan hyvää vuorovaikutusta, eli arvokkaita ja positiivisia reaktioita. Eihän tässä mitään uutta pitäisi olla (kehoitin esimerkiksi päihittämään Instagramin algoritmin vuorovaikutuksella), mutta haluan jälleen muistuttaa asiasta!

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa syntyy jokaisesta viestin saamasta klikkauksesta

Reaktiot, niin kuin minä niistä puhun, ovat kaikkia niitä klikkauksia joita julkaisemasi viesti saa. On olemassa sekä positiivisia että negatiivisia reaktioita.

Positiiviset reaktiot, kuten viestin jakaminen eteenpäin, kuvan klikkaaminen suuremmaksi tai julkaisijan profiiliin klikkaaminen edesauttavat viestin leviämistä. Negatiiviset reaktiot — esimerkiksi viestin piilottaminen tai julkaisijan estäminen — taas kertovat algoritmeille, että tämä ei välttämättä ole hyvä viesti levitettäväksi.

Kaikki positiivisetkaan reaktiot eivät ole keskenään samanarvoisia, sillä esimerkiksi Facebookin peukun takaa löytyvät reaktiot sydämestä eteenpäin ovat itseasiassa peukkua merkittävämpiä levikin kannalta. Puhumattakaan esimerkiksi Twitterissä uudelleentweettaamisen ja tykkäyksen vertaamisesta, uudelleentweettaus luonnollisesti saa aikaiseksi paremman levikin. Ja vaikka tavoitteena ei välttämättä olisikaan puhdas levikki kannattaa muistaa, että sosiaalisessa mediassa sosiaalisuus on olennainen osa toimintaa.

Koska se vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa on nyt niin kiven alla, sitä voi pyytää. Johda yhteisöäsi antamalla sille toimintakehoitteita.

Älä pyydä seuraajiltasi liikoja, keskity tärkeimpään

”Maksimissaan yksi toimintakehoite per viesti!” Olen sanonut jonkin tämän lauseen variaation todennäköisesti tuhansia kertoja. Ja tulen jatkossakin sanomaan, sillä liian moni komento yhden viestin sisällä aiheuttaa hämmennystä.

Kun haluat yleisösi tekevän jotain, mieti mikä on julkaisusi tavoite ja rakenna toimintakomento sen pohjalta. Seuraavaksi muutama esimerkki:

Haluatko esimerkiksi kommentteja?

Kysyminen on kautta aikain auttanut keskustelun herättämisessä, mutta voit myös käyttää taikasanaa ”kerro”. Tärkeintä on pitää mahdollinen kysymys tai kerrottavaksi alustettu ajatus yksinkertaisena, ajattele mahdollisimman pitkälle yleisösi puolesta. Maku-lehti kyselee seuraajiltaan aika kivasti, että mitä he ovat viikonloppuna makustelleet ja juuri kommenttien määrä on mittavin kaikista reaktioista.

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja Maku-lehden esimerkki Facebookissa

Haluatko linkkiä klikattavan?

Jos perimmäinen tarkoitus on saada viestin näkijä klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä, ei välttämättä kannata hämätä esimerkiksi yllä mainitsemillani kysymyksillä. Itse sorrun juuri tähän usein ja olen ottanut klikkausten määrässä takkiini.

Linkin yhteydessä saate kannattaa pitää yksinkertaisena ja huomion voi kiinnittää linkkiin esimerkiksi sanoilla ”lue lisää”. DNA julkaisi tästä juuri aikalailla mallikelpoisen esimerkin.

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja DNA:n esimerkki Twitterissä

Haluatko sydämen peukun sijasta Facebookissa?

Kun haluat vahvistaa viestisi läpimenoa Facebook-seuraajillesi, tarvitset heiltä peukkua merkittävämpiä reaktioita. Niihinkin voi kehottaa, mutta pitäisi pitää huolta sitä, että herätetty tunne oikeasti vastaa käytettyä reaktiota. Eli sydän annetaan, jos rakastetaan tai ollaan ihastuneita johonkin, surullista naamaa taas pyydetään jos jokin saa surun puseroon. Pyydä aitoja reaktioita ihmisenä ihmiseltä!

Coca-Cola esimerkiksi pyysi klikkaamaan sydäntä, jos pidät colan mausta. Ei mitään muita toimintakehoitteita!

vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ja Coca-Colan näyte Facebookissa

Kirkasta siis itsellesi mitä milläkin viestillä haluat ja sitten kehoita yleisöäsi toimimaan, siitä syntyy vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa. Ei se ole vaikeaa, kun vaan malttaa itsekin keskittyä.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273