Kuinka ostajapersoonat tunnistetaan ja täydennetään datalla?

Kuinka ostajapersoonat tunnistetaan ja täydennetään datalla?

Ostajapersoona on fiktiivinen henkilö, joka edustaa tiettyä ryhmää kohdeyleisöstäsi. Heillä on jokin tuotteesi tai palvelusi kannalta oleellinen ominaisuus, joka erottaa heidät toisesta kohdeyleisöstäsi erottuvasta ryhmästä. Tuolla toisella ryhmällä on oma asiakastyyppi, jolle esimerkiksi viestit eri tavalla kuin ensimmäiselle ostajapersoonalle. Ostajapersoonien tunnistaminen lähtee liikkeelle merkittävien eroavaisuuksien löytämisestä.

Juttelimme taannoin Tampereen Crazy Townin Testauspenkissä ostajapersoonista. Tämän oman Hullunkuristen perheiden -korttipakan muodostaminen ei ole välttämättä ole helppoa: esimerkiksi silloin kun oma tuote on suunnattu melkein kaikille työikäisille. Vaikka se olisi vaikeaa se kannattaa kuitenkin tehdä.

Sillä sinähän tiedät, että jos viesti on suunnattu kaikille, se ei ole suunnattu oikeastaan kenellekään ja siitä syystä päätin taas palata asiaan.

Kuinka tunnistat ostajapersoonat toisistaan?

Jotain tärkeitä kohderyhmiä on aivan varmasti edelleen eroteltavissa omiin ”lokeroihinsa”. Asiakastyyppien tunnistaminen perustuu juuri niihin merkitykselliseen eroihin, olivat ne suuria tai pieniä.

Esimerkiksi ehkäpä osa tuotettasi tarvitsevista ei itse toimi maksajana ja toisaalta jokainen maksaja ei ole tuotteen käyttäjä, jolloin asiakastyyppejä on jo ainakin kolmea sorttia:

  1. Hän, joka saa tuotteesi toiselta,
  2. hän, joka antaa tuotteen toiselle ja
  3. hän, joka ostaa sen itse itselleen.

Heistä kullakin on tuotteesi suhteen epäilemättä hiukan erilaiset tavoitteet. Eroavaisuuksia löytyy varmasti myös heidän ongelmistaan sekä ostamisen esteistään.

Jos nyt mietit noita kolmea asiakastyyppiä, jotka tuossa yllä listasin ja kunkin persoonan lähestymistä sisällöllä, niin:

  1. Saajaa voit lähestyä antamalla hänelle aseita: ”Näin perustelet X:n sijoittamisen pomollesi”
  2. Antajalle kerrot hyödyn, joita hän X:n antamisesta saa, kuten ”Säästät näin paljon, kun valitset työntekijällesi X:n Y:n sijasta”
  3. Itselleen X:n hankkiva kaipaa vahvistusta itseensä sijoittamiseen: ”X:n hankkineiden kokemuksia siitä, kuinka X vahvisti heitä työmarkkinoilla”

Totta kai sisällöissä tulee päällekkäisyyksiä, kuten esimerkiksi itselleen tuotettava hankkiva kaipaa aivan takuulla tietoa siitä paljonko hän säästää rahaa jne. Riittäviä eroavaisuuksia kuitenkin on, ja niistä ne asiakastyypit rakentuvat.

Peruslähtökohtana ostajapersoonan luomiseenhan voi olla vaikka seuraavanlainen kysymyspatteri:

 

Ostajapersoonien tekemiseen on erilaisia templateja, kuten Hubspotin MakeMyPersona, joten en mene nyt siihen tämän enempää. Sen sijaan haluan antaa muutamia työkaluvinkkejä.

Ostajapersoonien tunnistaminen ei ole arvailua, kun käytät dataa

Arvaileminen ja olettaminen eivät välttämättä ole se paras mahdollinen tapa ostajapersoonien rakentamisessa. Tästä syystä haluan antaa sinulle muutaman työkalun, joita voit hyödyntää:

Kuinka käyttää Google Analyticsiä ostajapersoonien tekemisessä

Google Analytics kertoo tietenkin tilastoja verkkosivuistasi. Voit hyödyntää etenkin Yleisö-kohdan alta löytyvää Demografiset tiedot -osiota, joka kertoo kättelyssä ikä- ja sukupuolijakauman.

Toissijaisia mittasuhteita hyödyntämällä selvität esimerkiksi mikä sukupuoli+ikäryhmä -kombo sivuillasi eniten liikkuu. Näillä toissijaisilla mittasuhteilla pystyt niin ikään selvittämään vierailijoiden maantieteellisen sijainnin kaupungin tarkkuudella tai mikä sisältö heitä vetää. Tämän toissijaisten mittasuhteiden kokeileminen syventää Analyticsin tulosta merkittävästi.

Google Analytics ja ostajapersoonien tunnistaminen

Yleisö-kohdasta löytyy myös vaikkapa Kiinnostuksen kohteet, josta saat tietoa persoonien tekemistä varten.

Kuinka käyttää Followerwonkia asiakastyyppien määrittelemisen apuna

Toinen työkalu, josta voi hyvinkin olla apua, on vanha suosikkini Followerwonk Analyze. Se antaa ilmaiseksi esimerkiksi melko mittavan määrän informaatiota sekä sinun että kilpailijoidesi Twitter-seuraajista.

Followerwonk asiakastyyppien määrittelyssä

Merkittävää tietoa ostajapersoonien rakentamisen kannalta on esimerkiksi aika, jolloin seuraajat ovat aktiivisia Twitterissä (ja todennäköisesti muutenkin somessa). Niin ikään saat tietoa sanoista, joita heidän profiilikuvauksissaan on, mikä voi auttaa esimerkiksi harrastuneisuuden hahmottamisessa.

Miten hyödyntää Answer The Public -palvelua asiakaspersoonien valmistelussa

Yksi olennainen osa ostajapersoonaa ovat hänen tarpeensa. Käytännössä sinun pitäisi hahmottaa mitä hän hakukoneeltaan ja verkostoiltaan kysyy, jotta voisit auttaa hänen kaltaisiaan.

Ylempänä mainittu Google Analytics kertoo millaisilla hakusanoilla verkkosivuillenne on saavuttu ja Google-haussa ennustava tekstinsyöttö antaa hiukan suuntaa siitä millaisia kysymyksiä ihmisillä on mielessään. Suuntaa voi ottaa myös Answer the Public -työkalun avulla, joskaan työkalu ei palvele suomeksi ainakaan vielä.

Answer the Public auttaa hahmottamaan ostajapersoonan haasteita

Syöttämällä englanniksi tietämäsi avaintermin Answer the Publicin hakuun saat silmäiltäväksesi koko joukon kysymyksiä, joita yleisö on siitä aiheesta kysellyt. Hyödynnä tätä tietoa miettiessäsi niitä ostajatyypin tarpeita ja myöhemmin sisältöä tehdessäsi.

Tietysti ostajapersoonien tunnistaminen voi lähteä liikkeelle myös sosiaalisen median kanavienne käyttäjätiedoista tai asiakkaillenne tehdyistä kyselyistä. Puhumattakaan olemassa olevien asiakkaiden kanssa keskustelemisesta! Mikä heidät erottaa toisistaan?

PS. Hyvä someohje sisältää myös ostajapersoonat. Nämä asiakastyypit saattavat olla merkittävä apu myös työntekijälähettiläillesi ajatusjohtaja-aseman saavuttamiseksi!

Käyttäjälähtöinen sisältö on luotetumpaa, joten arvosta sitä!

Käyttäjälähtöinen sisältö on luotetumpaa, joten arvosta sitä!

Käyttäjälähtöinen sisältö kannattaa nyt tavalla tai toisella ottaa huomioon siinä omassa sosiaalisen median tekemisessä. Sillä nimittäin tehdään tulosta!

Olapic teki kyselyn koskien käyttäjälähtöistä sisältöä (UGC). Se paljasti, että kuluttajat pitävät muiden kuluttajien luomaa sisältöä 7 kertaa luotettavampana kuin mainoksia. Tätä mukailee vahvasti myös Edelman Trust Barometer, jonka mukaan luottamus mm. elinkeinoelämään horjuu. Luotettavin taho on itsesi kaltainen henkilö (josta johtuen työntekijälähettilyys on tärkeämpää kuin ikinä).

Olapicin tulosten mukaan 46 % vastaajista luottaa eniten käyttäjälähtöiseen sisältöön. Vain 26,9 % piti luotettavimpana brändin ammattimaisia kuvia ja 9,6 % valikoi julkaisijan toimituksellisen sisällön. Mainoksia luotettavimpana sisältönä piti 5,4 %.

Yli puolet vastanneista kuulemma klikkaavat todennäköisemmin mainosta, jossa on käyttäjälähtöinen kuva kuvapankkikuvan sijasta.

Käyttäjälähtöisen sisällön hyödyntämiseen tarvitaan lupa

Tietenkään kenen tahansa kuvan käyttäminen mainoksessasi ei ole ok noin vain. Ei, vaikka siinä oma tuote esiintyisikin tai jos se löytyy ”teidän hashtagiltanne” vaikka Instagramista. Sellaista asiaa nimittäin ei olekaan kuin teidän hashtaginne, risuaitaan liitetyt avainsanat ovat ihan vapaita kaikkien käyttää.

Itseasiassa jopa kuvan alkuperäiselle lähteelle linkittäessä pitää olla tarkkana, ettei se tapahdu markkinointitarkoituksissa. Vältä mainosmaista saatetta! Lue asianajaja Elina Koivumäen artikkeli linkittämisestä.

Jos siis haluat oikeasti hyödyntää käyttäjien luomaa sisältöä, anna sille se arvo joka sille kuuluu

Käytännössä siis sovi sisällön käytöstä sen tekijän kanssa. Ja ylipäätään sovi sisällöstä tekijän kanssa.

Mitä käyttäjälähtöinen sisältö maksaa?

Influence.co kertoo, että Instagramissa keskimääräinen maksetun postauksen hinta on 271 dollaria eli rontti 250 euroa. Tässä kyse on siis yrityksen sponsoroimasta kuvasta, jonka vaikuttaja julkaisee omalla Instagram-tilillään. Kuva on mitä todennäköisemmin vaikuttajan itsensä ottama ja siinä esiintyy jollain tavalla sponsorin tuote.

Väitän, että muissakin palveluissa keskimääräinen hinta pyörii noissa lukemissa. Poikkeuksia tietysti on, esimerkiksi tubettaja voi hyvinkin tienata tuhansia euroja yhdestä sisältöpurskauksesta. Asiaan vaikuttaa tietysti tavoittelemasi vaikuttajan seuraajamäärä sekä aikaansaama vuorovaikutus kohdeyleisössäsi.

Hyvin suunniteltu sijoitus käyttäjälähtöiseen sisältöön maksaa itsensä äkkiä takaisin, sillä Olapicin kyselyyn vastanneista 1/4 kertoo ostaneensa tuotteen nähtyään sen osana UGC:ta.

Mark Schaefer kertoo SXSW-kuulumisissaan, että brändit sijoittavat jo vaikuttajiensa entistä paremmaksi valmentamiseenkin, koska saavat 300-400 % tuottoja vaikuttajasijoituksistaan. Nyt tähdätään oikeasti hyvään ja vuorovaikutusta aiheuttavaan sisältöön oikeiden yleisöiden joukossa, eikä mahdollisimman laajaan levikkiin.

PS. Ei ole sanottua, että kaikki käyttäjälähtöinen sisältö edes maksaisi. Esimerkiksi moni bloggari tai aloitteleva sometähti voi olla täysin tyytyväinen linkityksen yhteydessä saamaansa extranäkyvyyteen. Tiedosta kuitenkin, että pelkän näkyvyyden tarjoaminen ensisijaisena maksuvälineenä voi hyvinkin asettaa sinut naurunalaiseksi. Arvosta oikeasti sitä mitä saat!

Kuinka voittaa sisältömarkkinoinnissa kierrättämällä sisältöä

Kuinka voittaa sisältömarkkinoinnissa kierrättämällä sisältöä

Sisällön kierrättäminen uudelleenjulkaisemalla sitä ainakin teoriassa helpottaa sisältömarkkinoijan paineita. Oikeastaan hyvän sisällön julkaiseminen vain kertaalleen on tuhlausta. Väitän, että voitat sisältömarkkinoinnissa myös levikin suhteen, kun ryhdyt kierrättäjäksi.

Sari Venäläinen kyseli Twitterissä sellaista artikkeliamme, jossa oli puhetta erilaisista sisällönkuluttajatyypeistä. Hetken keskusteltuamme paljastui, että hän etsi artikkelia Pelkkä yritysblogi ei enää riitä: pinoa! Kyseisessä artikkelissa ehdotan lukijoille tarkoitetun blogikirjoituksen tuottamista tekstin lisäksi muihin muotoihin, eri sisällönkuluttajia ajatellen:

  • Silmäileville kalvosetti Slideshareen
  • Kuuntelijoilla ääneen luettu blogaus Soundcloudiin
  • Katsojille selostettu video YouTubeen
  • Sosiaalisille skannaajille artikkelin yhteenveto LinkedIniin

Nämä eivät suinkaan ole ainoita tapoja kierrättää hyvää blogitekstiä!

Miten sisällön voisi julkaista uudelleen?

Mahdollisuuksia on tietysti monia, sillä käsillä olevista välineistä on moneksi. Tässä nyt kuitenkin muutamia ehdotuksia, joista sisällön kierrättäminen voi alkaa:

Sähköpostikirje

Email on edelleen paikoitellen vahva väline. Jos sinulla on olemassa uutiskirjelista (jos ei ole, pääset äkkiä alkuun vaikka Mailchimpillä), voisit aivan hyvin lähestyä heitä tekemällä pitkästä blogipostauksestasi pienempien palojen sarjan. Tämä siis sen lisäksi, että nakkaat tavanomaiseen uutiskirjeeseesi linkin tuoreimpaan bloggaukseen.

Ekirja

Useammankin (samaa teemaa kiertävän) blogiartikkelin voi yhdistää ekirjaksi ja jakaa sitten vaikka sähköpostiosoitetta vastaan. Vältä kuitenkin ihan pelkkää kopioi ja liitä -tyyppistä lähestymistapaa: tee ekirjasta siisti ja hyvännäköinen tuote! Tässä auttavat esim. Canvan ekirja-pohjat.

Webinaari

Aihe jos toinenkin voi aivan hyvin venyä rontin tunnin pituiseksi webinaariksi. Ilmainen webinaari vaikka lounasaikaan voi olla juuri sitä mitä kohdeyleisösi kaipaa työpäiväänsä! Voit suhtautua blogista webinaariksi -ajatukseen vaikka niin, että tässä sinä vain presentoit ajatuksesi suorassa lähetyksessä ja sitten keskustellaan.

Infograafi

Tuossa aiemmin mainitsemassani blogauksessa viittasin infograafiin jo vaihtoehtona, mutta tuodaan se nyt vielä oikein erikseen esille. Sopivasta artikkelista sellainen nimittäin syntyy helposti, vaikka Piktochartin avulla.

Stoorit ja statukset

WhatsAppiinkin ovat tulossa stoorimaiset tilapäivitykset, jotka katoavat 24 tunnin kuluttua. Kun kehitys kehittyy tähän suuntaan, herää kysymys miksi ei blogisisältöään voisi palastella myös tälläisiksi tarinoiksi? Snapchat, Instagram Stories ja Facebook Messenger ovat jo käytettävissä!

Millaisen sisällön kierrättäminen toimii?

Ihan kaikki sisältö nyt ei vaan ole kaikin tavoin kierrätettävissä. Esimerkiksi ekirjoiksi kannattaa minun mielestäni valita mieluummin sellaista ikivihreämpää sisältöä, kun taas todella ajankohtaiset jutut ovat omiaan noissa stooreissa rummutettavaksi.

Ikivihreä blogiartikkeli

Tarkastele blogisi tilastoista mikä sisältö vetää puoleensa aina vain. Sinulla saattaa hyvinkin olla sisältöjä, jotka vetävät vuodesta toiseen väkeä sivullesi. Noiden artikkelien jakamisen strategiaan kannattaa istuttaa sisällön uudelleenjulkaisu kierrättämällä.

Suosittu blogipostaus

Jos tietty blogiartikkeli on sinun markkinassasi kuumaa kamaa, jota jaetaan hanakasti, sekin on merkki uudelleenkäytettävyydestä. Mieti erityisesti missä muodossa se rikkoisi kuplasi ja ehkäpä laajentaisi markkinaasi?

Laajennettavissa oleva blogaus

Tutkaile mitkä jo julkaistuista artikkeleistasi olisivat sisällöllisesti laajennettavissa esimerkiksi lisäesimerkeillä, haastatteluilla jne. Näiden laajennustöiden tuloksena voi olla vaikka se webinaari tai ekirja.

PS. Älä unohda, että tämä toimii myös toiseen suuntaan. Ota esimerkiksi tweetti, jonka toiminta-aste on keskivertotweettiäsi parempi ja laajenna se blogiartikkeliksi.

Tarvitsetko tuote-esittelyvideon? Tee se itse!

Tarvitsetko tuote-esittelyvideon? Tee se itse!

Miten voit esitellä tuotteesi somessa? Tee tuote-esittelyvideo tai kokonainen sarja, joilla sinä henkilökohtaisesti näytät miten tuotteesi (tai palvelusi) toimii. Siihen ei vaadita mitään hillitöntä Hollywood-tuotantoa, älä pelkää.

Aloitin taannoin FUSE Business Clinic -mentorina ryhmälle käsityöyrittäjiä. Minä mentoroin heitä tietysti sosiaalista mediaa ja verkkoviestimistä koskevissa asioissa. Kun eräs heistä istuutui minua vastapäätä 1on1-sessioissa, kertoi hän ongelmanaan olevan sen, ettei hän voi olla kaikille näyttämässä miten hänen tuotteensa toimivat. Yritin kaikella satakuntalaisella lempeydelläni ohjata hänet tajuamaan, että totta kai voi: ”Miten niin et voi, onhan sinulla käytössäsi video?”

Annoin Annelle käskyn tulla tutuksi puhelimensa kameran kanssa ja tehdä pieniä videoita, joilla hän yksinkertaisesti näyttää kuinka hänen Vernada-monitoimikorunsa toimivat. Hyviä videoita voi aivan hyvin tehdä itse, harjoitus tekee siinäkin mestarin!

Millaisella videolla kannattaa tehdä tuotetta tutuksi?

Mitä yritysvideo sisältää?

Vidyardin 2017 Video in Business Benchmark Reportin mukaan yritysten yleisimmät videotyypit ovat:

  • ”explainer video” (59% videoista)
  • tuoteominaisuusvideot (51%)
  • ”how to” ja muut opettavat videot (45%)
  • asiakkaiden lausunnot (44%)
  • ajatusjohtajien haastattelut (37%)

Annen tällä hetkellä ainoa video tuo esille tuotteen ominaisuuksia. Se myös pyrkii ratkaisemaan ostajan ongelman, niin kuin selittävillä explainer-videoilla on tapa tehdä:

Samaa lajia odotan Annen tekevän omin avuin jatkossakin, mutta mielellään puhuen sinulle. Katsoen sinua silmiin (lue: siis kameran linssiin) ja puhuen sinulle (lue: ei teille).

Minkä mittainen videon kannattaa olla?

Vidyardin raportin mukaan 56% videoista on alle 2 minuuttia pitkiä, niin kuin Annellekin tehty video. Ei liene kenellekään yllätys, että alle 90 sekunnin mittaiset videot katsotaan todennäköisemmin loppuun kuin 482 sekuntia (mikä on yritysvideoiden keskimääräinen pituus 😲) pitkät.

Vanhassa SumAllin ja Bufferin suosituksessa YouTube-videoiden optimaaliseksi pituudeksi annettiin 2 minuuttia ja 54 sekuntia.

Tee tuote-esittelyvideo, jossa käydään se yksi asia sen 1,5-3 minuutin aikana. Annena kävisin läpi aina yhdellä videolla yhden monitoimikoruyhdistelmän, siinä ei nokka montaa sekuntia tuhise vaikka rauhallisin ottein asiansa esittelisikin.

Milloin video kannattaa julkaista?

Raportti kertoo myös, että yritysten videoita kulutetaan eniten keskiviikkoisin aamupäivällä 7-11 (18% yritysten videoista katsellaan keskiviikkona), kun taas lauantaisin (9%) ja sunnuntaisin (8%) on selkeästi muita päiviä hiljaisempaa. Tilanne todennäköisesti on kuitenkin se, että yritysvideoita kerta kaikkiaan julkaistaan arkena enemmän ja itseasiassa viikonloppujulkaisulla voisi erottuakin joukosta!

Siihen omaan sisältösuunnitelmaan on hyvä valikoida jotakuinkin säännöllinen aika, jolloin uusi video-ohje julkaistaan. En välttämättä valitsisi sitä ruuhkaisinta ajankohtaa, vaan lähtisin kokeilemaan niistä hiljaisemmista päivistä. Etenkin Annena, kun tuote ei ole b2b vaan b2c -tuote.

Tee tuote-esittelyvideo esimerkiksi näiden 3 asetelmaehdotuksen pohjalta

Muiden mentorienkin kanssa juttelimme, että jokaisen aktorimme pitäisi viihtyä paremmin puhelimiensa kameroiden kanssa. Eikä tietenkään vaan räiskimään sinne päin, vaan sommittelemaan tuotteensa osaksi fiksua asetelmaa, valikoimaan sen oman värimaailman jne. Minä suosittelin tuttuun tapaani yrittäjiä pyrkimään linjakkuuteen, antaen esimerkiksi Mimi Mementosin Instagramin.

Mimi Mementos

Miten esitellä tuote videolla? Tee tuote-esittelyvideo samaan tapaan, valikoi itsellesi sopiva linjakkuus, niin tunnelmassa kuin asettelussakin. Annelle ehdotin keskustelussamme ensimmäisenä asetelmaa, jossa hänellä on vaikka yhteistyökumppani kameramiehenä: ensin kuvataan kasvoja, sitten käsiä joissa useampi koru yhdistyy yhdeksi ja sitten takaisin kasvoihin.

Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 1

Toisena vaihtoehtona miten tehdä tuote-esittely videolla näkisin ”flat layn”, jossa koko tilanne kuvataan ylhäältä päin: aloittaen koruista erillään, sitten Annen kädet yhdistävät korut ja viimeisessä kuvassa näytetään lopputulos. Tässä tietysti ei synny katsekontaktia, mutta se ei estä tervehtimästä lämpimästi!

Tee tuote-esittelyvideo flat layna. Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 2

Anne itse väläytti vaihtoehtoa, jossa hän kokoaa korun mallinuken päälle. Minä kehtaan jatkojalostaa sitä ajatusta niin, että mitäpä jos koru tällä kertaa purettaisiin? Ensimmäisessä ruudussa 3in1-monitoimikoru on mallinuken kaulassa, sitten Anne purkaa sen uuteen uskoon ja lopuksi kaulakoru sekä riipus ovat takaisin mallinuken kaulassa ja käsikoru Annen omassa ranteessa.

Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 3

Kaikki nämä kolme vaihtoehtoa ovat hoidettavissa yhdellä otolla, harjoitus tekee mestarin! Myös siitä omasta esiintymisestä tulee luontevampaa ajan myötä.

Oleellisimmat välineet, joita näissä tapauksissa tarvitaan ovat kelvollisella kameralla varusteltu älypuhelin, kolmijalka (flat layta varten sellainen, jossa on liikkuvuutta) ja jalustasovite, jolla puhelin kiinnitetään siihen kolmijalkaan. Kannattaa vältellä puhelimen pitämistä kädessä, siinäkin tapauksessa että sinulla olisi kuvausapua. Mahdollisilla linsseillä ja mikrofoneilla voi lähteä halutessaan viilaamaan, mutta en näe niitä mitenkään pakollisina. Digivallankumouksen Petri on antanut Periscope-lähetyksiä varten hyvät vinkit tätä sivuten, tsekkaa.

Mielettömän välinekikkailun sijaan kiinnitä huomiota siihen mitä siellä kuvan taustalla tapahtuu ja millaisessa äänimaisemassa kuvaat! Siinä missä yllä mainitsemani Mimi Mementosin nykyisissä kuvissa esiintyvät hänen tuotteensa lisäksi tietyt värit ja objektit, mitkä ovat ne sinun videoissasi taustalla säännönmukaisesti esiintyvät värit ja objektit? Äänimaiseman kaiut voi pyrkiä minimoimaan esimerkiksi tekstiileillä tilassa.

Eikä näitä videoita tarvitse vain sosiaalisessa mediassa julkaista, vaan näkisin itse niitä mielelläni esimerkiksi verkkokaupassa tuotteen kohdalla, upotettuna blogiartikkeleihin jne. Tai tee tuote-esittelyvideo uusille jälleenmyyjille sisäisiä kanavia pitkin opetusmateriaaliksi? Mitä jos verkkokaupassa tietyt korut ostaneelle lähettäisi tilausvahvistuksen perään personoidun videon (tervehdi nimeltä!) miten juuri ne kyseiset korut yhdistyvät?

PS. Anne antoi minulle luvan käyttää itseään ja hänen monitoimikorujaan esimerkkinä tässä blogauksessa. Älä siis närkästy, en ole rikkonut mentorin ja aktorin välistä luottamusta.

Kuinka markkinoida livevideolähetyksiä — 3 tapaa

Kuinka markkinoida livevideolähetyksiä — 3 tapaa

Livevideolähetyksen markkinointi niin ennen lähetystä, sen aikana kuin sen jälkeenkin kannattaa miettiä hyvin, tekipä lähetyksiä sitten organisaatio tai asiantuntija omaa henkilöbrändiään varten.

Suora ja avoin livevideolähetys on mitä erinomaisin tapa esitellä yrityksen osaajia sen yleisölle ja toisaalta vahvistaa osaajien omia asiantuntijabrändejä. Olen ymmärtänyt monien potentiaalisten asiakkaiden kaipaavan videoita, joilla tutustua organisaatioiden tekijöihin. Myös minä olen ajatellut esitellä itseäni enemmän myös livevideoiden avulla omalle kohdeyleisölleni tänä vuonna.

Tästä syystä kokosin myös sinulle pari vinkkiä livevideolähetyksen markkinointia koskien. Kerrothan omat hyvät vinkkisi myös minun ja muiden iloksi kommentilla!

Livevideolähetyksen markkinointi: 3 vinkkiä

1. Mainosta suunniteltua lähetystä hyvissä ajoin toisilla kanavillasi ja boostaa tarvittaessa rahalla

Kun teet suunnitelmallisia livelähetyksiä, joilla on muun muassa tietty lähetysaika, voit markkinoida niitä etukäteen valikoimissasi kanavissa.

Lähetyksen ajankohdan ei välttämättä tarvitse olla edes pitkän ajan päässä, vaan hetkikin ennen lähetysaikaa voi riittää. Esimerkiksi tässä Donal Skehanin Instagram-viestissä kerrotaan hetken kuluttua Facebook-sivulla alkavasta lähetyksestä ja selvyyden vuoksi mukana on Facebook-sivun osoite ettei katsojan tarvitse itse etsiä.

Livevideolähetyksen markkinointi etukäteen: Donal Skehan markkinoi Instagram-päivityksellään Facebook Live -lähetystä

Käyttää voi tietysti myös sponsoroituja päivityksiä ja suoranaisia mainoksiakin, mikäli orgaaninen levikkisi huolettaa. Toistaiseksi varsin huokea Facebook-mainos virtaan voi tuoda Periscopenkin puolelle porukkaa paikalle oikeaan aikaan! Oleellista on tietysti tuoda lähetystä esille niissä kanavissa, joissa haluamasi yleisö aktiivisesti toimii.

2. Markkinoi lähetystä muissa asiantuntijaprofiileissasi automaattisesti lähetyksen aikana

Esimerkiksi Periscope-lähetys on alkaessaan mahdollista jakaa automaattisesti Twitteriin (nykyään koko lähetys on käynnistettävissä Twitterin kautta). Lähetyksessä on jakamismahdollisuus myös muualle (kuten Facebookiin ja LinkedIniin), mutta et voi valita niitä ennen kuin olet jo aloittanut lähetyksen.

Livevideolähetyksen markkinointiviestintään voi valjastaa myös vaikka IFTTT:n automatiikan. Esimerkiksi itse olen automatisoinut Periscopen tietyn hashtagin sisältävän markkinointitweetin menemään brändätyllä kuvalla myös LinkedIn-profiiliini.

Esimerkiksi tämä lähetys julkaistui lähetyksen aikana LinkedIniin kuvan mukaisella tavalla ja tiedän sen saaneen LinkedInissä klikkauksia:


Livevideolähetyksen markkinointi lähetyksen aikana: Periscopen markkinointweetti automaattisesti LinkedIniin

3. Uudelleenjulkaise lähetys toisessa palvelussa lisämausteilla

Suuri osa katsonnoista tullee lähetyksen toistoista. Sekä Facebook Live että Periscope tallentavat lähetykset automaattisesti, joten mikäli koet videon kestävän aikaa älä poista sitä itsekään! Älä myöskään unohda sitä, vaan jälkimarkkinoi sitä itse. Vanhan livevideolähetyksen markkinointi tukee myös tulevia lähetyksiä!

Yksi tapa tehdä uudelleenhyödyntää lähetystä sen päätyttyä on sen uudelleenjulkaiseminen toisaalla, tallenna lähetys omalle laitteelle tätä varten. Esimerkiksi Mario Armstrong julkaisee Periscope-lähetyksensä uudelleen YouTube-kanavallaan varsin messevällä tavalla: pystykameralla tehty alkuperäislähetys vie vain osan tilasta ja loput tilasta kannustaa katsojaa toimintaan:

Näitä uudelleenjulkaisuja kannattaa tietysti sopivan tilanteen tullen upottaa myös vaikkapa blogauksiin yms. Tiedä vaikka edesauttaisivat Googlen hakutulossijoittumisten kanssa.

Puolet TOP 10 -hakutuloksista sisältää upotettua videota

Searchmetricsin viimeinen Rebooting Ranking Factors -whitepaper tietää kertoa, että vuonna 2016 Googlen TOP 10 -hakutuloksista lähes puolet sisälsi upotettua videota.

 

Videon upottaminen sivulle voi edesauttaa Google-tuloksissa nousemista

Voit siis melkeinpä olettaa, että verkkosivun sisällössä upotettu video epäilemättä edesauttaa hakutuloksissa nousemista. Tietysti sen upotetun videon tulee olla sen sisällön kannalta relevanttia ja palvella sitä sivulle saapujaa.

Tietysti tuo upotettu video voi tietysti olla myös livelähetyksissä tehtyä videota, ainakin tietyistä palveluista (Instagram Storiesin livevideot eivät jää talteen eivätkä ole upotettavissa). Periscope-lähetykset voi upottaa niiden markkinointitweettien kautta ja julkiset Facebook Livet niiden tilapäivitysasetuksista.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273