Tarvitsetko tuote-esittelyvideon? Tee se itse!

Tarvitsetko tuote-esittelyvideon? Tee se itse!

Miten voit esitellä tuotteesi somessa? Tee tuote-esittelyvideo tai kokonainen sarja, joilla sinä henkilökohtaisesti näytät miten tuotteesi (tai palvelusi) toimii. Siihen ei vaadita mitään hillitöntä Hollywood-tuotantoa, älä pelkää.

Aloitin taannoin FUSE Business Clinic -mentorina ryhmälle käsityöyrittäjiä. Minä mentoroin heitä tietysti sosiaalista mediaa ja verkkoviestimistä koskevissa asioissa. Kun eräs heistä istuutui minua vastapäätä 1on1-sessioissa, kertoi hän ongelmanaan olevan sen, ettei hän voi olla kaikille näyttämässä miten hänen tuotteensa toimivat. Yritin kaikella satakuntalaisella lempeydelläni ohjata hänet tajuamaan, että totta kai voi: ”Miten niin et voi, onhan sinulla käytössäsi video?”

Annoin Annelle käskyn tulla tutuksi puhelimensa kameran kanssa ja tehdä pieniä videoita, joilla hän yksinkertaisesti näyttää kuinka hänen Vernada-monitoimikorunsa toimivat. Hyviä videoita voi aivan hyvin tehdä itse, harjoitus tekee siinäkin mestarin!

Millaisella videolla kannattaa tehdä tuotetta tutuksi?

Mitä yritysvideo sisältää?

Vidyardin 2017 Video in Business Benchmark Reportin mukaan yritysten yleisimmät videotyypit ovat:

  • ”explainer video” (59% videoista)
  • tuoteominaisuusvideot (51%)
  • ”how to” ja muut opettavat videot (45%)
  • asiakkaiden lausunnot (44%)
  • ajatusjohtajien haastattelut (37%)

Annen tällä hetkellä ainoa video tuo esille tuotteen ominaisuuksia. Se myös pyrkii ratkaisemaan ostajan ongelman, niin kuin selittävillä explainer-videoilla on tapa tehdä:

Samaa lajia odotan Annen tekevän omin avuin jatkossakin, mutta mielellään puhuen sinulle. Katsoen sinua silmiin (lue: siis kameran linssiin) ja puhuen sinulle (lue: ei teille).

Minkä mittainen videon kannattaa olla?

Vidyardin raportin mukaan 56% videoista on alle 2 minuuttia pitkiä, niin kuin Annellekin tehty video. Ei liene kenellekään yllätys, että alle 90 sekunnin mittaiset videot katsotaan todennäköisemmin loppuun kuin 482 sekuntia (mikä on yritysvideoiden keskimääräinen pituus 😲) pitkät.

Vanhassa SumAllin ja Bufferin suosituksessa YouTube-videoiden optimaaliseksi pituudeksi annettiin 2 minuuttia ja 54 sekuntia.

Tee tuote-esittelyvideo, jossa käydään se yksi asia sen 1,5-3 minuutin aikana. Annena kävisin läpi aina yhdellä videolla yhden monitoimikoruyhdistelmän, siinä ei nokka montaa sekuntia tuhise vaikka rauhallisin ottein asiansa esittelisikin.

Milloin video kannattaa julkaista?

Raportti kertoo myös, että yritysten videoita kulutetaan eniten keskiviikkoisin aamupäivällä 7-11 (18% yritysten videoista katsellaan keskiviikkona), kun taas lauantaisin (9%) ja sunnuntaisin (8%) on selkeästi muita päiviä hiljaisempaa. Tilanne todennäköisesti on kuitenkin se, että yritysvideoita kerta kaikkiaan julkaistaan arkena enemmän ja itseasiassa viikonloppujulkaisulla voisi erottuakin joukosta!

Siihen omaan sisältösuunnitelmaan on hyvä valikoida jotakuinkin säännöllinen aika, jolloin uusi video-ohje julkaistaan. En välttämättä valitsisi sitä ruuhkaisinta ajankohtaa, vaan lähtisin kokeilemaan niistä hiljaisemmista päivistä. Etenkin Annena, kun tuote ei ole b2b vaan b2c -tuote.

Tee tuote-esittelyvideo esimerkiksi näiden 3 asetelmaehdotuksen pohjalta

Muiden mentorienkin kanssa juttelimme, että jokaisen aktorimme pitäisi viihtyä paremmin puhelimiensa kameroiden kanssa. Eikä tietenkään vaan räiskimään sinne päin, vaan sommittelemaan tuotteensa osaksi fiksua asetelmaa, valikoimaan sen oman värimaailman jne. Minä suosittelin tuttuun tapaani yrittäjiä pyrkimään linjakkuuteen, antaen esimerkiksi Mimi Mementosin Instagramin.

Mimi Mementos

Miten esitellä tuote videolla? Tee tuote-esittelyvideo samaan tapaan, valikoi itsellesi sopiva linjakkuus, niin tunnelmassa kuin asettelussakin. Annelle ehdotin keskustelussamme ensimmäisenä asetelmaa, jossa hänellä on vaikka yhteistyökumppani kameramiehenä: ensin kuvataan kasvoja, sitten käsiä joissa useampi koru yhdistyy yhdeksi ja sitten takaisin kasvoihin.

Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 1

Toisena vaihtoehtona miten tehdä tuote-esittely videolla näkisin ”flat layn”, jossa koko tilanne kuvataan ylhäältä päin: aloittaen koruista erillään, sitten Annen kädet yhdistävät korut ja viimeisessä kuvassa näytetään lopputulos. Tässä tietysti ei synny katsekontaktia, mutta se ei estä tervehtimästä lämpimästi!

Tee tuote-esittelyvideo flat layna. Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 2

Anne itse väläytti vaihtoehtoa, jossa hän kokoaa korun mallinuken päälle. Minä kehtaan jatkojalostaa sitä ajatusta niin, että mitäpä jos koru tällä kertaa purettaisiin? Ensimmäisessä ruudussa 3in1-monitoimikoru on mallinuken kaulassa, sitten Anne purkaa sen uuteen uskoon ja lopuksi kaulakoru sekä riipus ovat takaisin mallinuken kaulassa ja käsikoru Annen omassa ranteessa.

Kuvakäsikirjoitus monitoimikoruille vaihtoehto 3

Kaikki nämä kolme vaihtoehtoa ovat hoidettavissa yhdellä otolla, harjoitus tekee mestarin! Myös siitä omasta esiintymisestä tulee luontevampaa ajan myötä.

Oleellisimmat välineet, joita näissä tapauksissa tarvitaan ovat kelvollisella kameralla varusteltu älypuhelin, kolmijalka (flat layta varten sellainen, jossa on liikkuvuutta) ja jalustasovite, jolla puhelin kiinnitetään siihen kolmijalkaan. Kannattaa vältellä puhelimen pitämistä kädessä, siinäkin tapauksessa että sinulla olisi kuvausapua. Mahdollisilla linsseillä ja mikrofoneilla voi lähteä halutessaan viilaamaan, mutta en näe niitä mitenkään pakollisina. Digivallankumouksen Petri on antanut Periscope-lähetyksiä varten hyvät vinkit tätä sivuten, tsekkaa.

Mielettömän välinekikkailun sijaan kiinnitä huomiota siihen mitä siellä kuvan taustalla tapahtuu ja millaisessa äänimaisemassa kuvaat! Siinä missä yllä mainitsemani Mimi Mementosin nykyisissä kuvissa esiintyvät hänen tuotteensa lisäksi tietyt värit ja objektit, mitkä ovat ne sinun videoissasi taustalla säännönmukaisesti esiintyvät värit ja objektit? Äänimaiseman kaiut voi pyrkiä minimoimaan esimerkiksi tekstiileillä tilassa.

Eikä näitä videoita tarvitse vain sosiaalisessa mediassa julkaista, vaan näkisin itse niitä mielelläni esimerkiksi verkkokaupassa tuotteen kohdalla, upotettuna blogiartikkeleihin jne. Tai tee tuote-esittelyvideo uusille jälleenmyyjille sisäisiä kanavia pitkin opetusmateriaaliksi? Mitä jos verkkokaupassa tietyt korut ostaneelle lähettäisi tilausvahvistuksen perään personoidun videon (tervehdi nimeltä!) miten juuri ne kyseiset korut yhdistyvät?

PS. Anne antoi minulle luvan käyttää itseään ja hänen monitoimikorujaan esimerkkinä tässä blogauksessa. Älä siis närkästy, en ole rikkonut mentorin ja aktorin välistä luottamusta.

Kuinka markkinoida livevideolähetyksiä — 3 tapaa

Kuinka markkinoida livevideolähetyksiä — 3 tapaa

Livevideolähetyksen markkinointi niin ennen lähetystä, sen aikana kuin sen jälkeenkin kannattaa miettiä hyvin, tekipä lähetyksiä sitten organisaatio tai asiantuntija omaa henkilöbrändiään varten.

Suora ja avoin livevideolähetys on mitä erinomaisin tapa esitellä yrityksen osaajia sen yleisölle ja toisaalta vahvistaa osaajien omia asiantuntijabrändejä. Olen ymmärtänyt monien potentiaalisten asiakkaiden kaipaavan videoita, joilla tutustua organisaatioiden tekijöihin. Myös minä olen ajatellut esitellä itseäni enemmän myös livevideoiden avulla omalle kohdeyleisölleni tänä vuonna.

Tästä syystä kokosin myös sinulle pari vinkkiä livevideolähetyksen markkinointia koskien. Kerrothan omat hyvät vinkkisi myös minun ja muiden iloksi kommentilla!

Livevideolähetyksen markkinointi: 3 vinkkiä

1. Mainosta suunniteltua lähetystä hyvissä ajoin toisilla kanavillasi ja boostaa tarvittaessa rahalla

Kun teet suunnitelmallisia livelähetyksiä, joilla on muun muassa tietty lähetysaika, voit markkinoida niitä etukäteen valikoimissasi kanavissa.

Lähetyksen ajankohdan ei välttämättä tarvitse olla edes pitkän ajan päässä, vaan hetkikin ennen lähetysaikaa voi riittää. Esimerkiksi tässä Donal Skehanin Instagram-viestissä kerrotaan hetken kuluttua Facebook-sivulla alkavasta lähetyksestä ja selvyyden vuoksi mukana on Facebook-sivun osoite ettei katsojan tarvitse itse etsiä.

Livevideolähetyksen markkinointi etukäteen: Donal Skehan markkinoi Instagram-päivityksellään Facebook Live -lähetystä

Käyttää voi tietysti myös sponsoroituja päivityksiä ja suoranaisia mainoksiakin, mikäli orgaaninen levikkisi huolettaa. Toistaiseksi varsin huokea Facebook-mainos virtaan voi tuoda Periscopenkin puolelle porukkaa paikalle oikeaan aikaan! Oleellista on tietysti tuoda lähetystä esille niissä kanavissa, joissa haluamasi yleisö aktiivisesti toimii.

2. Markkinoi lähetystä muissa asiantuntijaprofiileissasi automaattisesti lähetyksen aikana

Esimerkiksi Periscope-lähetys on alkaessaan mahdollista jakaa automaattisesti Twitteriin (nykyään koko lähetys on käynnistettävissä Twitterin kautta). Lähetyksessä on jakamismahdollisuus myös muualle (kuten Facebookiin ja LinkedIniin), mutta et voi valita niitä ennen kuin olet jo aloittanut lähetyksen.

Livevideolähetyksen markkinointiviestintään voi valjastaa myös vaikka IFTTT:n automatiikan. Esimerkiksi itse olen automatisoinut Periscopen tietyn hashtagin sisältävän markkinointitweetin menemään brändätyllä kuvalla myös LinkedIn-profiiliini.

Esimerkiksi tämä lähetys julkaistui lähetyksen aikana LinkedIniin kuvan mukaisella tavalla ja tiedän sen saaneen LinkedInissä klikkauksia:


Livevideolähetyksen markkinointi lähetyksen aikana: Periscopen markkinointweetti automaattisesti LinkedIniin

3. Uudelleenjulkaise lähetys toisessa palvelussa lisämausteilla

Suuri osa katsonnoista tullee lähetyksen toistoista. Sekä Facebook Live että Periscope tallentavat lähetykset automaattisesti, joten mikäli koet videon kestävän aikaa älä poista sitä itsekään! Älä myöskään unohda sitä, vaan jälkimarkkinoi sitä itse. Vanhan livevideolähetyksen markkinointi tukee myös tulevia lähetyksiä!

Yksi tapa tehdä uudelleenhyödyntää lähetystä sen päätyttyä on sen uudelleenjulkaiseminen toisaalla, tallenna lähetys omalle laitteelle tätä varten. Esimerkiksi Mario Armstrong julkaisee Periscope-lähetyksensä uudelleen YouTube-kanavallaan varsin messevällä tavalla: pystykameralla tehty alkuperäislähetys vie vain osan tilasta ja loput tilasta kannustaa katsojaa toimintaan:

Näitä uudelleenjulkaisuja kannattaa tietysti sopivan tilanteen tullen upottaa myös vaikkapa blogauksiin yms. Tiedä vaikka edesauttaisivat Googlen hakutulossijoittumisten kanssa.

Puolet TOP 10 -hakutuloksista sisältää upotettua videota

Searchmetricsin viimeinen Rebooting Ranking Factors -whitepaper tietää kertoa, että vuonna 2016 Googlen TOP 10 -hakutuloksista lähes puolet sisälsi upotettua videota.

 

Videon upottaminen sivulle voi edesauttaa Google-tuloksissa nousemista

Voit siis melkeinpä olettaa, että verkkosivun sisällössä upotettu video epäilemättä edesauttaa hakutuloksissa nousemista. Tietysti sen upotetun videon tulee olla sen sisällön kannalta relevanttia ja palvella sitä sivulle saapujaa.

Tietysti tuo upotettu video voi tietysti olla myös livelähetyksissä tehtyä videota, ainakin tietyistä palveluista (Instagram Storiesin livevideot eivät jää talteen eivätkä ole upotettavissa). Periscope-lähetykset voi upottaa niiden markkinointitweettien kautta ja julkiset Facebook Livet niiden tilapäivitysasetuksista.

Sosiaalinen media 2017 — mitä minä siltä toivoisin?

Sosiaalinen media 2017 — mitä minä siltä toivoisin?

Sosiaalinen media 2017 tuo epäilemättä uutta tullessaan ja vie varmasti jotakin mennessäänkin (ennustavat Twitteriä). Kannattaako sinun juosta trendien perässä vai keskittyä viestimään kunnolla?

Tähän aikaan vuodesta muun muassa eri tavoilla sosiaalisen median kanssa touhuavilla yrityksillä on tapana ennustaa tulevan vuoden sometrendejä. Minä ajattelin ennustusten sijasta esittää toivomuslistan, josta sinä voit vaikka muodostaa sitten uudenvuodenlupauksesi kun valitset sen kunnolla viestimisen tien.

Sosiaalinen media 2017, mitä minä siltä sosiaalisen median käyttöä kouluttavana ja viestintää valmentavana toivon?

Enemmän hyvän sisällön kierrätystä ja uudelleenjulkaisua

Se nyt vaan on tyhmää käyttää hyvä sisältö vain kertaalleen. Sisällön julkaiseminen uudelleen esimerkiksi eri formaateissa, täydennettynä tai päivitettynä vähentää sitä paitsi sisällönluomispaineita! Formaatteihin sosiaalinen media 2017 tuo esimerkiksi live-audio Facebookissa.

Kaikesta siitä sisällöstä, joka kestää aikaa edes pikkuisen paremmin kuin 3 päivää, kannattaa pitää ”varastokirjanpitoa”. Hyviä sisältöponnistuksiakin kannattaa muistaa jakaa omille verkostoille muutenkin kun heti julkaisun jälkeen.

Tämä ei koske pelkästään vaikkapa kotisivujen tai blogin sisältöä, vaan myös somepalveluihin laitettavia tilapäivityksiä: ne saavat toisaalle upotettuina uuden elämän. Ehkä myös työntekijöiden luomia sisältöjä voidaan toisissa formaateissa hyödyntää organisaation kanavilla?

Työntekijöille aitoa halua kertoa omasta osaamisestaan ja työpäiväkokemuksestaan

Organisaatioissa halu työntekijälähettilyyden hyödyntämiseen on ollut kova, koska työntekijöillä nyt vaan on eri verkostoa kuin organisaatiolla ja vaikkapa Facebookissa parempi viestien läpimeno kuin sivuilla jne. Jotkut saattavat edelleen kokea painostuksen tunnetta, josta päästään esimerkiksi sillä, että kunnioitetaan toisiamme tekijöinä!

Minä toivon, että tulevana vuonna viimeisissäkin organisaatioissa herätään siihen, että kun työntekijällä on hyvä olo työssään, kyllä hän mieluusti kertoo sekä työstään että hyvästä olostaan myös verkostolleen. Työkulttuurin yhteistuumaisen hakkeroimisen lisäksi kannattaa panostaa esimerkiksi toistenne henkilöbrändien tukemiseen ja kannustavaan someohjeeseen.

Työntekijälähettilyyden on kuoltava, jotta jokainen teistä voisi toimia ja vaikuttaa esimerkiksi asiakkaidenne somekokemukseen.

Kykyä keskittyä olennaiseen läsnäoloon

Sosiaalinen media 2017 tuo epäilemättä yhä useamman käsiin uusia välineitä kuten Facebook Live 360 -suoralähetykset ja LinkedInin chatbotin. Tullee täysin uusia välineitä ja vanhoihin uusia ominaisuuksia. Epäilemättä yritämme seurata nuorisoa johonkin uuteen värkkiin ja sen sellaista.

Vaikka uudet vempeleet epäilemättä tuovat viestintään uutta potkua, toivon kaikille voimaa keskittyä olennaiseen: tavoitteelliseen läsnäoloon tarpeellisissa kanavissa. Ole oikeasti läsnä siellä, missä asiakkaasi ovat. Tietysti olisi hyvä myös valikoida niistä välineistä ne, joissa on mukava osallistua ja osallistaa. Ei tarvitse olla kaikkialla kaikille!

Pysyttele erityisesti kartalla siitä mitä näissä valituissa välineissä tapahtuu, opettele olemaan läsnä yleisöllesi aina vain paremmin. Mieti mihin haluat heidän päätyvän profiilistasi, mieti miten saat heidän tarpeensa kiinni jne. Hallitse kunnolla pinnallisen hajauttamisen sijaan.

Ja voihan olla niin, että jotkut työntekijät kokevat mukavaksi rakentaa sitä omaa asiantuntijabrändiään kanavissa, joissa organisaatio ei viesti. Someohjeessa voisi olla hyvä ottaa huomioon myös se, miten näissä tilanteissa kannustetaan vaikkapa ristiinmarkkinointiin.

Mitä muuta sosiaalinen media 2017 toivottavasti on?

Toivon myös, että vaikka organisaatiot ja asiantuntijat helpottaisivat sosiaalisen median käyttöään vaikkapa automatiikalla, ei se automatiikka olisi automatiikan makuista. Niin ikään toivon, että kohdentaminen räätälöityihin yleisöihin hyödynnetään entistä paremmin. Toivon meidän kaikkien suomalaisten kykenevän sellaiseen toimintaan kuin sosiaalinen myynti.

Hanna Puro taas toivoo, että sosiaalinen media olisi aidompaa ja kannustavampaa. Siitä on helppo olla samaa mieltä, esimerkiksi toisten parjaaminen sisältönä nyt vaan on aika heikkoa.

Näitä minä valmentajana toivon ja näissä haluan tietysti sinua myös auttaa tulevana vuonna. Kerro mitä sinä toivoisit tai mitä ennakoit?

Mikä on optimaalinen blogiartikkelin pituus, vai onko sillä väliä?

Mikä on optimaalinen blogiartikkelin pituus, vai onko sillä väliä?

Blogiartikkelin pituus on aina sellainen asia, joka kiinnostaa blogivalmennuksieni osallistujia. Niin se kiinnosti taannoin Mainostajien Liiton Blogibrekkarissakin.

Minä hitto soikoon pidän siitä myytistä, että alle 300 sanaa tekee sisällöstä ohuen Googlen mielestä. Oli se sitten faktaa tai fiktiota, tarjoan sitä yhtenä ohjenuorana kun koulutuksissa kysytään miten pitkä blogikirjoituksen kannattaa olla. Zenton blogiartikkeleissa on keskimäärin 479 sanaa per artikkeli, eli ylitämme tuon myyttisen rajan.

Ne meidän artikkelimme voisivat kuitenkin ilmeisesti olla merkittävästi pidempiäkin, mikäli tutkimuksiin on sellaisenaan uskominen.

Mikä on tyypillisen blogiartikkelin pituus sanoissa?

Orbit Media Studiosin blogikyselyn tuloksien mukaan se on merkittävästi pidempi kuin tyypillisessä Zenton postauksessa. He esittelevät tyypillisen postauksen pituuden kehittymistä vuodesta 2014 vuoteen 2016. Vuoden aikana tyypillisen blogiartikkelin pituus on kasvanut melkein 20 %:

Tyypillinen blogiartikkelin pituus

Kun nyt tarkastelen omia artikkeleitani tältä vuodelta, on minun tyypillinen artikkelini noin 500 sanaa pitkä. Käyttämäni sanamäärä ei ole ollut merkittävästi pienempi vuonna 2014. Vertailun vuoksi Hanna Puron 28.10.2016 julkaistu Pölyt pois someohjeesta – Kela näyttää esimerkkiä! on 801 sanaa pitkä. Se pääsee siis noihin kyselyn vuoden 2014 lukuihin suomeksi.

Se tässä nimittäin täytyy huomioida, että suomeksi sanamäärät ovat luonnollisesti jonkin verran pienempiä. Smarpin blogissa julkaistu artikkelini How to crush lurking employee advocacy challenges on 686 sanaa siinä, missä saman suomenkielisen blogiartikkelin pituus Zentossa (Kuinka murskata vaanivat työntekijälähettilyyden haasteet) on 523 sanaa.

Onko sanamäärällä merkitystä blogin tulosten kannalta?

Vaikuttaako blogiartikkelin pituus jotenkin merkittävästi blogin tavoittelemien tuloksien saavuttamiseen? No, lyhyiden artikkeleiden kirjoittajat raportoivat Orbit Media Studiosille huomattavasti vähemmän merkittävistä tuloksista kuin pitkiä artikkeleita julkaisevat.

Mittava blogiartikkelin pituus voi tuottaa tuloksia

Tietenkään se ei ole se pituus mikä ratkaisee, vaan artikkelin sisältö ja laatu. Yksi ohje, jota blogivalmennus kanssani sisältää on se, että otat aiheelle niin paljon tilaa kuin aihe tarvitsee. Hyvä bloggaaja varmistaa, että artikkelissa on lihaa luiden ympärillä.

Googlen John Mueller kertoi 2014 ettei sisällölle ole minimipituutta. Sen sijaan hän kehottaa keskittymään laatuun.

There’s no minimum length, and there’s no minimum number of articles a day that you have to post, nor even a minimum number of pages on a website. In most cases, quality is better than quantity. Our algorithms explicitly try to find and recommend websites that provide content that’s of high quality, unique, and compelling to users. Don’t fill your site with low-quality content, instead work on making sure that your site is the absolute best of its kind.
– John Mueller

Olen 100 % varma, että tämä pätee vielä näin vuoden 2016 lopussakin. Aktiivisena tiedonhakijana todella toivon, että millään sivun sanamääräkikkailulla ei pysty ajamaan laadukkaan tiedon ohi.

Mitä muuta mediaa bloggajat sisällyttävät mukaan?

Tietysti mitä pidemmästä jutusta puhutaan, sitä varmemmin tasaista tekstimassaa rikkomaan tarvitaan muutakin kuin kappalejako. Tyypillisin tekstimaton rikkoja on tänäkin vuonna kuva ja useampaa kuvaa per artikkeli käyttää yli puolet bloggaajista, mutta esimerkiksi listojen käyttö näkyy nousseen merkittävästi viime vuodesta.

Mitä muuta mediaa blogauksiin upotetaan?

Videoupotukset ovat myös kevyesti koholla viime vuoteen verrattaessa. Tämän minä odotan kasvavan blogeissa 2017, kun esimerkiksi live-videolähetyksiä uudelleenhyödynnetään.

Sitä paitsi ne bloggaajat, jotka raportoivat vahvoista tuloksista kertovat myös sisällyttäneensä erityisesti videota blogauksiinsa.

Vahvoja tuloksia blogista syntyy erityisesti sen sisältäessä videota

Video on se sisältö, joka kulutetaan läpikotaisin ja ehkä juuri se sisältö, joka niitä pitkiä blogijulkaisuja silmäillessä nappaa lukijan silmäluomesta kiinni. Kehotan huomaamaan, että videota sisältävän blogiartikkelin pituus on todennäköisesti mittava: tieto on todennäköisesti saatavilla kahdessa eri formaatissa artikkelin sisällä.

Miten pitkä se video sitten voi olla? Wistian tutkimusten mukaan 2 minuutin jälkeen vuorovaikutuksen määrä alkaa laskea, mutta 6-12 minuutin välillä on toinen herkullisen tasainen ajanjakso sitoutumisen suhteen.

Videon pituus

Aivan varmasti sisällön laatu on se mikä videoissakin todellisuudessa ratkaisee, eikä sekuntikellon kanssa vahdattu pituus.

Tämä artikkeli on 547 sanaa pitkä, jos ihmettelit.

Miten voimaannuttaa työntekijä oikea-aikaiseen viestintään?

Miten voimaannuttaa työntekijä oikea-aikaiseen viestintään?

Jos nyt rehellinen olen, niin oikea-aikainen viestintä on se mitä yrityksiltä sosiaalisessa mediassa odotan. Käytännössä tarkoitan siis ketterää asiakaspalvelua, mutta myös oivaltavia vastasivalluksia.

Löysin elämääni uusia sankareita Nexterday Northissa. Strategi David Meerman Scott ja Zapposin kulttuurievankelista Jon Wolske puhuivat asiakaspalvelusta ja viestinnän oikea-aikaisuudesta. Jon Wolske toi keskustelussa esiin sen, että oikea-aikainen viestintä vaatii onnistuakseen työntekijöiden valtuuttamista ja voimaannuttamista.

Koska työntekijöiden viestinnän vahvistaminen on juuri se mitä minä haluan tehdä, pureudutaanpa hieman asiaan. Miten työntekijä valtuutetaan ja voimaannutetaan oikea-aikaiseen viestintään ja markkinointiin?

Mitä oikea-aikainen viestintä tarkoittaa?

Oikea-aikainen markkinointi (real-time marketing) tarkoittaa käytännössä reagoimista tässä hetkessä saapuvaan informaatioon. Tuo informaatio voi olla esimerkiksi asiakkaan viestintää tai aikalailla enemmän ennakoitavissa olevampi bränditapahtuma. Altimeter listasi 2013 6 erilaista käyttötapausta näin:

Mitä on oikea-aikainen viestintä ja markkinointi?

Viraaleiksikin päätyneet oikea-aikaiset markkinointireaktiot on pääasiassa tehty yritysten bränditileiltä, esimerkiksi Oreon reaktiosta vuoden 2013 Super Bowlissa tapahtuneeseen sähkökatkoon puhutaan vielä tänäkin päivänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö reagoija voisi olla yksittäinen työntekijälähettiläs, asiantuntijabrändi. Scott esitteli Nexterdayssa myös Eloquan toimitusjohtaja Joe Paynen blogireaktion kilpailijan ostosta. Molemmat näistä ovat reaktioita tuoreeseen uutiseen tai voihan olla, että jälkimmäinen on ollut jollain tasolla odotettavissakin oleva tapahtuma.

Oikeaoppista oikea-aikaisuutta eivät ole vain miljoonien näyttöjen ja ehkä myös miljoonien dollareiden viraalihitit, vaan esimerkiksi ketterä ja personoitu vastaus yksittäiselle asiakkaalle. Tai sitten oman organisaation tapahtumasta heitetyt hieman esikeitetyt livetweetit.

Tilanne voi tulla yllättäen, mutta se ei tarkoita sitä etteikö asiaan voisi jotenkin valmistautua.

Miten oikea-aikaisuuteen voi valmistautua?

Oleellista on tietysti se, että pohjatyöt kaikkea muutakin viestintää varten ovat kunnossa. Niin yrityksen tilejä kuin työntekijöiden henkilötason viestintää ajatellen. Seuraavien asioiden pitäisi saavuttaa kaikki organisaatiostasi viestivät:

  1. Tunne yleisösi: kaikkien käytössä on ostajapersoonat ja tieto siitä mikä ideaalisia ostajia kiinnostaa
  2. Ohjeista selkeästi: kaikilla on tiedossa tavoitteet ja minkälaisilla sisällöillä niihin milläkin kanavalla pyritään siis someohjeet ja viestintästrategia
  3. Kehitä osaamista: jokaisen läsnäoloa pidetään ajantasaisena valmennuksilla ja tuella
  4. Kerro saavutetuista tuloksista: jokainen saa tietoa siitä miten ponnistelut tuottavat niin pieniä kuin suuriakin tuloksia

Tietysti asiaa auttaa kummasti se, että organisaation kulttuuri on kunnossa ja työntekijä viihtyy. Oikea-aikainen viestintä on vauhdikasta riskinottoa, joten työntekijän perusfiiliksen pitäisi olla turvallinen. Uskallatko itse ottaa riskin, jos mahdollista mokaa ei pidetä teillä lahjana?

Varmista, että työntekijät välittävät siitä mistä sinäkin välität, tee reitti selväksi ja tule tieltä pois.

Miten työntekijä voi osallistua omalla henkilöbrändillään oikea-aikaisesti?

Harvemmassa organisaatiossa jokaisella työntekijällä on pääsyä esimerkiksi organisaation Twitter-tiliin tai Facebook-sivun ylläpitoon. Useimmiten heillä on käytössä omat sosiaalisen median tilinsä — työkäytössä useimmiten ehkä LinkedIn ja Twitter — ja kenties blogi.

Mitä hän voi siis tehdä, kun hänen tekee mieli vastata johonkin nyt? Hän voi tyynen rauhallisesti vastata.

Kynnyksen madaltamiseksi kannattaa antaa pienet peliohjeet. Esimerkiksi Symantecin eväät ovat tässä itselle esitettävässä kysymyspatterissa:

  • Luonko tarpeettoman riskin brändille?
  • Voiko tämä vaikuttaa brändiin ja/tai minuun negatiivisesti?
  • Haluaisinko isoäitini lukevan tämän?

Näytä kaikille onnistumisia, joita saatte aikaiseksi. Esimerkit rohkaisevat ja pienentävät kynnystä.

Mutta kuten sanottua, monet oikea-aikaisuudet helmet tapahtuvat juuri bränditileillä ja niitäkin varten olisi hyvä saada työntekijöiden ideat kiinni! Brändikanavissa osallistumista varten täytyykin sitten rakentaa jonkinlainen työnkulku.

Miten kelpuutetaan työntekijän idea oikea-aikaiseen viestintään?

Näkisin, että asiassa auttaa avoin kommunikaatio organisaation sisällä.

Keskustelun kulttuurin tueksi virittäisin työkalun, jolla kootaan teidän kannaltanne oikeaa dataa ja tietoa suoraan työntekijän taskuun automaattisesti. Käytännössä se sisältäisi siis jatkuvasti päällä olevia hakulausekkeita ideaaleja ostajia kiinnostavista asioista jne. Tarjoa kontekstiä heidän viestintänsä tueksi!

Tämän lisäksi tarvitaan jonkin väylä, jota pitkin työntekijä voi heti heittää sen oman sisältöehdotuksensa sisälle vaikkapa markkinointi- tai viestintäosastojen hyödynnettäväksi. Minusta tuon väylän pitäisi mahdollistaa eri sisältöformaatit, sillä ei ikinä tiedä miten valmis se asiantuntijan idea onkaan. Brändikanavien päätoimittajien elämää tietysti helpottaa, mikäli tuo väylä mahdollistaa sekä idean käyttämisen sellaisenaan että lisäkysymysten esittämisen ketterästi.

Tietysti olisi hyvä, että ponnisteluja arvostettaisiin näkyvästi ja itsenäinen ideointi sekä kehitys palkittaisiin. Ehkä joku aktiivinen ideoija esimerkiksi arvostaisi ihan jo sitäkin, että pääsisi osaksi bränditilien tiimiä ja niiden säännöllisiä sosiaalisen median ideantointipalavereita? Tai sitten järjestetään juhlat onnistumisten kunniaksi, niin kuin Pauliina Mäkelä #blogietkot-lähetyksessäni ehdotti!

Miten työntekijä — oman työnsä brändilähettiläs — siis voimautetaan oikea-aikaiseen viestintään? Tukemalla hänen viestintäänsä ja avaamalla keskusteluyhteys.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Kuninkaankatu 30 B 9
FI-33200 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273