Asiantuntijaviestijän mielenterveys somessa on painanut mieltäni teemana jo jonkin aikaa 🙄 Kun löysin itseni miettimästä sosiaalisen median aiheuttamia mielenterveyshaasteita huolestuin myös, että olenko minä omalla koulutustoiminnallani niiden ongelmien mahdollistaja?

Olen itse käyttänyt sosiaalista mediaa (ja sen esiasteita) 25 vuotta ja vaikka harjoitusta onkin, onnistuu some joskus rasittamaan aikalailla mieltä. Myönnän auliisti, että olen kokenut esimerkiksi Instagram-tykkäyksien ryöppyjen aikaansaamat dopamiiniriippuvuudet ja sen pettymyksen mikä seurasi Twitter-seuraajamäärän kasvun jumahtamisesta. Niin ikään olen verrannut omaa työuraani siihen mitä muiden urasta LinkedInissä näen ja kokenut muun muassa riittämättömyyttä.

Jonkin verran olen kouluttaessani yrittänyt tuoda esille sitä kuinka itse taistelen näitä asioita vastaan, mutta ehkä en ole tuonut aseita riittävästi esille. Aion korjata asian sekä koulutuksissa että tässä blogissa.

En nyt siis väitä olevani mikään mielenterveyden ja somehyvinvoinnin asiantuntija, vaan seuraava lista perustuu paitsi omiin myös verkostoni kokemuksiin.

Miten ehkäistä mielenterveysongelmia sosiaalisessa mediassa asiantuntijaviestintää tehdessä?

Tehokkain aseesi, kun kyseessä on asiantuntijaviestijän mielenterveys somessa, on rajojen asettaminen. Monet asettavat nettirajoja lapsilleen, mutta omalta kohdalta ne unohtuvat. Aseta itsellesi rajoja, ota omat somesyötteesi hallintaan!

Yritä vähän tunnustella, että mikä sinua missäkin asiassa ärsyttää, ahdistaa, jne. Myös ne positiiviset reaktiot on toki hyvä tunnistaa.

Valitse itsellesi miellyttävät somekanavat

Monille asiantuntijaviestijöille opetetaan useita sosiaalisen median kanavia ja saattaa helposti jäädä sellainen mielikuva, että kaikkialla täytyisi olla. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan omaan kanavapalettiin kannattaa valita yleensä 1-3 kanavaa.

Monille asiantuntijoille esitetään varmasti toiveita, että heidän pitäisi olla juuri LinkedInissä ja TWitterissä. Jos ne eivät kuitenkaan osu pirtaasi kokeilun jälkeen, mieti olisiko sinun osaamisellesi kohderyhmää sittenkin jossain muualla — jollain sinulle miellyttävämmällä kanavalla.

Seuraa harkinnalla ja lopeta seuraaminen tarvittaessa

Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että sosiaalisessa mediassa kannattaa seurata laajalti erilaisia ihmisiä ja tahoja. Mutta niin fiksua kuin olisikin rikkoa omaa kuplaansa, ei kannata seurata tahoja jotka aiheuttavat sinulle pahan olon.

Esimerkiksi somen eteesi tuomat uutiset saattavat ahdistaa, valikoi vähemmän ahdistava uutislähde. Tai jos huomaat vaikkapa vertailevasi jatkuvasti itseäsi johonkuhun ja se säännönmukaisesti kiristää pinnaa, lopeta hänen seuraamisensa. Jos taas esimerkiksi asiakassuhteen takia on pakko olla jonkun seuraaja, muista hiljentämisen mahdollisuus.

Sinä hallitset virtojasi, joten jos haluat niiden olevan inspiroivia ja iloisia, valikoi seurattavat tilit sen mukaan! Tietysti myös omalla viestintäkäytöksellä voi vaikuttaa.

Hiljennä kontakti LinkedIn-virrassasi

Ulota harkinnalla seuraaminen myös aihealueisiin

Twitterissä suosittelen käyttämään seuraamisen tukena Tweetdeckiä, jonka palstojen avulla voit kuunnella vaikka vain sinulle olennaisien teemojen viestejä.

Twitterissä voit myös hiljentää sanoja, fraaseja, hashtageja tai vaikka emojeita, jotka koet kuluttavina.

Estä öyhöttäjät, ilmianna ikävyydet

Hiljentäminen tiputtaa sen tietyn tahon viestit feedistäsi, mutta ei pidätä heitä esimerkiksi vastaamasta sinun aloituksiisi. Estäminen sen sijaan auttaa toimintona, kun haluat sulkea jonkun kokonaisvaltaisemmin somevirroistasi ulos. Jos siis joku käy öyhöttämään ja aiheuttamaan tahallaan murhetta, estä hänet.

Suoranaiset ikävyydet kannattaa totta kai ilmiantaa. Tarkoitan siis oikeasti epäilyttävää toimintaa, jos vaikka sitä jos käyttäjä teeskentelee olevansa joku muu kuin on tai jos kyseessä on suoranainen vihapuhe.

Valitse taistelusi, älä osallistu epähedelmällisiin vääntöihin

Toisethan pyörivät somessa lähinnä sillä tarkoituksella, että haluavat aiheuttaa pahennusta ja skismaa. Ovat tahallaan hankalia. Asiantuntijaviestijänä on hyvä opetella tunnistamaan tällaiset keskustelunaloitukset ja jättää ne omaan arvoonsa.

Hallitse saamiasi kommentteja

Tämä ei ikävä kyllä ole asiantuntijabrändiään henkilötilillä tekeville joka palvelussa mahdollista, mutta ainakin Instagramissa voit suodattaa tiettyjä sanoja sisältävät kommentit pois. Ei olisi huono juttu, jos käytäntö leviäisi muihinkin palveluihin.

Rajoita someaikaasi ja käytä sitä tarkoituksen mukaisesti

Suomalaiset käyttävät viikottain someen aikaa keskimäärin 6 tuntia ja 43 minuuttia. Uskallan arvata, että valtaosa tuosta ajasta on päämäärätöntä syötteen rullailua eri palveluissa. Päämäärättömyys voi olla ongelma, joten laita hommaan vähän tarkoitusta.

Käytännössä suosittelen siis antamaan itsellesi ehkä jopa ihan tehtäviä. Menet kanavalle sisään, teet sen työn jota olit aikeissa tehdä ja tulet pois. Huomaa, että tehtävä voi olla vaikka itsellesi tärkeän aiheen syötteen tarkastelu ja keskusteluihin osallistuminen, ei vain oman sisällön luukuttaminen. Mitäpä jos kokeilisit tehtävänä kasvokkaisen tapaamisen sopimista?

Jos somessa rullailu on isompi ongelma, hyödynnä laitteidesi rajoissa erilaiset käyttörajoittimet. Ja kyllä, asiantuntijaviestijä voi pitää somesta paussin.

Tällä päässee mielenrauhan kanssa ainakin alkuun.


Hanna Takala

Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.