Tiimibrändi voi olla vaihtoehto työntekijöiden sitouttamiseksi ja muun muassa työnantajakuvan rakentamisen tukena, mikäli työntekijöitä ei henkilöbrändäys hontsita.

Vierailin taannoin eräässä organisaatiossa puhumassa työntekijöistä toimialansa ja työpaikkansa tarinankertojina. Kyseisessä organisaatiossa eletään siinä mielessä poikkeuksellisella tavalla, että työntekijälähettilyys toimii enimmäkseen tiimeittäin: organisaation eri osastoilla on esimerkiksi omat Instagram-tilit, joita kukin tiimi sitten pyörittää. Siinä sitten mietin, että voisihan tämä muillekin toimia.

En periaatteessa näe mitään estettä sille, etteikö tiimibrändi voisi toimia lähes yhtä hyvin kuin työntekijälähettilään asiantuntijabrändi. Jos siis ajatellaan viestintä- ja markkinointiosaston näkökulmaa sekä organisaation tarinan levikkiä.

Esimerkiksi jos työntekijöiden viestintä saa 8x aikaiseksi enemmän vuorovaikutusta kuin yrityksen viestintä, voiko tiimi päästä samaan? No, tässä kyseisessä organisaatiossa yhdelläkin tiimillä on Instagramissa vuorovaikutussuhde (engagement rate) 12,32% ja toisella tiimillä 12,05% siinä, missä itse organisaatiolla 1,78%.

Salaisuus piillee siinä, että tiimissä on yhtä vahvasti ihmisyyden maku kuin yksittäisessä työntekijässä, eikä organisaation maku.

Mitä ottaa huomioon tiimibrändiä aloitellessa?

Vuosien saatossa on käynyt hyvinkin selväksi, että toiset työntekijät vierastavat itsensä esilletuomista. Se on ihan ymmärrettävää, ja saattaakin olla niin, että tiiminä tai osastona esiintyminen puhuttelee enemmän. Jos teillä on tilanne tämä ja sinun pitäisi viestintäihmisenä avustaa asian kanssa, kehoittaisin kiinnittämään tiimin kanssa huomiota seuraaviin asioihin:

  1. Mikä on tiimin tavoite? Mihin tiimi esimerkiksi pyrkii vaikuttamaan asiantuntijaviestinnällään, täydentävätkö he ehkä jonkin aukon asiantuntijabrändien ja yritysbrändin välimaastossa?
  2. Mikä on tiimin Se Juttu? Mitä asiaa tiimillä on, mitä sanottavaa tai näytettävää kertyy luonnollisesti?
  3. Mikä on tiimin kohdeyleisö? Millaisia ostajapersoonianne tämän tiimin kanssa mahdollisesti puhutellaan, saataisiinko kiinni ehkä jopa joku uusi?
  4. Missä kanavassa tiimi on läsnä? Missä välineessä se kohderyhmä pyörii ja missä välineessä tiimin on itsensä mukava tuoda sitä juttuaan esille? (Huomatkaa, että tiiminä ei ole ok pyörittää esim. LinkedIn-profiilia.)
  5. Mitkä ovat tiimin jäsenten roolit ja miten aika organisoidaan? Miten vahvaa panostusta tavoitteeseen pääseminen vaatii, millaisia viestintätehtäviä sen parista syntyy vaikka kuuntelemisen, julkaisemisen ja keskustelun suhteen? Missä määrin itsekukin näkyy?
  6. Mitä tiimin bränditekemisessä mitataan? Mitä merkitystä tiimibrändi saa aikaiseksi?

Samaahan tämä on asiantuntijankin viestinnän kohdalla, lisänä on oikeastaan vain roolijako. Väitän myös, että kanavia siunaantuu tiimille vähemmän: asiantuntijalle suosittelen 1-3 kanavaa, tiiminä keskittyisin ehkä vain yhteen.

Älkää kuitenkaan tehkö asiasta liian vaikeaa ja mietittyä, sen ihmisyydenhän piti näkyä!

Mitä hyötyä tiimibrändi antaa yksittäiselle työntekijälle?

Yksittäisen työntekijän tiimibrändistä saamat hyödyt eivät ehkä ole aivan samalla tasolla henkilöbrändin tuomien hyötyjen kanssa, mutta eivätpä kaikki sellaista kaipaakaan. Tiimibrändin tekeminen kuitenkin esimerkiksi vahvistanee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siten sitouttaa itsekutakin paremmin. Ja jos kaikki osallistuvat viestinnän kehittämiseen mm. mittaustulosten perusteella, väistämättä siinä myös tieto-taidot kehittyvät.

Ja totta kai on mahdollista, että tiimibrändit tukevat tekemisellään myös yksittäisten asiantuntijoiden viestintää. Tiimien tilit voivat nekin kuitenkin reagoida siinä missä henkilötkin valtaosassa välineitä. Sitten on tietysti myös mahdollisuus antaa tiimin julkaisuissa shoutouteja eli mainintoja yksittäiselle tekijälle. Järjestelmällinen liittoutuminen kannattaa!


Hanna Takala

Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.