Olen sinulle aiemmin kertonut, ettei bloggaamisen välttämättä tarvitse olla kirjoittamista. Vaan tiedätkö mitä? Ei sen tarvitse myöskään olla pelkästään sinun ajatuksiasi ja organisaatiosi näkemyksiä.

Sen nimenomaan kannattaisi välillä olla vaikkapa toimialasi muiden osaajien näkemyksiä. Tai vinkkejä, kuten nyt vaikka tässä 13 vinkkiä yhteisöjen johtamiseen yhteisöjohtajilta.

Eikä tuon sisällön lähteen välttämättä tarvitse olla toimialasi toinen osaaja, se voi olla vaikka oma asiakkaasi, blogisi ahkera lukija tai Twitter-seuraajasi. Annahan kun kerron sinulle miksi.

Miksi pitäisi päästää muut “ääneen” omassa blogiartikkelissa

Kun kuratoit toisten vinkeistä koherentin kokoelman, se palvelee sekä sinua että lukijaasi.

Tulevan artikkelin ennakkomarkkinointia

Kun keräät esimerkiksi Twitter-seuraajiltasi tai uutiskirjetilaajiltasi mielipiteitä ja vinkkejä artikkelia varten, vaivihkaa myös ennakkomarkkinoit tulevaa aihetta. Etkä ole edes niin vaivihkainen, jos kysymyksen yhteydessä kerrot vastauksia käytettävän blogissa ja lyöt mukaan blogin osoitteen.

Pelkkä kysyminen ei tätä tosin tee, etenkään jos kyselet aina ja kaikesta niinkuin minä. Ennakko-odotuksien luomiseksi pitää vastaajien jotenkin tajuta, että juuri tämä juttu on nyt menossa blogiin, mitähän ideoita sieltä muuten saisi?

Tässä esimerkiksi olisin voinut heittää mukaan vaikka hashtagin #zentoblogi:

Moista ennakkomarkkinointia voi aivan hyvin tehdä myös edellisen blogiartikkelin yhteydessä, vaikkapa P.S.:n kohdalla. Pyydä apua seuraavaan aiheeseesi ja anna vastausten tulla vaikka yhteydenottolomakkeen kautta. 

Kokoelma vinkkejä säästää lukijan aikaa

Ihmisen keskimääräinen keskittymiskyky on heikompi kuin kultakalalla, joten ei liene ihme kuinka erilaiset helpot vinkkikokoelmat vetävät puoleensa? Minua ainakin vetävät puoleensa kokoelmat asiantuntijoiden työkaluvinkeistä.

Kokoelmapostauksen ideana ei ole rakentaa asiantuntijoiden mielipidekokoelmasta mitään klikkiansaa, vaan oikeasti palvelevaa sisältöä. Monet lista- ja kokoelmapostaukset pyrkivät saamaan kauhean määrän klikkauksia eivätkä palvele oikeasti ketään, mutta sinä tiedät paremmin — vaikka toki ihan varmasti sen klikkauksenkin haluat.

Social Media Examiner julkaisee aika-ajoin kokoelmia, jossa asiantuntijat jakavat vinkkejään mm. sosiaalisen median työkaluista
Social Media Examiner julkaisee aika-ajoin kokoelmia asiantuntijoiden vinkeistä eri aiheita koskien

Nimi on enne

Se nimittäin enteilee ainakin kahta asiaa, kun se on kirjoitettuna blogiartikkelissa.

Ensinnäkin se enteilee hiukan nimestä riippuen sitä, että artikkelilla on mahdollisuus osua hakutuloksiin kyseistä nimeä haettaessa. Toki kyseisen hepun ollessa hyvin asiantuntijabrändätty ja monin paikoin “äänessä”, kilpailu hakutuloksissa on kova. Pahitteeksi ei ole se, että artikkelissasi et vain mainitse, vaan myös linkität tähän osaajaan — näin myös palvellaan lisätietoa haluavaa lukijaa.

Toiseksi se enteilee jakoa tämän nimeltä mainitun toimesta. Tämäkin tottakai riippuu siitä kenestä ja millaisesta artikkelista on kyse, mutta moni mainittu mielellään jakaa verkostoilleen tälläisenkin näytteen omasta asiantuntijuudestaan

Tässä jaetuksi tulemisen asiassa auttaa myös se, että itse jakaessasi pingaat sitä artikkelissa mainittavaa henkilöä: “Mukana myös @hannatakala!” Jos kokoelmassa on monta mielipiteensä antanutta, älä yritä pingata heitä kaikkia samassa viestissä vaan hallitse hajauttamalla.

Miten muiden mielipiteitä oikeasti sitten kerätään?

Tässä kohdassa pohjaton uteliaisuus ja tiedonjano on hyväksi. Pääkeino tässä nimittäin on kysyminen. Kysy sosiaalisen median kanavissa, kysy uutiskirjeessä, kysy keskustelupalstoilla. Missä se sinun kohderyhmäsi sitten pyöriikin. 

Tässä esimerkiksi Elisa Heikura kysyy ja Janne Jääskeläinen vastaa. Myöhemmin Elisa hyödynsi tätä blogiartikkelissa (joskaan se ei ole kokoelma mielipiteitä):

Tuossa kysymys esitetään täysin julkisesti somessa, mutta toisinaan on tarpeen lähestyä rajattua porukkaa. Yhteisöjohtajien vinkkejä kerätessäni minä lähestyin valikoimiani henkilöitä sähköpostitse. Kerroin mitä olin tekemässä, miksi lähestyin juuri heitä, kuinka haluaisin heidät esitellä ja tietysti itse kysymykset:

“Nyt minulla on siis sinulle muutama kysymys, joihin toivoisin sinun vastaavan viikon kuluessa:
1) Millä yksittäisellä jutulla/teolla/toiminnolla voi sinusta parhaiten tehostaa yhteisön johtamista, miten?
2) Mikä on suosikkityökalusi yhteisöjohtamisessa ulkoisessa toiminnassa (esim. markkinointi), miksi? Ja mikä sisäisessä, miksi?
3) Mikä on sinusta paras tietolähde yhteisöjohtajalle, miksi?”

Voit tietenkin kysyä myös jollakin kyselytyökalulla, samassa yhteydessä voit kerätä dataa vaikka jotain huikeaa infografiikkaa varten.

Mikään ei estä myöskään sinua kuratoimasta lausuntoja suoraan asiantuntijoiden blogeista tai somekanavista. Etenkin tässä tapauksessa lähdeviittauksien on syytä olla kunnossa!

PS. Vedän ProComilla 7.5.2015 blogityöpajan, kun tulet sinne pääset kyselemään minulta kaiken mahdollisen bloggaamisesta JA tutustumaan myös palkitun OP-ryhmän Taloudessa.fi-blogin caseen Laura Aaltosen johdolla.

Categories: Blogi

Hanna Takala

Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.