Mistä asiantuntija voisi viestiä? Tai millaisia tilapäivityksiä ajatusjohtajan kannattaisi julkaista? Entä mitä muuta sanottavaa työntekijälähettiläällä voi olla kuin työpäivän kivuuden hehkuttaminen? Mitä pitäisi sanoa, jos halajaa alansa vaikuttajaksi sosiaalisessa mediassa?

Kaksi vuotta sitten kerroin, että heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin. Väitteeni perustui Edelmanin ja LinkedInin silloiseen tutkimukseen ajatusjohtajasisältöjen hyödyllisyydestä ja nyt huomioni on kiinnittynyt näiden tahojen vuoden 2019 ajatusjohtajatutkimukseen.

Erittäin hyviä uutisia tutkimuksessa ovat nämä liiketoiminnassa ja viivan alla näkyvät asiat:

  • ajatusjohtajuuden ansiosta päätöksentekijät ovat pyytäneet tarjouksia organisaatioilta, joita ei aiemmin ole edes harkittu
  • ajatusjohtajuus helpottaa premium-vaihtoehtojen kaupaksi saamista
  • laadukas ajatusjohtajuus vakuuttaa myös olemassa olevia asiakkaita lisäostoihin

Merkittävänä näin työntekijälähettilyys- ja ajatusjohtaja-asian airuena pidän erityisesti sitä, että päätöksentekijät kuluttavat ajatusjohtajuussisältöä kasvavissa määrin. Kasvua on eniten niiden joukossa, jotka käyttävät yli 4 tuntia viikossa ajatusjohtajuussisältöjen parissa.

Kuulostaa hyvältä, eikö vain? Kuulostaa ihan siltä, että kyllä tässä ajatusjohtajuushommassa jotain on.

Jotain on, muun muassa sellainen “mutta”, että sitä erityisen laadukasta ajatusjohtosisältöä on vain 18% ajatusjohtosisällöstä. Jotta ajatusjohtajuuteen yltävä asiantuntijaviestintä somessa näkyisi viivan alla, täytyy kiinnittää siihen sisältöön aina vain huomiota. Eli miten ja mistä asiantuntija voisi viestiä?

Mistä asiantuntija voisi viestiä ajatusjohtajaksi pyrkiessään?

Minun kokemukseni se, mistä asiantuntija voisi viestiä, vaivaa useiden asiantuntijabrändiään ja ajatusjohtajaksi halajavien mieltä. Voin opettaa Twitterin ja LinkedInin nappuloita vaikka kuinka, mutta jos ei tiedä mitä sanoisi, ei se kanavatietämys siinä paljoa auta.

Edelmanin ja LinkedInin tutkimus antaa hiukan suuntaviivoja siihen, mitä se sisältö voisi olla. Tutkimuksen mukaan suurin osa päätöksentekijöistä:

  • kokee etteivät ajatusjohtajat tarjoa riittävästi arvokkaita oivalluksia
  • pitää kriittisenä ajatusjohtosisällön liittymistä siihen minkä parissa vastaanottava päättäjä työskentelee nyt
  • kaipaa ajatusjohtajalta selkeää näkemystä tulevaisuudesta
  • pistää painoarvoa erityisesti luottohenkilöidensä jakamalle ajatusjohtosisällölle
  • peräänkuuluttaa erityisesti muutamissa minuuteissa kulutettavaa “napostelusisältöä”

Millaista siis olisi erityisen laadukas sisältö ajatusjohtajalta? Tästä voi ottaa ohjenuoraksi omaan sisällöntuotantoon seuraavaa:

  1. analysoi markkinoita ja toimialaa antaaksesi näkemyksesi siihen
  2. kuuntele ja käytä dataa vastataksesi asiakkaiden ongelmiin
  3. määrittele tulevaisuus ohjataksesi yleisöäsi huomiseen kanssasi
  4. keskusteluta sosiaalisesti tärkeitä henkilöitä avauksissasi vahvistaaksesi uskottavuuttasi
  5. luo lyhyttä mutta ytimekästä sisältöä pysäyttääksesi peukalot kohdallesi

Periaatteessahan tuossa listassa ei ole mitään uutta. Eikä välttämättä ole markkina-analyysissä, asiakkaiden ongelmissa tai edes alanne tulevaisuudessakaan, mutta kun sinä laitat sinne omat ajatuksesi niin kuin kunnon ajatusjohtaja tekee, siinä on jotain uutta.


Hanna Takala

Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.