Miten voidaan paremmin varmistaa sosiaalisuus omassa sosiaalisen median sisällössä? Tai se, että se viesti leviäisi oman kuplan ulkopuolelle, mutta oikealle yleisölle? Yksi ratkaisu kokeiltavaksi voi olla “pod”, eli parvi joka vuorovaikuttaa toistensa sisällöissä: vuorovaikutusryhmä.
Zento on asunut elokuun 2017 alusta Crazy Town -yritysyhteisössä. Yksi tällaisen yhteisön hyöty voi olla vaikkapa se, että edesautamme toistemme sosiaalisen median viestien saavuttavuutta. Miten? Vuorovaikuttamalla eli tykkäämällä, kommentoimalla jne. ristiin toistemme julkaisuissa. Minäkin olen tänään reagoinut muutamankin naapurin somejuttuihin.
Käytännössä siis yhteisö on siis myös vuorovaikutusryhmä. Tällaisen vuorovaikutustoiminnan perusperiaate on seuraava:
- Teet julkaisun esim. yrityksesi Instagram-tilille
- Linkität julkaisun vuorovaikutussolun yksityiseen ryhmään, joka pyörii esimerkiksi Instagramin ryhmäyksityisviesteinä, Facebook-ryhmänä tai WhatsApp-ryhmänä
- Ryhmän muut jäsenet käyvät sitten reagoimassa kuvaan (tykkäyksellä, kommentoimalla ja/tai jakamalla) sitä fiksusti, yleensä tietyn aikarajan puitteissa
- Sinä käyt vastavuoroisesti reagoimassa muiden linkittämiin sisältöihin
- Toimintanne johdosta kuva vahvistuu niin virrassa, kuin hashtageissaan ja tulee esille Seurataan-näkymissä
Sosiaalisessa mediassa viestin aikaansaamat positiiviset klikkausreaktiot vaikuttavat viestin saamaan näkyvyyteen. Tällaisten ryhmien tarkoitus on muun muassa saada järjestelmällisesti aikaiseksi reaktiopesämuna.
Tällaista ryhmää ei kuitenkaan välttämättä kannata perustaa ihan millä porukalla tahansa ja niiden reaktioidenkin laadun suhteen kannattaa olla tarkkana.
Millä perusteella vuorovaikutusryhmä kannattaa luoda?
Maailmalla tällä hetkellä näitä “podeja” perustetaan erityisesti Instagram-toiminnalle, eli puhutaan Instagram-podeista. Tavoitteena on tietenkin päihittää Instagramin algoritmi, mutta myös vahvistaa omaa verkostoa ja viestintää muuten.
Olen nähnyt Instagram-podeja perustettavan etenkin toimialan ja siten yhteisen yleisön perusteella. Kun toimijoilla on toisiaan tukevaa liiketoimintaa ja haussa samanoloinen demografinen yleisö, he voivat muodostaa ryhmän.
Bloggaajien kesken linkitys- ja kommentointiringit ovat olleet toimintatapana jo vuosikausia. Kokemukseni mukaan niitä alunalkaen perustettiin lähinnä Googlen hakualgoritmien hakkaamiseen, mutta nyt haussa varmasti ovat niin ikään sosiaalisen median reaktiot ja ihan aito sekä näkyvä yhteistyö.
Nämä bloggaajienkin ryhmät perustuvat usein yhteiseen nicheen, kuten vaikka ruokablogeihin tai äitiysblogeihin. On helpompi ja aidompi linkittää toisen blogiin omasta artikkelista, kun aiheet liittyvät toisiinsa. Mutta totta kai myös helpompi jakaa toisen linkkiä omalla Facebook-seinällä, mikäli se ei ole suoraan kilpaileva.
Vastikään näin myös erään suomalaisporukan kehittelevän podia, jonka pääsyvaatimuksena oli sijoittuminen Top 1% omalla toimialalla LinkedInin Social Selling Indexissä. En tiedä oliko heidän aikeenaan keskittyä juuri LinkedIn-julkaisujen tukemiseen, mutta oletetaan nyt niin tuon rajauksen johdosta. Tavoitteena tuolloin voi olla vaikka se, että itse kunkin LinkedIn-julkaisulle saataisiin näyttöjä oman verkoston ulkopuolelta, 2+ asteen kontakteista.
Tässä tapauksessa ryhmän perusteena on ryhmäläisen oma aktiivisuus kanavassa verrattuna muihin toimijoihin hänen toimialallaan.
Järkevintä minun nähdäkseni on valikoida maltillisen kokoinen porukka (5-8 hlö), joilla on haussa samanoloinen yleisö ja joiden sisällöt tukevat toisiaan. Tällöin on helpompi aidosti kommentoida, mahdollisesti jakaa sisältöjä edelleen ja saavuttaa itselle oleellista väkeä toisten reagoidessa sinun postauksiisi.
Samalla toimialallakaan työskentelevillä on harvoin täysin päällekkäinen verkosto sosiaalisessa mediassa, joten sitä on ainakin ihan turha pelätä.
Miten hyvä vuorovaikutusryhmä reagoi toistensa viesteihin?
Luonnollisestikin helpoin tehtävä on tykkäysringillä, etenkin Instagramissa ja Twitterissä. Napauta vaan sydäntä ja olet suorittanut velvollisuutesi! Facebookissa tykkäysringin jäsenten sietää tietää, että tykkäyksen takaa löytyvillä reaktioilla — kuten “ihastu”, “haha” ja “vau” — on enemmän painoarvoa viestin levikin suhteen. Eli reaktiovalinnallasi on vaikutusta. Tykkäys on kuitenkin reaktioista ikään kuin “halvin”.
Kommentointipiirissä on tärkeää välttää robottimaista kommentointia. Elämme maailmassa jossa botit kommentoivat kuvia “great pic!” ja emojirimpsuilla, joten sinun pitäisi saada aikaiseksi merkityksellisempi kommentti. Esimerkiksi jos kysyt postaajalta jotain, voit hyvinkin saada aikaiseksi arvokkaan keskustelun.
Jos taas olet osa jakojoukkiota, joka toimii vaikka Twitterissä, suosittelisin auttamaan itseäsi lisäämällä oman saatteen retweetin tueksi. Ylipäätään aina edelleenjakaessa kannattaa pyrkiä lisäämään se oma ajatus mukaan, se edesauttaa ajatusjohtajuuspyrkimyksiäsi sekä on palvelus yleisöllesi.
Pointti on se, että se luotava vuorovaikutus olisi oikeasti arvokasta sekä saajalleen että sinulle reagoijana. Unohtamatta sinun omaa yleisöäsi, sillä yksi tämän vuorovaikuttamisen ideoista on myös se, että sinun yleisösi näkee sinun reagoivan (katso vaikka Instagramissa sydän-valikon takaa löytyvää Seurataan-näkymää).
Vuorovaikutusrinkien on tarkoitus vaikuttaa suhteisiin, eikä pelkkiin numeroihin. Sen on tarkoitus olla aitoa, jotta päihittäisitte kaiken maailman masiinat.
Ps. Ryhmän kesken kannattaa tietysti sopia yhteisistä säännöistä. Esimerkiksi siitä kuinka nopeasti sisältöön tulisi reagoida, montako viestiä voi päivässä työntää ryhmään reagoitavaksi jne.
