On yhä edelleen hirvittävän tärkeää, että saat sisällöllesi aikaiseksi sosiaalisia reaktioita: tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja. Toivot todennäköisesti varsin lujaa, että esimerkiksi Facebook-sivusi tykkääjät antaisivat niitä sisällöillesi runsain mitoin. Mutta kohdistuukohan tuo reaktioiden toiveesi oikeaan kohderyhmään?

Muutama artikkeli takaperin haastoin sinut pohtimaan millaisen yleisön työntekijälähettiläs tarjoaa edustamalleen organisaatiolle. Tänään haluan kertoa, että työntekijälähettiläs on vaikuttavampi kuin tykkääjä.

Olen aina sanonut, että kannattaa “masinoida” omaa porukkaa reagoimaan niihin firman somejuttuihin eikä vain odottaa tykkääjien tai seuraajien reaktioita. Moista on pidetty keinotekoisena, mutta eihän se sitä ole, jos työntekijä aidosti haluaa reagoida hyväksi kokemaansa sisältöön?

Työntekijälähettiläs tavoittaa, tykkääjä ei

Yksi työntekijälähettiläs on parhaimmillaan voimallisempi kuin tuhannet tykkääjät

SocialChorus näyttää usein webinaareissaan kalvon, jossa kerrotaan kuinka 135 työntekijälähettilästä pieksee miljoona Facebook-tykkääjää tavoittavuudessa:

Nielsenin tutkimuksen mukaan 92 % kuluttajista uskoo perheen ja ystävien suositteluihin enemmän kuin markkinointiin. Väitänpä, että ihan jokaisella työntekijällä organisaatiossasi on joko perhettä, ystäviä tai ammatillista verkostoa, jotka luottavat heihin. Facebookissa aikuisella käyttäjällä on keskimäärin 338 kaveria ja henkilötileillä parempi tavoittavuus kuin sivuilla, joten minkä maailman takia tässä välissä ei yritettäisi masinoida?

Se, että työntekijä pystyy seisomaan organisaationne sosiaalisen median sisältöjen takana niin vahvasti, että jakaa sen ystävilleen, on arvokkaampaa kuin pari loppuasiakkaan peukutusta FB-sivulla (vaikka siis tottakai tärkeitä ovat nekin).

On toki aivan mahtavaa, jos saat kansanjoukot asiasi taakse ja puskaradio suorastaan räjähtää, mutta työntekijääsi voit ainakin yrittää vaikuttaa. Kyse onkin lähinnä siitä, miten tuot erilaista jaettavaa työntekijäsi silmien eteen.

[sc:kysely]

Työntekijälähettiläs jakaa sitä mitä hän aidosti haluaa jakaa

Tykkääjän tai seuraajan saa ehkä parhaiten reagoimaan, kun hänessä herätetään tunteita. Ihan yhtälailla työntekijälähettiläässä pitää herättää jotakin, eikä vain olettaa hänen jakavan työpaikkansa sisältöä, koska se on hänen työpaikkansa sisältöä.

Kun kysyin motivoivatko pelillistäminen tai huomionosoitukset jakamaan sisältöä työntekijälähettilään ominaisuudessa, useimmat vastaukset koskivat ihan vaan puhdasta aitoa halua jakaa:

En minä jaa jokaista Hanna P:n kirjoitusta omilla tileilläni, eikä Hanna jaa minun bloggauksiani tai tweettauksia jokaikisellä sosiaalisen median tilillään.

Avainasia on siis se, että organisaation sisällön tulee olla sellaista, jonka työntekijälähettiläs todella aidosti kokee hyödylliseksi jakaa omille seuraajilleen. Sisällön pitää herättää aito halu kertoa siitä eteenpäin. Sen pitää olla sellaista, että omalla asiantuntijabrändillään voi hyvillä mielin seistä niiden rinnalla. Tarkastele mitä itse henkilökohtaisilla tileilläsi viimeksi jaoit työpaikkaasi koskien, miksi teit sen?

Se, työnnetäänkö se sisältö sitten työntekijöiden tietoisuuteen sisäisellä sähköpostikampanjalla vai vaikka hiukan pelillisemmällä työntekijälähettiläspalvelulla, kuten kotimainen Smarpshare, on toissijaista hyvän sisällön rinnalla.

PS. Sosiaalisesti vuorovaikutteisessa yrityksessä työntekijätkin ovat 27% optimistisempia tulevaisuuden suhteen.


Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.