Millä tolalla on työntekijälähettilyys ja mitä siitä ajatellaan yrityksissä ja organisaatioissa Suomessa? Halusimme tietää, mikä on työntekijälähettilään porkkana, joten laitoimme verkkoon kyselyn jo viime vuoden puolella.

Saimme kelpo saaliin eli lähes 70 vastausta. Se ei tilastollisesti ole vielä merkittävä määrä, mutta sisältää paljon mielenkiintoista ja monille arvokasta tietoa, jonka haluan jakaa.

Suurin osa kyselyyn vastaajista toimii markkinoinnissa tai viestinnässä, yli 100 hengen yrityksissä ja organisaatioissa. Työntekijälähettilyys on lähes kaikille tuttu terminä ja osa vastaajista toimii jo lähettiläänä tai suunnittelee sitä.

Mikä on työntekijälähettiläs?

Kaikki vastaajat määrittelivät yleisellä tasolla työntekijälähettilään henkilöksi, joka vie eteenpäin oman organisaation viestiä niin verkossa kuin sen ulkopuolella. Vastauksissa tuli esiin myös innostuneisuus ja vapaaehtoisuus, jotka molemmat ovat olennaisia asioita työntekijälähettilyydessä. Tässä pari esimerkkiä:

”Aiheestaan innostunut työntekijä, joka jakaa tietoaan ja keskustelee eri medioissa.”

”Työntekijä, joka kertoo yrityksensä asioista niin verkossa kuin muuallakin. Käsitän jokaisen työntekijän työntekijälähettilääksi, jos he tämän roolin ottavat, mutta pelkkä työasioista kavereille jauhaminen ei ole lähettilyyttä, vaan positiivinen jakaminen.”

Työntekijälähettilyyden ohella puhutaan myös sosiaalisesta työvoimasta. Kysyimme, onko se tuttu termi vastaajille ja mitä sillä heidän mielestään tarkoitetaan? Suurin osa vastaajista on kuullut termin ja tietää, että se tarkoittaa henkilöstöä, joka on aktiivinen somessa ja seurustelee yhteisönä niin verkossa kuin sen ulkopuolella.

Organisaation sisältöjä luetaan muttei jaeta

Kyselyn tulosten mukaan ylivoimaisesti suurin osa työntekijöistä lukee organisaation uutisia ja sisältöjä. Kuitenkin vain harva, noin kaksi kymmenestä kertoo näistä sisällöistä eteenpäin. Suurin syy siihen näyttää olevan rohkaisun puute. Kysyimme, miten työpaikallanne rohkaistaan työntekijöitä jakamaan sisältöjä ja tässä eniten mainitut keinot:

  • Ei millään tavalla
  • Intranetin, Yammerin tai muun sisäisen työkalun avulla
  • Sähköpostin avulla
  • Työntekijälähettilyys-alustan (Esim. Smarp) kautta
  • Kasvokkain ja palavereissa
  • Koulutuksissa

Mitä sisältöä halutaan jakaa?

Työpaikoilla tuotetaan ja julkaistaan usein monenlaisia sisältöjä, joita ei kuitenkaan ehkä tarpeeksi hyödynnetä ja joista osa jää jopa pimentoon. Mitä kaikkea sisältöä halutaan työntekijöiden jakavan eteenpäin?

  • Uutisia ja lehdistötiedotteita
  • Sosiaalisen median postauksia
  • Sisältöä, joka ”mainostaa” hienoa yrityskulttuuria
  • Avoimia työpaikkoja
  • Markkinointikampanjoita
  • Työntekijöitä huomioivia sisältöjä
  • Yritysvastuullisuuteen liittyvää sisältöä

Mikä on työntekijälähettilään paras porkkana?

Työntekijälähettilyyden onnistumisen ehtona on, että se hyödyttää tasapuolisesti niin organisaatiota kuin työntekijää. Henkilöstöä motivoi lähettilyyteen juurikin ammatillinen kehittyminen ja oman asiantuntijuuden kasvattaminen. Se on juurikin se paras porkkana.

Miten tämän kyselyn vastaajien mielestä työntekijälähettilyys edistää ammatillista kehittymistä? Heidän mielestään se antaa työntekijöille esimerkiksi:

  • yhden luukun, jossa heillä on pääsy relevanttiin tietoon yrityksestä ja toimialasta
  • mahdollisuuden jakaa yrityksen uutisia ja tietoa sosiaalisessa mediassa
  • valtuudet edistää yrityksen tavoitteita sosiaalisella myynnillä ja mielipidejohtajuudella

Johdon merkitys

Johdon tehtävä työntekijälähettilyys -toiminnassa on toisaalta johtaa omalla esimerkillään ja toisaalta käynnistää ja mahdollistaa organisaation työntekijälähettilyys-toiminta. Monissa organisaatioissa johto saattaa kuitenkin olla se viimeinen taho, joka uskaltautuu toimimaan somessa aktiivisesti.

Johdon aktiivisuus on kirjavaa tämän kyselyn vastaajilla. Suurin osa kertoo, että johto omistaa sosiaalisen median profiilin, mutta ei aktiivisesti toimi somessa. Noin kolmannes vastaajista kertoo, että johto on aktiivinen ja toimii somessa vähintään kerran viikossa.

Melkein viidesosa vastaajista kertoo, että johto ei ole ollenkaan aktiivinen eikä toimi sosiaalisessa mediassa.

Työntekijälähettilyyden suurimmat haasteet

Työntekijälähettilyys -viestinnän tiellä on monissa organisaatioissa vielä esteitä, niin pieniä kuin hieman suurempia. Kysyimme, mitä omalla työpaikalla eniten tarvitaan jotta henkilöstö aktivoituisi toimimaan lähettiläinä ja jakamaan organisaation sisältöä? Tässä päällimmäiset tarpeet:

  • Johdon hyväksyntä
  • Muiden osastojen hyväksyntä (mm. IT, HR, laki)
  • Joustavammat somekäytännöt
  • Suunnitelma ja prosessi
  • Opastusta, neuvoja ja työkaluja
  • Kannustusta ja rohkaisua työntekijöille
  • Sisältöstrategia ja laadukasta sisältöä

Muita haasteita ja syitä työntekijälähettilyyden takkuiluun löytyy myös blogikirjoituksesta “5 varmaa vaikutinta miksi työntekijä ei lähetä?” Ja muuta painavaa asiaa liittyen työntekijälähettilyys -teemaan löytyy allaolevan listan artikkeleista.

Olisi hienoa kuulla myös sinun mielipiteesi tai omat kokemuksesi työntekijälähettilyydestä tai sen haasteista/esteistä. Jätä oma kommenttisi, niin jatketaan keskustelua!


Hanna Puro

Hanna Puro

Hanna P on sisällöntuotannon ja verkkoviestinnän ammattilainen. Kokemusta on karttunut toimittajana sekä painetussa että sähköisessä mediassa. Sähköisen liiketoiminnan ja sosiaalisen median valmentaja, jonka luottamustoimia mm. Mindtrekin hallitus.