Meillä on Zenton Hannan kanssa ollut syksyn ajan yhteinen asiakas Paavo, josta olemme jo aiemmin teille hänen luvallaan kertoneet. Paavo on kiinnostunut tarinoista ja uskoo, että tarinassa on sitä voimaa, jota tarvitaan bisneksen uuteen nousuun. Tarina on keino erottautua ja tuottaa asiakkaille kokemuksia, jotka jäävät mieleen. Paavo haluaa oppia tarinallistamaan. Hän haluaa kertoa tarinoita sekä sosiaalisessa mediassa että paikan päällä palvelussa; hän haluaa yllättää asiakkaat vahvalla tarinaelämyksellä.

Stooripuu on menetelmä

Olen aikaisemmin ohjeistanut Paavoa tekemään yrityksen oman Stooripuun. Tapasin Paavon ja tarkastelimme yhdessä Paavon työstämää Stooripuuta.

Stooripuun juuriin Paavo oli kiteyttänyt yrityksensä arvoja, merkitystä ja persoonallisuutta. Paavo oli kirjannut Stooripuun juurakkoon asioita kuten aitous, hyvä ruoka, toiminnallisuus ja luontoelämykset. ”Hyviä asioita”, sanoin Paavolle. Kysyin kuitenkin, että mitä hän arvelee lukevan naapurikylässä toimivan matkailuyrityksen Stooripuun juurakossa? Paavo ihmetteli hetken kysymystäni ja huudahti sitten, että samat asiathan ne siellä lukevat! ”Todennäköisesti näin”, nyökyttelin. Oli päästävä paremmin kiinni siihen, mikä erottaa Paavon yrityksen muiden yritysten toiminnasta.

Syvemmälle tarinaan

Näin jatkoimme pohtien jatkokysymyksiä:

  • Mitä aitous tarkoittaa Paavon yrityksessä? Miten asiakas kokee aitouden juuri tässä paikassa?
  • Mitä hyvä ruoka on Paavon yrityksessä? Mitä ovat ne yksityiskohdat, jotka linkittävät ruokakokemuksen tarinaan?
  • Millä tavalla luontoelämys koetaan Paavon yrityksessä? Mikä on ainutlaatuista ympäröivässä metsässä?
  • Miten tämä yrityksen tarina on osa mönkijäsafareita, joka on yrityksen ydinpalvelu?

Lähdimme etsimään Stooripuun oksistoon tarinaelementtejä. Teimme mind-map-karttoja. Pohdimme mönkijäsafareita ja niihin liittyviä elementtejä. Pohdimme ympäröivän luonnon ainutlaatuisuutta ja erityispiirteitä. Yrityksen historiaa ja palveluympäristöä. Pääasiakas-kohderyhmän arvoja, toiveita ja tyyliä.

Kultajyvien etsintää

Sitten Paavo esitteli minulle mönkijät. Kun olimme matkalla pihamaan poikki, Paavo muisti yllättäen jotain. Hän hyppäsi ilmaan ja sanoi, että: ”Minäpäs näytän sinulle, mitä olen veistellyt aikani kuluksi hiljaisina aikoina”. Paavo avasi vajan oven ja kertoi, että hän on aiemmalta ammatiltaan puuseppä. Vaja oli täynnä puusta veistettyjä koppakuoriaisia, jotka kuvastivat alueelle tyypillistä koppakuoriaiskantaa kuusimetsän metsävauhtikuoriaista. Kysyin Paavolta, oliko hän koskaan näyttänyt näitä asiakkaille? ”Kukapa nyt näitä?”, Paavo vastasi ja ymmärsin, ettei kukaan asiakas tiennyt tästä värikkäästä ja erikoisesta – mutta samalla taidokkaasti tehdystä puutöiden näyttelystä mitään.

Tajusimme, että tässä on yhteys Paavon toimintaan. Huomasimme pian, että pohdintamme mönkijöistä linkittyi suoraan koppakuoriaisiin; osa puusta veistetyistä kuoriaisista jopa muistutti mönkijää! Ehdotin, että hyödyntäisimme tätä omaleimaista koppakuoriaista tarinassa ja linkittäisimme tämän mönkijöihin. Erikoinen ajatus sai Paavoltakin kannatusta ja nauroimme yhdessä, että ainakin on jotain erilaista kuin naapurissa.

Muista siis etsiessäsi yrityksesi tarinaelementtejä:

Huomaa myös ne asiat jotka ovat piilossa. Ne saattavat olla etsimiäsi kultajyviä!

Erikoinen on hyväksi

”Onkohan liian erikoista?”, mietti Paavo.

”Sen on oltava liian erikoista, että erotut”, totesin. Jos teemme vain vähän, varovasti tai sinne päin, on tuloksena jotain laimeaa ja samanlaista – jotain, joka hukkuu massaan.

Päätimme tehdä pienimuotoisen asiakastutkimuksen ja kokeiluja siitä, miten erikoiselta vaikuttava koppakuoriaisiin linkittyvä elämyksellinen tarinamaailma voisi toimia yrityksen palveluiden elämyksellisenä kehyksenä. Nähtäisiinkö asia positiivisena ja kokemusta tukevana? Mietimme, että asiakkaat voisi Paavon mönkijäsafareissa nähdä ikään kuin koppakuoriaisina, vauhtikuoriaisina metsässä. Otimme yhteyttä B105-yritykseen, joka tuottaa yrityksille hahmoja ja mietimme myös pienen animaation tekemistä hahmosta.

B105 tekee muun muassa maskotteja

Totesin Paavolle, että tarinallistamisessa on kyse juuri siitä, että löytää ne olemassa olevat asiat yrityksen toiminnassa ja linkittää ne osaksi yrityksen palvelua.

Omaleimainen tarina kiinnostaa

Saimme melko nopeasti kirjailtua ylös tarinan koppakuoriaisista ja vauhdikkaista mönkijöistä. Erikoinen koppakuoriaislaji oli tuonut alueelle paljon biologeja, jotka usein yöpyvät Paavon tilalla. Löysimme tarinaa työstäessä myös uusia palveluita, joita voisimme tarjota juuri tälle kohderyhmälle. Mieleen tuli myös takavuosien lasten hitti MC Koppakuoriainen, ehkä tästä voisi löytyä yhteistyön alku muusikoiden kanssa. ”Paavo sinähän olet kuin Vaahteramäen Eemeli”, nauroin. Paavo nyökytteli: ”Samanlainen veistelijä minäkin, mutta tosin ihan omasta tahdostani”.

Mitähän Zenton Hanna sanoo näistä? Ajattelimme, että Paavo voisi hyödyntää näitä koppakuoriaisia myös sosiaalisen median puolella ja erottua omaleimaisella sisällöllä ja kuvamaailmalla.

Tarinan jälkeen palvelut tarinallistetaan

Kun tarina on laadittu, on hyvä aloittaa palveluiden tarinallistamisen prosessi pohtimalla näitä asioita:

  1. Onko palveluympäristössä asioita, jotka eivät kuulu tarinaasi?
  2. Kulje asiakkaasi palvelupolku; havainnoi ja aisti sitä, mitä asiakkaasi kokee.
  3. Onko palveluympäristössä jokin tarinaasi tukeva tuoksu?
  4. Millaisia ääniä palveluympäristössä on?
  5. Miten palveluympäristön esineet tukevat tarinaasi?
  6. Älä täytä palveluympäristöäsi; vähemmän on enemmän!
  7. Muista oma tyylisi tarinallistajana; ole johdonmukainen!

Lue Tarinakoneen blogista, miten Zenton Hanna ohjeisti Paavoa nyrkkeilemään tarinaa myös somessa!

Tarinakone on vuodesta 2008 toiminut tarinalähtöisen palvelumuotoilun pioneerina Suomessa. Anne Kalliomäki työskentelee tarinallistajana ja auttaa yrityksiä soveltamaan draamallista tarinankerrontaa palveluliiketoimintaan.


Vierasbloggaaja

Toivotamme tervetulleiksi myös vierailevat kirjoittajat. Ota yhteyttä, jos sinulla on jotain zentomaista sanottavaa.