Mitä voi julkaista poikkeustilanteessa? Asiantuntijaviestijällä on usein muutenkin julkaisukynnys korkealla ja kaikenlainen epävarmuus voi korottaa sitä entisestään (toki päinvastaistakin näkyy), joten ehkä pieni tsekkauslista olisi tarpeen.
Tätä kirjoittaessa eletään toista kuukautta poikkeustilanteessa, joka johtuu koronaviruksesta. Elämä on mullistunut erilaisten pelkojen ja tunteiden myötä, eikä ole välttämättä ihan helppoa ottaa viestintää vastaankaan.
Siksi viestijänä olisi tietysti hirvittävän hyvä yrittää ottaa tämä epämääräinen tila entistä herkemmin huomioon omassa tai edustamansa organisaation julkaisuissa ja vuorovaikutuksessa. Miten arvioida onko se seuraavaksi julkaistava oma sisältö ok? Seuraava tsekkauslista voi auttaa asian punnitsemisessa.
Mitä voi julkaista poikkeustilanteessa, mitä kannattaa ottaa huomioon?
Ogilvyn sometiimi on muotoillut tämän tsekkauslistan lähinnä brändeille, mutta koen sen olevan aivan pätevä myös niille, jotka tekevät henkilökohtaista asiantuntijaviestintää.
- Luoko sisältö arvoa kuluttajille?
- Lisääkö sisältö pelon/paniikin/tms tunnetta?
- Onko sisällön sävy sopiva nykyiseen tilanteeseen?
- Kannustaako sisältö vaaralliseen sosiaaliseen käyttäytymiseen (kuten kokoontumisiin tai kasvojen koskemiseen)?
- Tehdäänkö sisällössä oletuksia yleisön nykyisestä elämäntavasta, tilanteesta tai käsillä olevista resursseista?
- Edustaako sisältö viestijän/brändin vakiintuneita tapoja, moraalikäsityksiä jne.?
- Näyttäytyykö viestijä/brändi/tms opportunistisena?
- Vaikuttaako sisältö viestijän/brändin mahdollisiin kumppaneihin, pitäisikö viestinnän jatkamisesta tehdä yhteinen päätös?
- Edistääkö sisältö yhteiskuntavastuullisia aloitteita voimallisesti?
Olen julkaissut tämän myös LinkedIn-päivityksenä, josta se on helppo jakaa eteenpäin omille verkostoille.
Pitääkö puhua poikkeustilanteesta tai sen aiheuttajasta?
Kysymys mitä voi julkaista poikkeustilanteessa pitää sisällään tietysti myös sen, että pitääkö koronasta puhua? Vaikka yleisö ehkä kaipaa tulevansa informoiduksi koronasta, se ei tarkoita sitä, että kaikkien tulisi julkaista vain ja ainoastaan koronasta.
Asiantuntijaviestijänä kannattaa miettiä myös näitä kahta asiaa ennen julkaisunapin painallusta:
- Miten paljon koronan ja sen lieveilmiöiden uutisten jakaminen oikeastaan liittyy siihen omaan osaamiseen, työhön ja asiantuntijaviestintään?
- Kuinka olennaista sen oman verkoston on nähdä koronaan liittyviä julkaisuja juuri sinulta osaajana, tekijänä ja asiantuntijabrändinä?
Jos nämä ovat olennaisia, pidä huolta, että jaat vain faktaa koronasta. Tämäkin on muuten saatavilla LinkedIn-päivityksenä, jos jakaminen hontsittaa.
Toki on ihan ymmärrettävää, että jokaisella meistä on tämän johdosta tuntoja joita purkaa. Ja tiloja, joissa asiantuntijaviestintä ei vaan ole ihan päällimmäisenä mielessä. Jos ei ole aikaa tai haluja puskea uutta ulos, voi kierrättää vaikka vanhaa.
Sen verran kannattaa kuitenkin laskelmoida, että jokin uusi normaali on ennemmin tai myöhemmin tulossa ja silloin itsekukin saattaa haluta, että ne poikkeustilannetuntemukset eivät ihan välttämättä olisi ne mitkä on parhaiten framilla.
