Kansallisteatterilla oli sama haaste kuin tuhansilla muillakin toimijoilla: miten saada lisää vaikuttavuutta ja resursseja someviestintään? Tästä tarpeesta syntyi Puskaradio, talon sisäinen viestinnän sissiryhmä, jonka jäsenet julkaisevat Kansallisteatteriin liittyviä sisältöjä omilla somekanavillaan.
– Muutama vuosi sitten alettiin puhua työntekijälähettilyydestä ja rupesimme viestintätiimissä miettimään, että voitaisiinko soveltaa samaa ideaa myös meidän omaan porukkaamme Kansallisteatterissa. Käytännössä yhden hengen sometiimillä ei pysty olemaan aina siellä missä tapahtuu, joten todellakin tarvitsin käytännön apua siihen, että saadaan aitoja, yleisöä kiinnostavia tilanteita tallennettua ja jaettua yleisölle, kertoo viestinnän tuottaja Kirsi Helstelä.
Viestinnän tuottaja Kirsi Helstelä ja viestintäpäällikkö Mia Hyvärinen toimivat Kansallisteatterin Puskaradion priimusmoottoreina. Kuva: Pasi Murto.
Kansallisteatterin Puskaradio on kaikille Kansallisteatterin työntekijöille avoin ryhmä, jossa tuetaan ja rohkaistaan porukkaa viestimään työasioista tahoillaan, eri sometileillä. Puskaradiota pyörittävät käytännössä Kirsi sekä viestintäpäällikkö Mia Hyvärinen.
– Ykköstavoitteena on innostaa ihmisiä viestimään meidän yhteisistä asioistamme. Sen lisäksi puskaradiolaiset ovat meille suuri apu sisältötuotannossa. Esimerkiksi puvusto julkaisee Instagramissa tulevaan tuotantoon liittyvää sisältöä, jota minun on helppo jakaa muille kanaville, koska tiedän että kaikki luvat ovat kunnossa. Valmiiden somejulkaisujen lisäksi saan puskaradiolaisilta ns. raakamateriaalia someen eli kuvia ja tekstiä sähköpostilla, mesessä tai Whats Appin kautta, eli homma todella toimii.
Instagram on ollut puskaradiolaisille se luontaisin kanava, koska pääpaino siellä on valokuvissa. Omat instatilinsä ovat perustaneen talon sisällä mm. puvusto, maski, tarpeisto ja ravintola. Käytännössä jokaisella osastolla muutamia aktiiveja, eniten asiasta innostuneita tekijöitä, jotka haluavat pyörittää tiliä ja innostavat myös työkavereitaan osallistumaan.
Mikä sytyttää työntekijät viestimään?
Talon sisäisen viestintäpartion käynnistämistä miettii moni muukin yritys tai organisaatio tällä hetkellä. Miten Kansallisteatterissa onnistuttiin sytyttämään työntekijöiden innostus someviestintään?
– Kun Puskaradiota käynnistettiin, niin laitoimme koko henkilökunnalle meilin, jossa kutsuttiin kaikki yhteiseen palaveriin. Meiliviesti lähti pääjohtajan sähköpostista, mikä lisäsi kutsun vaikuttavuutta. Hehkutimme yhteisessä tapaamisessamme siitä, että meillä jokaisella on mahdollisuus kertoa, kuinka hienoja juttuja tässä talossa jatkuvasti tehdään. Samaa sanomaa olemme julistaneet siitä lähtien ihan face-to-face-keskusteluissa käytävillä ja kahvihuoneissa sekä kaikissa mahdollisissa otollisissa tilanteissa.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
Kartan kuvauksissa! Ihanat naiset😍 #kansiskuvapäivässä #puku #kartta #auliturtiainen
Yhteiset tavoitteet on tärkeää tuoda esiin heti alussa, sillä se vaikuttaa olennaisesti työntekijöiden motivaatioon viestiä. Oman työn arvostuksen lisääminen on monille tehokas motivaattori. Puskaradiolaisten yhteisenä tavoitteena on lisätä teatterityön arvostusta ja saada yleisön kiinnostus heräämään tarjoamalla kurkistuksia kulisseihin, teatterin eri osastojen näkökulmista.
– Jotta porukka saadaan viestimään, sen täytyy olla jotenkin palkitsevaa. Meidän jengille motivaatio syntyy pääosin siitä, että he ovat valtavan sitoutuneita työhönsä ja haluavat vilpittömästi levittää tätä yhteistä ilosanomaa.
Tämän lisäksi Puskaradiossa huomioidaan tiimejä pari kertaa vuodessa pienillä kahvirahoilla. Poikkeus tässä palkitsemiskäytännössä on blogin kirjoittaminen, johon voi kulua runsaastikin aikaa työajan ulkopuolella. Bloggaamisesta Kansallisteatterin työntekijä saa aina kirjoituspalkkion.
Intoa viestintään on pidettävä yllä
Kun innostus on herätetty ja Puskaradio käynnistetty, niin viestinnän tiimin jatkuva tehtävä on ylläpitää porukan intoa ja aktiivista viestintää.
– Meillä on Puskaradion porukan sisäiset säännölliset tapaamiset 4-6 kertaa vuodessa. Yhteisissä Puskaradio-tapaamisissa kerrotaan viestinnän ajankohtaisista asioista, käydään läpi mitä kaikkea on porukalla saatu aikaan sekä annetaan ja otetaan vastaan palautetta.
Yhteisissä tapaamisissa puskaradiolaiset suunnittelevat yhdessä myös uusia sisältöjä, mutta haluavat pitää suunnittelutyön mahdollisimman kevyenä. Näin säilytetään tietynlainen hetkessä eläminen ja työn ilo, joiden halutaan päivityksissä näkyvän.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa.
– On kyllä aina niin mahtavaa ja superinspiroivaa tavata. Ja tietysti hyvin motivoivaa puolin ja toisin, me saamme Kansallisteatteri-aiheisia sisältöjä ja he saavat omaan työhönsä lisää polttoainetta.
Yhteisten tapaamisten ohella on Kirsin mielestä tärkeää myös se päivittäinen työ eli keskustelut, kehumiset ja olalle taputtelut käytävillä. Kehumiseen kuuluu myös puskaradiolaisten omien päivitysten huomiointi ja nosto Kansallisteatterin sometileille. Se koetaan omana onnistumisena.
Haasteet ovat pienempiä kun ne jakaa
Kun puhutaan työntekijäviestinnästä, niin siihen sisältyy aina myös haasteita. Millaisia haasteita puskaradiolaiset ovat yhdessä kohdanneet?
– Ensimmäisenä tulee mieleen, että yhteiset tapaamiset ja koko yhteinen toiminta voisi olla strukturoidumpaa, mutta se tuntuu hankalalta toteuttaa. Vaikka tämä meidän yhteinen työ Puskaradiossa on tosi tärkeää, niin se on kuitenkin vapaaehtoista, eikä saa tuntua liikaa ”työltä”.
Toimialaan eli teatteriin liittyvänä haasteena puskaradiolaisilla on tekijöiden yksityisyyden kunnioittaminen ja tekijänoikeudet. Ohjeistuksena on, että lupa pitää aina olla, kun kerrotaan tuotannoista ja esimerkiksi keskeneräisistä töistä.
– Meillä on kyllä sujuneet nämä asiat hyvin, tekijät ovat niin pitkän linjan ammattilaisia ja osaavat hyvin aistia, onko hyvä tilanne vai ei. Alussa muistettiin vaan somekiellot, mutta nyt on onneksi asiat muuttuneet parempaan suuntaan, ilmapiiri on vapautunut ja näyttelijät itsekin somettavat aika paljon.
Haasteena, joskin yhä pienempänä, voidaan Kirsin mielestä pitää myös sitä, että osa ihmisistä kokee yhä työasioista puhumisen spämmäämisenä. Tämä ongelma on monesti ratkennut, kun ihmiset ovat saaneet työhön liittyvistä päivityksistään hyvää palautetta omilta kavereiltaan.
Koulutuksella pidetään innostusta yllä
Yhteinen koulutus on myös tärkeää, niin käynnistysvaiheessa kuin myöhemminkin. Puskaradiolaisilla oli aluksi käynnissä ns. someklinikka, jossa annettiin teknistä tukea ja madallettiin viestimisen kynnystä kädestä pitäen. Nyt koulutusta järjestetään aina tarpeen mukaan ja sekä Kirsin että Mian ovet ovat aina avoinna, kun kysymyksiä nousee.
– Esimerkiksi kun tarvittiin lisäinspiraatiota ja sparrausta sisältöjen tuotantoon, niin pyydettiin ulkopuolista kouluttajaa, Hanna Takalaa, pitämään meille työpaja. Sen seurauksena me toteutettiin kaikille kansallisteatterilaisille avoin 30 päivän sisältöhaaste, jossa käytettiin yhteistä hashtagia #kansiskuvapäivässä. Laskin juuri, että meillä oli lokakuussa 358 julkaisua Instagramissa, ja sen lisäksi vielä Facebook ja Twitter, aivan mahtava tulos!
Muita Kansallisteatterin ja Puskaradion käyttämiä tageja ovat mm. #kansallisteatteri ja #lisäädraamaaelämään. Kannattaa pysyä kuulolla.
