Eräällä asiakkaallani, jolle toimin lähinnä yhteisömanagerina, on aivan viimeisen päälle kauniita valokuvia. Ammattilaiskuvaajan heidän tiloistaan ja tuotteistaan ottamia, ihania otoksia! Ne ovat kuitenkin yksi niistä harvoista asioista, joka heidän sosiaalisen median materiaalipaletissaan epäilyttää.

Ai miksi?

Ne ovat liiankin kaunista ja hyvää materiaalia.

Kumpi voittaa somessa: ammattilaiskuvaaja vai amatööriasiakkaasi?

Luo käyttäjien luoman sisällön näköistä sisältöä — se pärjää paremmin!

Brändätyllä ammattilaiskuvalla on esimerkiksi Laundry Servicen suorittaman A/B-testauksen mukaan heikompi vuorovaikutus kuin kuvalla, joka on tehty näyttämään loppukäyttäjien luomalta sisällöltä (User Generated Content = UGC).

Luontevan asiakasotoksen näköinen kuva pärjäsi heidän Yosi Samaran kanssa tekemässään testauksessa 2-3 kertaa paremmin. Orgaanisemman näköinen kuva samalla saatteella ja linkillä sai 170 tykkäystä ja 2 kommenttia siinä missä “brändikiiltokuvalle” kertyi 54 tykkäystä. Kuva oli ainoa erottava tekijä noissa Facebook-päivityksissä.

Kuva: Laundry Service
Kuva: Laundry Service

Epäluontevan mainoskuvan napautussuhde oli 3 % tykkääjistä ja 2 % ei-tykkääjistä, kun luontevamman kuvan klikkaussuhde taas oli 5 % faneista ja jopa 8 % ei-faneista. Ero on huikea, etenkin kun ajattelet miten vaikeaa on tänä päivänä saada viestinsä Facebookissa läpi!

Ymmärrätkö nyt miksi se loistokas käsissäni oleva kuvapankki ei olekaan kaikki mitä toivoa saattaa?

Vuorovaikutusta herättävä kuva on tällä hetkellä sellainen, joka on kuin kenen tahansa Instagram-otos. Muistele siis Instagram-vinkkejä ja tutustu myös Curalaten Instagram-tutkimusten tuloksiin.

Käytä oikeasti käyttäjien luomaa kuvasisältöä

Minä olen ratkaissut tätä “murhettani” poimimalla esille ihan oikeasti käyttäjien luomaa sisältöä Instagramista. Kun en nimittäin itse ole samalla paikkakunnalla asiakkaani toimitilojen kanssa, en voi itsekään kuvia olla koko aikaa räpsimässä.

Onneksi yleisö tuottaa ihan omin voimin kivaa kuvamateriaalia.

Ota kuitenkin huomioon, että ei ole sopivaa tallentaa Instagram-kuvaa ja ladata sitä omistamanaan vaikkapa Facebookiin. Asia tulee hoitaa linkittämällä alkuperäiseen kuvaan.

Toimi näin:

  1. Etsi sopivia kuvia tietyillä hashtageilla Iconosquaren (ent. Statigram) avulla
  2. Kun sopiva yksittäinen kuva löytyy, katso kuvaajan käyttäjänimi ja surffaa sitten hänen varsinaiseen Instagram-profiiliinsa (esim. http://instagram.com/hannatakala)
  3. Rullaa hänen profiiliaan alaspäin kunnes löydät haluamasi kuvan
  4. Klikkaa kuvan auki ja kopioi selaimen osoitekentästä osoitteen
  5. Liitä osoite tilapäivityskenttään Facebook-sivulla
  6. Kun linkin esikatselu on latautunut, poista urlin tilapäivityskentästä ja kirjoittele kuvalle kunnon saate

Kun Facebook-tilapäivitykseen liitetään Instagram-muotoinen osoite, kuva tulee virrassa näkyville kokonaan. Twitterissä sen sijaan ei tällä hetkellä ns. Instagram-korttia ole, eli kuva ei tule Twitterissä näkyville. Blogissa taas asia kannattaa hoitaa upottamalla.

Kannusta siis omia oikeita asiakkaitasi ottamaan brändätyillä hashtageillasi kuvaa Instagramiin. Linkitä hyviä otoksia, kun sosiaalisen median päivityskalenterissasi on sopivia rakosia. Ja ei, tähän ei tarvita mitään palkintoporkkanaa: kaiken ei tarvitse olla kilpailu.

Urban Outfittersin kotisivullakin kehotetaan ottamaan kuvia ja jakamaan ne tietyllä hashtagilla.
Urban Outfitters kehottaa asiakkaitaan ottamaan kuvia hashtagilla #UOonYOU

Sitä paitsi miten muuten saat laitettua asiakkaasi kaiken edelle kuin asettamalla hänet keskiöön? Kun kysyt hänen tarinaansa oikeassa paikassa, saat sen eikä juuri mikään estä esimerkiksi tekemästä Facebook-aikajanastasi ASIAKKAIDESI aikajanaa kertomalla merkkipaaluilla heidän tarinoitaan!

Tarinaa pyytäessäsi pyydä lupaa myös kuvien tms. materiaalin käyttöön, useimmat varmasti antavat sen mielellään. Hyvällä ohjeistuksella saatat vaikka tuplata sosiaaliseen mediaan käyttämäsi investoinnit.

PS. Muista tarttua tilaisuuksiin! Anna Aino Ruikan muistuttaa miksi.


Hanna Takala

Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.