Kuinka usein organisaation pitää blogata? Ei todennäköisesti ollenkaan niin usein, kuin mihin saatat kokea painetta. Millaista sisältöä kannattaisi tehdä tutkimusten valossa?

HubSpotin kahdeksas State of Inbound -raportti (2016) kertoo, että markkinoinnin tärkeimpiä päämääriä ovat kontaktien kääntäminen asiakkaiksi (74 %) ja verkkosivun liikenteen kasvattaminen (57 %). Tämä oli varsin ennalta-arvattavissa oleva tulos.

Tuskin myöskään erityisesti yllätyt markkinoijien keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Inbound markkinoinnin eli saapuvan markkinoinnin projekteissa ovat etusijalla etenkin

  • orgaanisen hakukonenäkyvyyden kasvattaminen (66 %)
  • blogisisällön luominen (60 %) ja
  • sisältöjakelun vahvistaminen (50%).

Minusta — bloggaamista ja sisältöjakelua vahvistavaa työntekijälähettilyyttä valmentavana — on toki mukavaa kuulla, että blogi on edelleen markkinoijille ja viestijöille erittäin tärkeässä osassa. Ongelma on kuitenkin siinä, että markkinoijien toimenpiteet eivät välttämättä ihan vastaa yleisön tarpeita.

Miten sisältöjä kulutetaan?

HubSpotin kuluttajakysely paljastaa, että blogit ja hidas sisältö lähinnä silmäillään eikä “kuluteta läpikotaisin”. Tunnistan tämän omissakin sisältökulutustottumuksissani ja tunnustan sen myös asiakkailleni.

Miten sisältöä kulutetaan? Millaista sisältöä kannattaisi tehdä?
Blogeja läpikotaisimmin kulutetaan videoita ja sosiaalisen median postauksia. Videot ja somepostaukset maltetaan käydään läpi esimerkiksi siksi, että ne ovat mitaltaan napakampia. Tämäkään rehellisesti sanottuna erityisemmin yllätä, sillä kaikkien meidän huomiosta käydään raakaa kamppailua. Voittajiksi nousevat helpommin kulutettavat sisällöt.

Pitäisikö sinun siis suunnata sisältömarkkinoinnin panokset pikemminkin vaikka YouTubeen ja Instagramiin kuin omiin verkkosivuun ja sieltä löytyvään blogiin?

Millaista sisältöä kannattaisi tehdä?

Millaista sisältöä kannattaisi tehdä, kun kuluttajilta kysytään? Tulevaisuudessa halutaan nähdä nimenomaan:

  • sosiaalisen median postauksia (45 %)
  • uutisartikkeleita (44 %)
  • videoita (43 %)
  • online-koulutusta (33 %)
  • interaktiiviset artikkeleja (31 %)
  • tutkimussisältöä (31 %)
  • blogeja (29 %)
  • hidasta bisnessisältöä (21 %)
  • podcasteja (17 %)

En kuitenkaan koe, että blogeista ja esimerkiksi tutkimussisältöä esilletuovista white papereista kannattaisi vallan luopua. Sisältömarkkinoinnin vaivannäköä kannattaa vain jakaa tasaisemmin useamman eri formaatin välille, hajoita ja hallitse!

Käytännössä monin paikoin — myös meillä Zentossa — täytyy lisätä tietenkin videotuotantoa ja hoitaa osa verkkosivuille lisättävien blogiartikkelien sisällöstä videoupotuksina. Video vetää puoleensa 300 % enemmän liikennettä ja videota sisältävillä sivuilla vietetään 100 % enemmän aikaa. Vaikka edellinen tieto onkin jo vuosia vanha, olen omien asiakkaideni kanssa nähnyt vastaavia lukuja ihan viime viikkoina. Itseasiassa luvut ovat olleet jopa pikkuisen parempia. Älä laita kaikkia sisällön lisäpanostuksia bloggaamiseen, vaan lisää sen sijaan videota.

Kertaalleen luotua sisältöä kannattaa edelleenjulkaista muihin formaatteihin: blogiartikkelin tiedot vaikkapa kalvoiksi Slideshareen ja Twitteriin blogilinkillä höystettynä. Tutkimustietoa tietenkin kannattaa purkaa pienempiin palasiin mini-infografiikoiden muodossa ja julkaista somepäivityksinä. Näin katetaan esimerkiksi tuota somepostauksien kaipuuta kuluttajissa.

PS. Aion tämän johdosta vahvistaa blogivalmennuksissa videon osuutta sekä tuoda enemmän esille sisällön edelleenjulkaisua. Pyydä tarjous valmennuksesta!


Hanna Takala

Hanna T edustaa sosiaaliseen mediaan kasvanutta nuorta polveamme. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta medianomiksi valmistunut Hanna on osallistunut esimerkiksi Elonmerkki 2011 -tapahtumassa livebloggaajana kirjan kirjoittamiseen.