Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Heikkokin ajatusjohtajuus vaikuttaa päätöksentekijöihin

Ajatusjohtajuus tai sen puute vaikuttaa muun muassa myyntiin. Tuore Edelmanin ja LinkedInin ajatusjohtajatutkimus kertoo, että

  • yli puolet yritysten päätöksentekijöistä tarkastelee organisaatiota sen ajatusjohtajien lävitse,
  • kahdeksan kymmenestä kertoo luottamuksen organisaatiota kohtaan kasvaneen ajatusjohtajien ansiosta ja
  • lähes puolet on tehnyt päätöksen kaupoista mielipidejohtajuudesta johtuen.

Ongelma on siinä, että heikko ajatusjohtajuussisältö on vaikuttanut myös kunnioituksen menettämiseen joka toisen johtoportaan päätöksentekijän silmissä. Kolmannes päätöksentekijöistä on huonosta mielipidejohtajien sisällöstä johtuen lakannut harkitsemasta yritystä.

Tänä päivänä meistä kukaan tuskin pystyy väistämään sitä, että esillä olomme muun muassa sosiaalisessa mediassa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Se vaikuttaa siinäkin tapauksessa, että ns. digitaalinen jalanjälkesi olisi olematon, sillä sitten joku kaipaa sitä! 86 % tutkimukseen vastanneista nimittäin ajattelee, että ajatusjohtajuus voisi olla paremminkin hoidettua.

Miten välttää heikko ajatusjohtajuus ja mielipidejohtajuussisältö?

Kehotan huomioimaan, että ”heikko” ei välttämättä tarkoita esimerkiksi sitä, että ajatusjohtajaksi pyrkivä olisi liiaksi viestinyt vaikkapa harrastuksestaan, muusta vapaa-ajastaan tai perheestään. Väitän, että heikkous tässä tapauksessa on enemmänkin siinä, ettei ole tuotettu oikeanlaista arvoa kohdeyleisölle.

Voit toki olla sitä mieltä, että eipä jonkun mielipidejohtajan jalkapalloharrastuskaan sinulle arvoa tuota, mutta ainakin se tekee hänestä ihmisen (ymmärrän tietysti, että väärän joukkueen intohimoinen kannattaminen on vakava asia). Samaa ei voi sanoa, jos hän vain jatkuvasti sylkee firman tarjouksia verkostolleen.

Keskity (tai auta organisaatiosi aiotut ja vähemmän aiotut ajatusjohtajat keskittymään) tuottamaan sitä oikeaa arvoa halutun sisällön kautta.

Mitä sisältöä ajatusjohtajalta halutaan?

Tuon yllä mainitsemani raportin mukaan ajatusjohtajilta odotetaan faktoja, oivalluksia ja substanssia. Ja sitä odotetaan heiltä nopeasti!

Mitä sisältöä ajatusjohtajuus kaipaa?

  1. Kohdeyleisölle olennaisten uusien trendien ja asioiden tunnistusta
  2. Tarpeellista dataa infograafien, avainlukujen jne. muodossa
  3. Taustaanalyysiä tärkeistä ajankohtaisista tapahtumista ja asioista

Halutuin sisällönpituus on 3-4 sivuinen dokumentti, mutta helposti muutamissa minuuteissa sisäistettävä informaatio kelpaa kyllä myös. Oleellisempaa kuitenkin lienee se oma ajatus siellä informaation yhteydessä.

Epäilemättä ymmärrät, että valtaosalla ajatusjohtajista tähän sisältövaatimukseen vastaaminen omin avuin voi tehdä hiukan tiukkaa oman toimen ohessa?

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajatusjohtajuutta on organisaation toimesta tuettava. Ja miksi ei tuettaisi, kun se kerran vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen? Someohje ja ostajapersoonat kaikkien korvien väliin, tarpeellisten taitojen & työkalujen koulutusta sekä tuki– + sisällönsyöttökanavat kuntoon.

Kommentit on suljettu.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273