5 varmaa vaikutinta miksi työntekijä ei ”lähetä”

5 varmaa vaikutinta miksi työntekijä ei ”lähetä”

”Me haluamme, että työntekijät jakaisivat yrityksen sisältöä enemmän.” Yksi jos toinenkin yritys on lähestynyt minua viime aikoina saman ongelman kanssa: miksi työntekijä ei jaa?

Tätä toivetta ryhdytään sitten tekemään todeksi sillä, että työntekijöistä tehdään työntekijälähettiläitä. Siinä on kuitenkin yksi varsin merkittävä sudenkuoppa, että työntekijä vaan työntekijälähettilöidään: Ei työntekijää kiinnosta olla hyvä työntekijälähettiläs.

Ei ole työntekijän tehtävä tulla hyväksi työntekijälähettilääksi. Esimerkiksi sen sisällön jakamiseen tarvitaan jotain muuta, kuin uusi leima otsaan. Katsotaanpa mikä siihen jakamishalukkuuteen saattaa vaikuttaa.

Miksi työntekijä ei jaa työpaikkansa asiaa sosiaalisessa mediassa?

1. He eivät ole sitoutuneita työhönsä

Suomalaisista työntekijöistä vain 1/10 on sitoutunut työhönsä, näin kertoo Gallupin State of Global Workplace -raportti. Ne ovat ne sitoutuneet työntekijät, joilla on halu puhua työpaikastaan ja edustamastaan brändistä — jakaa niitä sisältöjä.

Työntekijöillä täytyy olla luottoa yrityksen arvoihin, jotta työntekijälähettilyyden taika voisi tapahtua. Työntekijälähettilyys on lähinnä sivutuote hyvästä työpaikasta, työilmapiiristä jne. Kulttuuri saattaa kaivata hakkerointia!

2. Sosiaalisen median työkäyttö tuntuu vieraalta ja väärältä

On täysin mahdollista, että työntekijäsi ei vain tiedä somen käytön olevan sallittua ja jopa toivottavaa. Kannustaminen oman uran vahvistamiseen sosiaalisen median avulla auttaa tähän pelkän sanomisen sijasta.

Ehkä hän ei myöskään tiedä eikä osaa itse vielä arvioida minkä sisällön jakaminen on suotavaa ja minkä ei. Käytännön koulutus ja selkeät ohjenuorat tarjolle. Niitä intraan hautautuneita vanhoja ohjeita ei osata käydä lukemassa, hyödynnä muita keinoja.

3. Sisältö ei ole relevanttia heille (ja heidän verkostoilleen)

Aika harvassa ovat ne, jotka haluavat laittaa sosiaalisessa mediassa kavereilleen ja muille verkostoilleen ärsyttävää sisältöä. Ellei tarjolla ole muuta kuin ylistystä erinomaisesta tuotteesta tai tarjouksia, ei työntekijää välttämättä kovasti nappaa. Eli jos sisältömix ei ole kunnossa, jakaminen voi jäädä tekemättä.

Työntekijälähettiläs-ohjelmassa on muitakin rooleja kuin lähettiläät. Relevantin sisällön kohdalla esimerkiksi sisältökuraattori on varsin oleellinen tekijä.

4. Johtohenkilöt eivät näytä esimerkkiä

WeberShankwickin mukaan toimitusjohtajien sosiaalisen median osallistuminen saa yritysten muusta johdosta 52 % tuntemaan itsensä inspiroituneeksi. Johtoportaan esimerkki on selkeä demonstraatio siitä, että työajalla sosiaalinen media on todella sallittu.

6 % tuntee kuitenkin noloutta toimarien someilusta. Tämä tuntemus voi kieliä siitä, että myös niille johtajille tulee antaa asiaankuuluvaa tukea ja valmennusta eikä vain tehdä asemasta johtuvia oletuksia osaamisesta.

5. Yrityksen sisällöstä ei tiedetä

Se miksi työntekijä ei jaa saattaa johtua siitä, että iso osa vaan yksinkertaisesti jää paitsi yritysinfosta. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että asiasta on tehty liian vaikeaa: esimerkiksi liian monta — kenties tehotonta — kanavaa käytössä.

Jotta viesti menisi perille asti, valitse yksi hyvä kanava. Sellainen kanava, joka vastaa parhaiten tavoitteisiisi ja vie informaation mahdollisimman lähelle työntekijää helposti. Toisissa yrityksissä se voi olla Smarp, toisissa jokin muu.

Paketoi asia oikein

Älä käsitä väärin. On täysin mahdollista, että työntekijä voi olla valmis toimimaan työntekijälähettiläänä. Kyse on enemmänkin asian paketoimisesta. Ei työntekijää pidä kohdella kuin markkinointikanavaa vaan kuin arvokasta, kiinnostavaa asiansa osaavaa tekijää.

Jos pyydät heitä ilmoittautumaan koulutukseen, joka tekee heistä parempia lähettiläitä yritykselle, kukaan ei ilmoittaudu. Anna heille mieluummin koulutus, joka osoittaa kuinka yrityksenne on heille paras paikka olla. Käytännössä kuuntele heidän kehittymisen tarpeitaan ja muita toiveitaan. Se johtaa ennemmin tai myöhemmin siihen, että he jakavat sisältöäsi auliimmin.

Saatat vahingoittaa ilmapiiriä, mikäli lähestyt asiaa huonosta tulokulmasta. Siinä jäävät työntekijälähettilyyden hedelmät helposti saamatta.

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Kuninkaankatu 30 B 9
FI-33200 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273