Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Näin vahvistat henkilöbrändiäsi järjestelmällisellä liittoutumisella

Asiantuntijan henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu liittoutumalla toisten, sitä omaa valikoitua aihetta täydentävien henkilöbrändien kanssa.

Stara Median Jocka Träskbäck kävi Tampereen Crazy Townin avoimilla aamukahveilla juttelemassa vähän yritys- ja henkilöbrändäyksestä. Tunnin kestävillä avoimilla aamukahveilla saa tietysti vain pintaraapaisun aiheesta, mutta pintaraapaisukin antaa aihetta ajatuksille.

Minun ajatuksiini jäi aiheeksi Jockan suosittelema liittoutuminen. Kysyinkin häneltä onko hänen oma liittoutumisensa miten järjestelmällistä: saamani vastauksen perusteella hän lähestyy liittoutumisen hyödyntämistä sellaisella ”kilauta vaikuttavalle kaverille” -metodilla. Hän siis kertoi pirauttavansa esimerkiksi Jounin Kaupan Kaulasen Sampolle, joka eittämättä on vaikuttaja.

Meidän kaikkien kontakteissa ei kuitenkaan ole sampokaulasia eivätkä kaikki ole jockaträskbäckejä, vaikka kaikki henkilöbrändejä olemmekin. Miten meiltä siis itsekultakin onnistuu henkilöbrändin vahvistaminen liittoutumalla?

Millaisten liittolaisten kanssa henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu?

Kun minä olen vetämässä asiantuntijabrändi- ja henkilöbrändivalmennuksia (kysy lisää!), sanon melko varmasti jonkin variaation lauseesta ”Valikoi aiheesi ja pysy sen välittömässä läheisyydessä.” Myös Jocka kehotti tekemään vain brändimielikuvaa tukevia päivityksiä.

Liittoutuessa täytyy minun mielestäni miettiä mitkä aiheet tuota valikoitua aihetta tukevat. Ja sitten etsiä ne tahot, jotka ovat valikoineet omaksi aiheekseen ne sinua tukevat aiheet — siten se henkilöbrändin vahvistaminen onnistuu.

Esimerkiksi jos se valikoitu aihe nyt sattuisi olemaan ”asiantuntijoiden henkilöbrändäys”, niin näkisin täydentäväksi osaamiseksi muun muassa valokuvaajan palvelut. Itseään brändäävä asiantuntija saattaa tarvita sekä ammattimaisesti otetut kuvat itsestään, että tietotaitoa kuvien ottamiseen. Näin ollen yhdeksi liittolaiseksi kannattaisi valita hyvä kuvaaja, joka vastaa molempiin tarpeisiin ja jolla on kiinnostusta kertoa yleisölleen myös henkilöbrändäyksestä.

Aihettasi tukevien sisältöjen lisäksi olisi tietysti hyvä, että liittolaisen verkosto ei ole pahasti päällekkäinen oman verkostosi kanssa. Tietysti niiden ihmisten, joita hän tavoittaa, on oltava kannaltasi oleellisia. Puhumattakaan sitten siitä, että sinun verkostosi on hänelle oleellinen saavutettava. Niin ikään on kiinnostavaa onnistuuko hän sisällöillään aikaansaamaan vuorovaikutusta, sillä vuorovaikutuksella saadaan ote algoritmeistä.

Tee siis taustatyötä ennen liittoutumista. Liittoutuman pitäisi olla sellainen, että se hyödyttää kaikkia osapuolia ja tekee sen monin tavoin. Tämän takaaminen on myös helpompaa, kun ryhmä on maltillisen kokoinen.

Miten liittolaisten kanssa pidetään yhtä?

Toisille tuo kaverille kilauttaminen tarpeen vaatiessa toimii, mutta henkilökohtaisesti ajattelin jotain hivenen järjestelmällisempää (ihan vaan jo siksi, etten pidä puhelimessa puhumisesta).

Liittouman tarkoitus on siis olla toisiaan tukeva joukko, parvi jos sallit.

  • He antavat ”shoutouteja” toisilleen sopivan tilaisuuden tullen eli pingaavat toisiaan keskusteluun ja hyödyntävät mainintoja muutenkin.
  • He jakavat strategisesti toistensa sisältöä eteenpäin omille verkostoilleen.
  • He ovat vuorovaikutuksessa toistensa sisältöjen kanssa, esimerkiksi kommentoiden ja reagoiden.
  • He ovat toinen toisilleen ne someritarit, jotka jakavat parhaat toimintatavat ja sparraavat kanavien käytössä.
  • Ehkä he jopa ovat toinen toistensa affiliatet, jotka auttavat toisen palveluiden myynnissä saaden siitä itse prosenttiosuuden.

Tietysti tämän pienen ryhmän kannattaa perustaa itselleen jokin sisäinen keskusteluryhmä, joka toimii heidän kannaltaan olennaisessa kanavassa. Se voi olla vaikka WhatsApp, suljettu Facebook-ryhmä tai vaikka ryhmä-DM (Direct Message) Instagramissa. Meillä on esimerkiksi Viestijöiden kirjoittajien sparrauskäytössä Slack, johon saa helposti kanavia eri keskustelun aihealueille.

Sopikaa yhdessä ryhmän toimintaperiaatteet: esimerkiksi huikkaatko ryhmälle joka kerta kun julkaiset sisältöä jossain kanavassa vai vain siinä tapauksessa, kun haluat järjestää tietylle viestille varmaa vuorovaikutusta? Kannattaa myös miettiä viitataanko itse parveen millään muotoa, henkilökohtaisesti menisin Fight Clubin säännöillä.

Ryhmän kesken kannattaa myös terottaa sitä ajatusta, että vuorovaikutuksen ei tule olla robottimaista, vaan tarkoituksenmukaista ja autenttista. Idea ei ole se, että nyt vaan hirveästi lisänäkyvyyttä sille omalle sisällölle. Idea on luoda kestävä suhde, josta saatavat hyödyt kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti!

Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Mikä tekee asiantuntijasta kiinnostavan?

Eilen puhuttiin työntekijälähettilyydestä. Tänään puhutaan mielummin asiantuntijaviestinnästä. Myös henkilöbrändin rakentaminen on nyt kovasti tapetilla, jos niin tahtoo asian sanoittaa.

Joka tapauksessa pääroolissa on henkilö (työntekijä), joka viestii omista osaamisalueistaan ja rakentaa näin omaa asiantuntijuuttaan. Samalla hän voi kantaa oman kortensa kekoon työpaikkansa asiantuntija-aseman vahvistamisessa.

Kaikille asiantuntijoille (some)viestintä ei ole helppoa kuin heinänteko ja monille on haasteellista erityisesti alkuun pääseminen, säännöllisen viestinnän ylläpito ja oman tyylin löytyminen. Hyvät esimerkit ja muiden kokemukset ovat arvokasta tietoa, joten tein pienen kyselyn ja kokosin eväitä ja vinkkejä asiantuntijan viestintään.

Vinkkejä ja eväitä oman profiilin rakentamiseen ja ylläpitoon antaa 7 mahtavaa asiantuntijaa eri osaamisalueilta: Kaisa Lipponen, Petra Sievinen, Jarmo Tuutti, Salla Paajanen, Olga Tarsalainen, Pirjo Jantunen ja Saana Rossi. He vaikuttavat omassa työssään asiantuntijoina mm. viestinnän, johdon, markkinoinnin tai HR:n saroilla.

Millainen on kiinnostava henkilöprofiili?

Kaisa Lipponen, Director, Corporate Communications, Neste
Sellainen asiantuntija somessa on kiinnostava, joka jakaa omia näkemyksiään tuottamalla omaa sisältöä ja osallistumalla keskusteluihin. Muidenkin tuottamaa sisältöä kannattaa jakaa omalle verkostolle, mutta siitä ei vielä välity kuvaa asiantuntijan omasta osaamisesta toisin kuin esim. keskustelusta tai bloggauksesta. Kiinnostavuutta lisää huomattavasti, jos osaa viestiä aidosti ja ymmärrettävästi. Myös keskusteluiden aloittaminen kertoo, että asiantuntija on kiinnostunut kehittämään omaa osaamistaan kuuntelemalla muita, eikä keskity vain toitottamaan omaa sanomaansa.

Petra Sievinen, External Communications Leader, IBM
Mielestäni asiantuntija on kiinnostava, kun hän kertoo oman mielipiteensä ja jakaa monipuolisesti tietoa alastaan – ei vain oman työnantajansa viestejä.

Jarmo Tuutti, markkinointipäällikkö, Karttakeskus Oy
Persoonallinen ja näkemyksellinen. Eli ihminen on oma mielenkiintoinen itsensä ilman turhan väkinäistä yrittämistä. Samalla on tärkeää tuoda mukaan jotain näkemyksellisyyttä, eikä vain toistella kaikkien muidenkin toistelemia viimeisimpiä trendijuttuja.

Salla Paajanen, toimittaja, uutisankkuri, Yleisradio
Minua kiinnostavat somessa asiantuntijaprofiilit, joissa on mukana myös henkilökohtaista persoonaa. Henkilö- ja asiantuntijaprofiiliutta ei kannata siis erottaa täysin toisistaan. Jos somessa toimii ainoastaan oman taustaorganisaationsa äänitorvena tai viestii vain omaan alaansa liittyvistä asioista, profiili ei pitkän päälle herätä kiinnostusta, koska viestintä alkaa tuntua ennemminkin spämmäämiseltä. Kiinnostava henkilö osallistuu keskusteluihin, ja vähintäänkin seuraa oman postauksensa herättämiä rektioita niitä kommentoimalla. Koko ajan ei tarvitse olla aktiivinen, mutta edes toisinaan, sillä seuraajiaan kannattaa huomioida, koska some on tasa-arvoinen. Asiantuntijan asiantuntijuus, älykkyys ja huumorintaju vetoavat minuun.

Luotettavuus, rohkeus ja oma mielipide tärkeitä

Olga Tarsalainen, viestintäasiantuntija, someviestinnästä vastaava, Kela
Kiinnostavassa asiantuntijaprofiilissa näkyy selvästi asiantuntijuus, luotettavuus, intohimo, rohkeus, luovuus ja tietynlainen itsevarmuus. Jos haluan jakaa toisen asiantuntijan sisältöä, haluan tuntea, että tieto on luotettavaa. Kiinnostun profiileista, joissa kuuluu vahva oma ääni. Rosoisuuttakin saa olla

Pirjo Jantunen, yritysvastuupäällikkö, Helen
Asiantuntijalla pitää olla selkeä näkökulma ja aihe, ja niistä jotain sanottavaa eli mielipide. Pelkkä toisten sanoman välittäminen ei kiinnosta. Myös liika poukkoilu aiheesta toiseen voi etäännyttää.

Saana Rossi, rekrytoinnista ja työnantajakuvasta vastaava, Vincit Oy
Kiinnostavalla asiantuntijalla on aktiivinen profiili, joka on mukana keskusteluissa, tuo omia näkökulmia rohkeasti esille mutta keskittyy muuhunkin kuin vain itseensä eli sisältökeskeistä ennemminkin kuin henkilökeskeistä viestintää ja oman navan korostamista. Hän ei ota itseään liian vakavasti, viestinnän aitous ja luontevuus on tärkeitä.
Rekryn kannalta on olennaista tietää missä henkilö on hyvä ja mikä on hänen asiantuntijuutensa ydin.

Haasteet omassa viestinnässä

Kysyin myös, mikä oman asiantuntijuuden rakentamisessa ja ylläpidossa on haasteellista ja mistä saat siihen tukea? Haasteellisinta näyttää olevan mm. oman asiantuntijaviestinnän kirkastaminen ja kiteyttäminen, somekynnyksen ylittäminen, ajan käyttö tai se, että oman viestinnän suunta on löydettävä ihan itse.

Kaisa: Jos haluaa asiantuntijaprofiilin, olisi hyvä ensin kiteyttää, mistä oma asiantuntijuus muodostuu. Kun tämä kirkastuu, on helpompi fokusoida esim. seurattavia, keskusteluita ja sisältöjä. Se ei toki tarkoita, että kiinnostuksen kohteita ei voisi olla useita tai että pitäisi pysyä tiukasti asiassa. Päinvastoin, omalla persoonallaan osallistuva asiantuntija on paljon kiinnostavampi kuin tiukasti pelkkään asiaan keskittyvä. Mutta kaikessa ei tarvitse tai voikaan olla asiantuntija. Tukea oman asiantuntijuuden rakentamiseen saa seuraamalla muita asiantuntijoita ja kehittämällä omaa osaamistaan mm. blogeja ja artikkeleita lukemalla ja tietenkin keskustelemalla muiden kanssa. Verkoston voima on mahtava!

Petra: En usko, että kirjoittaminen sinänsä on haaste, asiantuntijat kirjoittavat yleensä paljon. Mutta aika on. Ajattelu ja omien pohdintojen blogikirjoituksen tai vastaavan muotoon saattamiseksi vie aikaa, ja laskutettava asiakastyö menee aina sen edelle. Meillä tuetaan asiantuntijoita kouluttamalla ja opastamalla sekä vinkkaamalla hyvistä aiheista ja keskusteluista, joihin asiantuntija voisi ottaa osaa.

Jarmo: Yrityksen ainoana markkinoinnin ammattilaisena omalla kohdallani haastavinta lienee se, että suunta on löydettävä täysin itse. Kukaan ei ole neuvomassa ja osoittamassa oikeaa suuntaa. Samoin ajankäyttö on aina haaste. Käytännössä kaikki ammatillisen osaamisen kehittäminen meneekin väkisin vapaa-ajalle.

Salla: Oman asiantuntijuuden rakentamisessa oli haasteellisinta somekynnyksen ylittäminen. En millään olisi halunnut lähteä sosiaaliseen mediaan itse mukaan, mutta kuutisen vuotta sitten se alkoi olla Ylen toimittajallekin jo puolipakollista. Lopulta menin ihan vapaaehtoisesti kurssittamaan itseäni, etten täysin putoa kehityksen kyydistä. Seurasin aluksi rauhallisesti mitä muut tekivät, ja etenkin kuinka itseäni kiinnostavat henkilöt toimivat. Kun lopulta rohkaistuin, niin some tempaisi mukaansa. Alkuun asiantuntijuuden ylläpidossa oli haasteellista se, että työnantaja edellytti että toimitaan somessa mutta sitä ei huomioitu työajassa. Kun Ajankohtaisen kakkosen ja A2-iltojen työt olivat kiivaimmillaan eli ennen suoria lähetyksiä, täytyi valmistella niitä tv-lähetyksiä eikä ehtinyt somettaa. Nykyisinhän verkkotekeminen on yksi Ylen toiminnan painopistealueita, ja some jokaisen toimittajan tärkeä työkalu. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko tuoda omaa henkilökohtaista elämäänsä osaksi profiiliaan, vaan voi pitäytyä yksinomaan asiantuntijana. Mutta siinä ollaankin sitten taas spämmäysvaaran ääressä, jos omalta tililtään tuuttaa vain työasiaa.

Työkavereiden tuki on tärkeää

Paitsi työnantajan, niin erityisesti työkaverin tuki on olennaisen tärkeää kun asiantuntija kehittää omaa viestintäänsä. Monissa isoissa taloissa, kuten Kelassa on onneksi oivallettu tämä ja pistetty pystyyn talon omat sisäiset sparrausryhmät (some)viestintään.

Salla: Käytän myös eri tilejä eri tavoin: Facebookissa on paljon henkilökohtaisia postauksia, Twitterissä saatan postata havaintojani säästä, liikenneruuhkista ja maailmanmenosta, jaan kiinnostavia uutislinkkejä, työasioita sekä osallistun keskusteluihin ja annan palautetta. Twitterissä saa myös mahtavan second screen -kokemuksen, kun televisiosta tulee suorana lähetyksenä joku iso tapahtumaohjelma, esimerkiksi Euroviisut. LinkedIn on minulle täysin asiantuntijakanava, mutta Instagramissa voin leikitellä kuvin sekä siviilinä että toimittajana. Täyttä ilmaisunvapautta minulla ei kuitenkaan ole, sillä korvien välissa ajatuksiani on vaimentamassa koko ajan pieni sordiino: minun täytyy muistaa, että olen somessa aina myös yleläinen.

Olga: Asiantuntijuuden rakentaminen ja sen rakentuminen ei tapahdu hetkessä – se on pitkä prosessi! Vaaditaan siis kärsivällisyyttä. Parasta on, jos pystyy rakentamaan asiantuntijuuttaan johdonmukaisin askelin. Myös selkeä päämäärä tulee olla. Varmasti yksi kriittinen kysymys on ajankäyttö: tässä kuitenkin auttaa suunnitelmallisuus ja aikataulutus. Esimerkiksi Kelassa asiantuntijuuden rakentamista tuetaan ja siihen kannustetaan (someklinikka, yhteinen Facebook-ryhmä, mahdollisuus ottaa minuun koska tahansa yhteyttä, jos kohtaa ongelmia jne).

Pirjo: Omalla kohdalla haasteita luo laaja tehtäväkenttä, tuntuu että pitäisi seurata monia eri asioita ja muodostaa kaikista joku näkemys. Onneksi viisaat kollegat auttavat tässä, mikä on mielestäni suurin työpaikalta saamani tuki: kollegojen osaaminen.

Saana: Haasteellista on ajan löytäminen siihen, että on kartalla mitä alalla ja muualla ympärillä tapahtuu. Työnantaja mahdollistaa meillä yksilölliset toiveet asiantuntijuuden kehittämiselle, riippuen jokaisen omista toiveista.

Vinkit ja oman tyylin löytäminen

Näistä asiantuntijoiden konkreettisista vinkeistä kannattaa ottaa koppi kun mietit aloittamista tai haluat puhaltaa lisää tuulta omaan viestintään. Kysymys kuuluu: mitä vinkkejä antaisit asiantuntijalle, joka on vasta lähtöviivalla tai alkumetreillä ja miten löytää oma viestintätyyli?

Kaisa: Ihan ensiksi voi laittaa vaikka oman profiilin kuntoon ja varmistaa, että tulee löydetyksi. Sitten kannattaa seurata muita, lukea bloggauksia, kirjoittaa omia ajatuksiaan ylös (vaikka ei olisi tarkoitus julkaistakaan) ja osallistua keskusteluihin. Lisäksi voi selvittää onko omalla alalla aktiivisia somessa aktiivisia yhteisöjä, jota kautta pystyy verkostoitumaan ja seuraamaan alan ilmiöitä. Aiheesta järjestetään myös paljon ilmaisia tilaisuuksia ja webinaareja, joista voi saada hyviä vinkkejä. Sitten vaan julkaisemaan sisältöjä, sillä
tekiessä oppii.

Petra: Mieti, mistä aiheista keskustelet asiakkaidesi kanssa ja miten voisit parhaiten auttaa nykyisiä ja tulevia asiakkaitasi. Jaa sellaista muiden tekemää sisältöä, joka tukee omia ajatuksiasi ja omaa asiantuntijuuttasi. Kun rohkaistut tekemään itse sisältöä, pyydä apua viestinnältä ja työkavereilta – ja pidä rima matalalla! Jokainen on aloittanut jostain ja tehnyt matkan varrella virheitä, ne kuuluvat asiaan. Sinä olet uniikki ja sinulla on yleisö.

Jarmo: Tärkeintä on löytää oma juttunsa ja tehdä asioita, joista nauttii ja on aidosti kiinnostunut. Esimerkiksi paraskaan kanava ei auta, jos kaikki tekeminen tapahtuu hampaat irvessä ja mielenkiinto loppuu parin kuukauden päästä.

Salla: Kannattaa hankkia näppärä älypuhelin tai tabletti, ladata sopivat sovellukset ja tutustua eri somekanaviin. Omien postausten harjoittelu kannattaa aloittaa vaikka täysin asiapohjalta LinkedInissä, jos ei tohdi heti alkuun laittaa persoonaa peliin. Twitterissä kannattaa ensin ryhtyä seuraamaan itseään kiinnostavia tahoja, ja käydä vakoilemassa keitä he seuraavat, ja tehdä samoin. Rohkeasti vaan seurattavaa, sillä Twitter-fiidistään saa sitä kiinnostavamman mitä enemmän hakee itselleen säännöllistä seurattavaa. Myös omassa tavassaan twiitata voi ottaa mallia muilta: kenen viesti/ millainen tehoaa minuun itseeni? Jos taas tykkää ottaa kuvia, niin kannattaa kokeilla Instagramia, ja opetella tehokkaat hashtagien käytöt ja vaikka eri kielillä. Instagramissa omat kuvat leviävät kansainvälisesti, jos osaa tägätä ne oikein. Myös Twitterin puolella kannattaa opetella tunnisteiden käyttö. Livevideoita en tee itse, mutta YouTubesta on hauska seurata eri tubettajia. Sieltä saa kyllä monenlaista mallia hyvistä sekä huonoista videoista!

Uskalla aloittaa!

Olga: Tärkein neuvoni: Uskalla aloittaa! Monet pelkäävät negatiivista palautetta, mutta ei kannattaisi. Tässä ehkä lohduttaa sekin, että yleisöt ovat alussa varsin pieniä. Ennen aloittamista olisi hyvä kirkastaa itselleen tavoite ja myös se rooli, jolla somessa on (kaikkien ei tarvitse olla yhtä aktiivisia). Ehkä hyvä yhdistelmä olisi sellainen, jossa tuntisi olevansa omalla mukavuusalueellaan, mutta välillä kuitenkin hieman kurkottaen sen yli.

Pirjo: Rohkeasti vaan! Asiantuntijan viestintä on tärkeää ja parhaillaan vaikuttavaa. Etenkin tässä ajassa, jossa mielipiteillä tuntuu välillä olevan enemmän arvoa kuin faktoilla, on asiantuntijoiden vastuulla tuoda faktat esiin. Ei ne asiatkaan ilman viestintää edisty.

Saana: Hanki monipuolista työkokemusta, toimi erilaisissa projekteissa ja hankkeissa, suhtaudu ennakkoluulottomasti erilaiseen tekemiseen, kyseenalaista ja tuo rohkeasti esille omia ajatuksia. Eväitä omaan viestintään saa myös muista ihmisistä, kun toimii työssä eri osaamistasoilla ja taustoilla työskentelevien ihmisten kanssa.

Miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili tarinankerronnalla?

Miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili tarinankerronnalla?

Nyt kun myös LinkedIn-profiilien ulkomuoto on uudistumaisillaan, on oiva hetki jakaa vinkit miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili kertomalla sillä oma uratarina!

”Linkedin-profiilini vaatii päivittämistä. Tarvitsen sivuilleni tarinan, jossa käännetään voitoksi 25 vuotta työkokemusta samassa yrityksessä.” Näillä sanoilla alkoi taannoin saamani tarjouspyyntö. Vähän myöhemmin katselin Wayne Breitbarthin ja Jeff Coonin webinaaria LinkedIniä koskien. Breitbarthkin käytti nimenomaan sanaa ”tarina” LinkedIn-profiilin kohdalla:

”[..] you’ve drawn them into your story, in terms of your profile, ok? Get comfortable with this my friends.”

Jäin näiden kahden tapahtuman johdosta miettimään LinkedIn-profiilin mahdollista tarinallisuutta. Päätin kääntyä asiassa tarinallistamisen ja tarinankerronnan todellisten ammattilaisten puoleen. Riemukseni sekä Tarinakoneen Anne Kalliomäki että Storytelling.fi:n Mervi Rauhala ja Tarja Vikström vastasivat kysymyksiini aihetta koskien.

Siispä tässä vinkit siihen miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili tarinalla:

Miten LinkedIn-profiili on tarinallistettavissa?

“Tarinallistamalla luot koko profiilille tarinallisen muodon, tarinankerronta taas on oman tarinasi kertomista” Anne selventää termejä. Tarja haluaa muistuttaa heti alkuun, että tarinallistaminen ei saa olla tarinapesua. Teennäiseen tarinaan törmäävä tunnistaa kyllä epäaitouden, joten ole oma itsesi!

#1 Tee elämässäsi monipuolisesti erilaisia asioita, kerrytä tarinoita joita kertoa

Tarja Vikström: Paras tapa tarinallistaa LinkedIn-profiili on tehdä elämässään monipuolisesti erilaisia töitä ja asioita, eli kerryttää tarinoita, joita sitten voi tuoda esille verkossa. ”Storydoing” on yleensä aina merkittävämpää kuin ”storytelling” ja sama pätee LinkedIn-profiileissa.

Tarja VikströmTarja Vikström kuvailee itseään näin: ”Työskentelen Markkinointi-instituutissa aikuiskoulutuksen parissa ja siinä sivussa Helsingin yliopistossa historian väitöskirjaa Anni Polva -brändistä.”

LinkedIn | Twitter

#2 Suunnittele tarina ensin

Mervi Rauhala: Ensin miettisin ihan paperilla että millainen se oma urapolku on ollut, mitä on missäkin tehtävässä oppinut ja millainen punainen lanka urapolusta muodostuu.

Mervi RauhalaMervi Rauhala sanoo Twitter-kuvauksensa sanovan sen: ”Interdisciplinarian developing #cx wth communications, training and #servicedesign Passionate about #storytelling & #learning Consultant @OSGViestinta.”

LinkedIn | Twitter

Anne Kalliomäki: Käytän kehittämääni Stooripuu-mallia vaikuttavan ja erottavan ydintarinan määrittämiseen. Myös LinkedIn-profiilista voisi laatia ensin Stooripuun.

  1. Laadi LinkedIn profiilistasi oma Stooripuu, eli tunnista oikeat tarinaelementit tavoitteesi ja ydinviestisi kautta. Tutustu Stooripuu-malliin lataamalla ilmainen tarinallistamisen opas.
  2. Tunnista profiilisi tarinaan alku – keskikohta – loppu. Mieti varsinkin tuota tarinasi alkua, miten saat lukijan kiinnostumaan profiilistasi ja tarinastasi?
  3. Luo profiilisi tarinaksi, jossa on inhimillisyyttä. Tämä saa lukijan samaistumaan sinuun.

Anne KalliomäkiYrittäjä Anne Kalliomäki löysi tarinallistamisen punaisen langan 3T-raitiovaunussa vuonna 2006. Hän on rikastanut elokuva- ja televisiopuolen draamallisen tarinankerronnan taustaansa mm. elämystalousajattelulla ja palvelumuotoilulla.

LinkedIn | Twitter

#3 Käytä muita (kuten asiakkaita) apuna tarinassasi

Tarja: Vaikka itse olisi ollut jossain määrin paikoillaan vuodesta toiseen, ovat maailma ja asiakkaat ympärillä kuitenkin muuttuneet. Voisiko oman profiilikuvauksen kirjoittaa kokonaan asiakkaiden näkökulmasta? Kuvata sitä, mitä asiakkaat ovat tehneet omien työtehtävien bullet-listojen sijaan. Millaisissa asiakascaseissa on ollut mukana, keitä ylipäätään ovat olleet omat asiakkaat eri aikoina.

Mervi: Profiilia voi testata ulkopuolisilla, että millaisen vaikutelman se herättää ja kuinka uratarina avautuu.

Millä yksittäisellä jutulla voi parhaiten tehostaa LinkedIn-profiilin palvelupolkua?

LinkedIn-toiminnan tavoitteena on usein vetää ihmisiä sinne omaan profiiliin. Kannattaa myös miettiä mitä haluat ihmisten tekevän profiiliin tultuaan.

#4 Mieti kenelle profiilisi on tarkoitettu

Anne: Määritä ketä olet tavoittelemassa. Ketä erityisesti haluat puhutella omalla profiilillasi? Mikä juuri näitä ihmisiä kiinnostaisi sinussa, taustassasi ja nykyisessä toiminnassasi? Mikä olisi heille arvokasta? Mieti miten yllätät lukijan? Miten tarjoat palasen persoonastasi? Valitse profiilisi kerronnan tyyli tavoitekohderyhmäsi mukaan.

Mervi: Hyvä LinkedIn-profiili pitäisi kokonaisuudessaan olla mietitty niin, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla erilaisia tärkeitä kohderyhmiä kuten potentiaalisia työnantajia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Omaa tekstiä kannattaa lukea kohderyhmiensä kenkiin asettuen ja pohtia kohta kohdalta millaista lisätietoa eri kohderyhmät saattaisivat kaivata profiilin kuvaustekstin lisäksi vakuuttuakseen ja innostuakseen.

#5 Tunnista kohdeyleisösi toimintatavat ja aseta koukkuja

Tarja: Jotta sisällöstä muodostuisi polku, eli tarina, on tietysti ehdottoman tärkeää pyrkiä tunnistamaan nykyisten ja haluttujen tulevien asiakkaitten toiminta Linkedinissä: miksi he käyvät siellä ja millaista sisältöä siellä jakavat, lukevat, millaisia profiileja heillä on. Tarinoita ei kannata kertoa, ellei ensin tunne ihmistä, jolle oman viestin aikoo kohdistaa.

Anne: LinkedIn-profiilisi lukija ei välttämättä jaksa lukea koko profiiliasi. Tästä syystä on mietittävä kuvien käyttöä, otsikointia ja kappalejakoa. Jos lukija vain silmäilee profiilin, mihin hän kiinnittää huomionsa? Mieti tarinaasi koukkuja, jotka kiinnittävät huomion ja saavat lukijan kiinnostumaan sinusta niin, että he lopulta lukevat koko profiilisi sisällön.

#6 Lisää mukaan toimintakehotteita ja linkkejä

Anne: Mieti myös voitko lisätä tarinasi loppuun, jonkun aktivoinnin, jolla saat lukijan ottamaan sinuun yhteyttä tai toimimaan muutoin haluamallasi tavalla.

Mervi: Lisätieto pitäisi sitten tarjoilla mahdollisimman helposti esim. linkittämällä suoraan lisälähteille.

#7 Tarjoa tarpeellista sisältöä

Tarja: Luulisin, että mukava tapa palvella asiakasta on jakaa käytännöllisiä ja ratkaisukeskeisiä sisältöjä vaikkapa Linkedin-blogissa tai linkkeinä.

Miten istuttaa LinkedIn-profiiliin draamaa?

Draama on epäilemättä asia, joka bisneskontekstissa tikistää ihmisestä kauhun tuntemuksia. Se on kuitenkin mielestäni olennainen osa tarinaa, joten miten tehdä hyvä LinkedIn-profiili, jossa on myös draamaa?

#8 Ole oma rosoinen, epätäydellinen itsesi

Tarja: Klassinen draaman kaari edellyttää sisältöön rosoa ja lähes tasavahvaa ”vastustajaa” tai haastetta. Voisiko omista tai yrityksen vastoinkäymisistä kertoa profiilissa jotenkin? Tai voisiko kuvata ”in-between-jobs” -jaksoja avoimesti etsintäteeman kautta: mitä etsin nyt, mikä on haaveeni ja missä olen parin vuoden kuluttua?

Anne: Draama on toimintaa ja sitä, että näytetään, ei kerrota. Näin lukija itse oivaltaa millainen olet. Tarina vetoaa tunteisiin kun siinä on inhimillisyyttä, jotain tunnistettavaa. Täydellisistä ihmisistä ei synny kiinnostavaa tarinaa. Kerrottuun samaistuminen syntyy haavoittuvuudesta ja aitoudesta.

#9 Hyödynnä luovasti käsillä olevat välineet viihteellistääksesi

Mervi: Hyvällä ja omaa persoonaa kuvastavalla tekstillä saa herätettyä taatusti tunteita, mutta voihan profiiliin linkata vaikka videon tai SlideShare-esityksiä ja kuvia. Yksi kuva voi kertoa hyvinkin vaikuttavasti tarinan.

Anne: Olisi tärkeää osata hyödyntää myös viihteellistävää ja elämyksellistävää fiktiota eli tehdä asioita luovasti uudella ja rohkealla tavalla.

Mikä LinkedIn-profiilin osasista on suosikkisi tarinankerrontaa ajatellen?

Kokonaisuus on tietysti tärkein, Mervi muistutti. Anne kehoittaa miettimään mikä on koko profiilin punainen lanka. Tietysti muutamiin asioihin kiinnittyy huomio ensimmäisenä, joten niitä kannattaa hyödyntää sen oman tarinan kertomisessa:

#10 Vie visuaalisuutesi uudelle tasolle

Tarja: Miten ja millaisen kuvan ihminen on laittanut itsestään näytille: onko puunattu ja tuunattu vai nopeasti kännykällä napattu? Onko studiossa ammattikuvaajan ottama bisneskuva vai jostain perhekuvasta rajattu. Yrityksillä on tylsästi yleensä vain oma logo, mutta yritysten johtohahmojen kuvat kertovat myös paljon tarinoita.

Myös blogeihin ja sisältöihin liitetyt kuvat ovat varsin viihdyttävää sisältöä. Jos yhden asian saisi toivoa, niin sen, että kuvapankkien kiillotetut ja epäaidot kuvat kaivettaisiin jonnekin internetin ämmässuon syvimpään kuoppaan.

Anne: Lisäksi pohtisin erityisesti tuota taustakuvaa, erityistä huomiota kiinnittäisin visuaalisuuteen.

#11 Aloita pamauksella

Mervi: Hyvä yhteenveto ja osuva headline on tietenkin se osa profiilia minkä nopeallakin silmäyksellä näkee ja joka määrittää tutkiiko satunnainen surffaaja profiilia sen tarkemmin. Timanttinen kyky kiteyttää säväyttää aina!

Mikä on paras tietolähde aihetta koskien?

Kannattaa tietysti tutustua Annen kirjaan Tarinallistaminen ja Mervin & Tarjan kirjaan Storytelling työkaluna. Niiden lisäksi leidit suosittelevat seuraavaa:

Mervi: Ehkä uratarinan kertomiseen voisi olla hyötyä esimerkiksi Valeri Khoon Power Stories –kirjasta. Sopii erityisesti yrittäjille, mutta miksi ei myös asiantuntijalle, joka haluaa paketoida osaamistaan ja kertoa iskevää uratarinaa.

Tarja: Oman ns. minätarinan kertomisesta ei osunut silmiin yhtään perusteosta, mutta monissa aihetta käsitellään kyllä. Yksi näistä olisi mm. Paul Smith – Lead with a Story. Hyvän tarinallisen somessakin jaettavan materiaalin tekemiseen peruslukemistoa on ehdottomasti Nancy Duarten Resonate, jonka julkaisuversioista suosittelen tabletille ladattavaa verkkokirjaa videoineen.

PS. Mitä eroa on tarinankerronnalla ja tarinallistamisella? Tarinankerronta on puhetta, tekstiä sekä audiovisuaalisuutta, tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Tarinallistaminen taas tarjoamasi palvelun muotoilua tarinaksi, johon asiakas pääsee osallistumaan. Lue lisää Annen, Mervin ja Tarjan yhteisestä bloggauksesta.

Onko työntekijälähettilyys koskaan ollut näin tärkeää kuin nyt?

Onko työntekijälähettilyys koskaan ollut näin tärkeää kuin nyt?

”Luottamus on vaikein saada, arvokkain pidellä ja helpoin menettää.” Näin lukee post-it-lapulla työpisteeni seinällä. Luottamus on kuitenkin kuluneen vuoden aikana monin paikoin menetetty. Luottamuksen rapistuminen on avainsyy työntekijöiden aidon viestinnän tarpeellisuudelle, sillä juuri työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta viestimällä oikeista asioista oikeilla tavoilla.

Useampikin kollega ennusti Kurion somemarkkinoinnin trendit 2017 -tutkimuksessa, että työntekijälähettilyys sanana hiipuu unholaan. Trendinä ja sanana sen sopiikin mennä (koska siis minun lupaanihan se vain odotteli), mutta toimintana se ei ole ehkä koskaan ollut merkittävämpää kuin vuonna 2017!

Miksi työntekijälähettilyys on merkittävää juuri nyt? Vuoden 2017 Edelman Trust Barometerin mukaan luottamus on kriisissä. Luottamus siihen, että intituutiot toimivat oikein, on rappeutunut. Ilmassa on tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja toivottomuudesta sekä luottamuspula nykyisiä auktoriteettejä kohtaan. Eletään kaikukammiossa, jossa totuus on menettänyt merkityksensä.

Keneen enää luotetaan?

Jos valtiojohto, media, elinkeinoelämä ja jopa kansalaisjärjestöt ovat menettäneet luottamuksensa, niin miten on sitten niiden työntekijöiden laita?

Luottamus organisaation kaikkiin puolestapuhujiin on laskenut: merkittävimmät menetykset luottamuksessa ovat kokeneet toimitusjohtaja sekä johtokunta. Ikävä kyllä ihmiset ovat saaneet tarpeekseen myös asiantuntijoista.

Luottamus kaikkiin viestijöihin on laskenut.

Huomaa kuitenkin, että pienin muutos luottamuksessa koskee ”kaltaistani henkilöä” eli asiantuntijat nauttivat toisten asiantuntijoiden luottamusta ja toimitusjohtajat toisten toimarien luottamusta. Jotta yleisön luottamusta saataisiin vahvistettua, kannattaa pyrkiä tukemaan erityisesti ostajapersoonianne vastaavia työntekijäbrändejä.

Työntekijälähettiläänä omassa verkostossa toimiminen on nyt hyvin tehtynä hoitokeino! Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta.

Mitä työntekijälähettilään kannattaa viestiä?

Nyt viimeistään pitää kuitenkin tajuta se, että työntekijäbrändiä ei tule hassata organisaation viestien papukaijana toistamiseen. Luottamusta ei rakenneta tuuttaamalla.

Luottamus järjestelmän luhistumiseen uskovien mielissä rakennetaan pitämällä pesä puhtaana. Työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta kertomalla omin sanoin, omalla äänellä asioista, joista kaivataan aitoa vahvistusta.

Luottamus luodaan viestimällä tietyistä asioista

Yllä olevassa kuvassa ovat ne asiat, joista työntekijöiden olisi nyt hyvä viestiä verkostoilleen. Kuten olen aiemminkin sanonut, työntekijälähettilyys kumpuaa hyvästä työpäiväkokemuksesta. Nyt se työhyvinvointi on vieläkin suuremmassa osassa, sillä se on tärkeää työntekijöidenne lisäksi myös yleisölle.

Eli käytännössä työntekijöiden viesteihin kaivataan ainakin tätä:

  • Käytännön kokemukset ja tarinat siitä, että työntekijöitä kohdellaan hyvin
  • Ei mainosmaista vaan esimerkiksi tarinamaisiin caseihin perustuvaa tietoa tarjolla olevista korkealaatuisista tuotteista ja palveluista
  • Näytetään eri tavoin käytännössä myös muille, kuinka kuunnellaan asiakkaita

Työntekijä on luotetuin tiedonlähde erityisesti työntekijöiden ja asiakkaiden kohtelua koskevissa asioissa, mutta myös kaikissa muissa kategorioissa!

Työntekijä on luotettavin lähde kaikissa aihekategorioissa

Huomaa kuitenkin, että henkilökohtainen kokemus on aavistuksen dataa uskottavampaa ja suorapuheisuus päihittää kohteliaisuuden sekä diplomaattisuuden. Eli tarkoitan tosissani sitä rehellistä tarinointia! Spontaaniudesta on myös hyötyä, kun puhutaan siitä tuntuuko tieto oikealta.

Tarina päihittää datan

Millä välineillä työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta?

Myös viestintään käytettävällä välineellä on nyt väliä luottamuksen kannalta. Ikävä kyllä perinteinen media ei ole ainoa, joka on kokenut menetyksiä luottamuksen saralla, vaan myös sosiaalisen median pisteet ovat laskeneet.

Informaation lähteenä kannattaa mielestäni — erityisesti työntekijälähettilyyden ollessa kyseessä — huomioida hakukoneet, joiden luotettavuuspisteet ovat kasvaneet yhdessä ”vain verkossa” -median sekä omistetun median kanssa.

Sosiaalinen media on menettänyt luotettavuuttaan, työntekijälähettiläs kasvattaa luottamusta esimerkiksi bloggaamalla

Tulkitsisin tätä sinuna niin, että kaikkia organisaation viestijöitä kannattaa kannustaa kertomaan siitä omasta työpäiväkokemuksesta, luotettavista tuotteista sekä asiakkaiden kuuntelemisesta erityisesti sellaisilla sisällöillä, joilla on mahdollisuus osua hakukoneisiin. Hakukoneoptimoinnin kannalta parhaista sisältöformaateista kannattaa tsekata vaikkapa Mozin video The 10 Types of Content That Work Best for SEO.

Työntekijöiden viestintää verkkosivuillanne voisi minusta tapahtua tuolta 10 kohdan listalta ainakin näissä muodoissa:

  1. Säännöllisesti ilmestyvät blogiartikkelit
  2. Yksityiskohtaiset ja informaatiorikkaat listat
  3. Monisivuiset oppaat
  4. Visualisoitu data tai muu monimutkainen tieto
  5. Video

Toki tuo visualisoitu data kannattaa kuvana julkaista myös niissä sosiaalisen median kanavissa, kannattaa kokeilla esimerkiksi animoitu GIFiä Twitterissä. Videoitakin julkaisisin niille omistetuissa kanavissa. Nämä sitten taas kannattaa upottaa verkkosivuille, vaikkapa blogisisällön joukkoon.

Nyt on korkein aika keskittyä työntekijöidenne ääneen, viestiin ja viestinnänvälineisiin.

Artikkeli on julkaistu 3.2.2017 englanniksi Smarpin blogissa otsikolla Has Employee Advocacy Ever Been More Important? 

Pölyt pois someohjeesta – Kela näyttää esimerkkiä!

Pölyt pois someohjeesta – Kela näyttää esimerkkiä!

Onko sinunkin työpaikkasi someohje haudattu intranetin uumeniin? Jos ohje on olemassa niin milloin viimeksi olet vilkaissut sitä? Onko siinä kieltoja vai kannustusta?

Tällaisten kysymysten kanssa painiskellaan monessa yrityksessä ja organisaatiossa. Kela näytti esimerkkiä julkishallinnon organisaatioille ja rakensi pala palalta uuden someohjeen, jonka tehtävä on innostaa ja kannustaa Kelan asiantuntijoita viestimään somessa. Koko projektin priimusmoottorina toimi Kelan someviestinnästä vastaava asiantuntija Olga Tarsalainen.

Hyvälle someohjeelle tuli tarvetta, kun kelalaisia ryhdyttiin voimallisemmin kouluttamaan viestimään somessa. Olga kääri hihat vuoden alussa ja on tämän vuoden aikana vetänyt jo yli 50 talon sisäistä someklinikkaa ja saanut avainhenkilöt innostumaan.

– Someklinikoilla koulutetaan ja innostetaan kelalaisia rakentamaan omaa asiantuntijuuttaan viestimällä somessa. Tästä näkökulmasta katsottuna vanha someohje ei toiminut, sillä se perustui älä tee sitä ja älä tee tätä -tyyppisiin kieltoihin. Jotta asiantuntija rohkaistuu viestimään, hän tarvitsee kannustavaa ohjeistusta, jossa annetaan myös konkreettisia neuvoja.

Uuden someohjeen luominen on Kelassa ollut pitkä prosessi, joka alkoi brain storming -sessioista Olgan, viestintäpäällikkö Minna Latvalan ja markkinoinnista vastaavan Pauliina Venäläisen kesken. Kirkas tavoite oli innostaa kelalaiset viestimään omista töistään, mikä hyödyttää niin Kelaa kuin asiantuntijaa itseään.

Someohjeen luonnosta katsottiin läpi usealla eri kokoonpanolla, kunnes siihen alkoi pikkuhiljaa muokkautua olennaisimmat asiat. Tämä työporukan osallistaminen ohjeen tekemiseen varhaisessa vaiheessa on hyvä keino myös sitouttaa ihmiset käyttämään uutta ohjeistusta. Ohjeiden viimeisessä työvaiheessa ja kuvan tuotannossa Kela käytti myös talon ulkopuolisia asiantuntijoita.

Johdon sitoutuminen oleellista

Olgan oma henkilökohtainen missio on sekä tuoda Kelaan lisää iloa ja positiivista energiaa että saada johto someen ja kelalaiset kehittämään siellä omaa asiantuntijuuttaan. Olga on kulkenut some-apostolina talon sisällä eli käytännössä jalkautunut myös johtajien luokse ja ohjannut heidät kädestä pitäen viestimään somessa.

– Lähtökohtana someohjeen tekemisessä oli se, että ei saada ohjetta hyvin läpi, jos johto ei ole siihen sitoutunut. Otin tehtäväkseni sparrata ja rohkaista myös meidän johtoa someen.

– Johdon sitouttamisessa on auttanut myös se, että erityisesti viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki on tukenut ja kannustanut mua. Olen tuntenut, että mulla on ”omat” tukijoukot taustalla.

Oma persoona ja osaaminen peliin

Olgan mielestä talon sisäisillä viestinnän asiantuntijoilla on tärkeä rooli, kun lähdetään sitouttamaan johtoa mukaan someviestintään. Hänellä on siihen toimiva resepti:

– Ensinnäkin toimi itse hyvänä esimerkkinä. Sitten varaa aika palaveriin ja kerro mitä hyötyä johtajalle on someviestinnästä ja miten se hyödyttää koko organisaatiota. Tämä on sitä mindsetin muokkausta. Sen jälkeen ohjaa kädestä pitäen johtaja luomaan oma profiili ja viestimään somessa asiantuntijana.

– Mä olen laittanut tässä hommassa koko persoonani ja osaamiseni peliin. Johtajalla ei ole aikaa lähteä lukemaan kokonaisia oppaita miten kannattaa somessa viestiä.

Hyvä kannustin johtajalle on myös oma henkilökohtainen somestrategia, jonka Olga on myös joillekin johtajille tehnyt. Strategiaan liittyy tulosten mittaaminen ja kun johtaja näkee, miten laajalle hänen viestinsä on levinnyt, niin se lisää kummasti motivaatiota.

– Meillä johto innostui entisestään, kun esittelin myös Twitter-analytiikkaa.

Someohjeen jalkauttaminen

Miten varmistetaan, että uusi someohje otetaan käyttöön ja se juurtuu osaksi jokapäiväistä viestintää?

Ensimmäinen asia Kelassa oli, että otetaan mukaan mahdollisimman laaja porukka ohjeen suunnitteluun. Toinen asia on pitää huolta, että ohje on tarpeeksi ytimekäs ja sisältää vain ne olennaisimmat asiat. Tämä varmistetaan vielä tiivistämällä ohje yhteen kuvaan. Kolmas asia on ohjeen tehokas lanseeraus.

 

Kelan someohje
Someohje sisäistetään paremmin kun kerrot sen yhdellä kuvalla. Kelaa miten viestit somessa on siitä hyvä esimerkki.

 

– Me päätimme järjestää somestartit, joissa julkaistaan isosti uusi ohje pääjohtaja Liisa Hyssälän johdolla ja innostetaan porukkaa käyttämään sitä. Ensimmäinen startti pidettiin kaikille Kelan esimiehille ja toinen startti kaikille kelalaisille. Somekouluttajamme Hanna Takala Zentosta piti molemmille ryhmille sopivat palopuheet. Molemmat startit videoitiin ja kelalaiset näkivät ne eri puolilla Suomea.

Kuvallinen someohje on Olgan mielestä tehokkaampi, sillä sen voi laittaa esimerkiksi oman työkoneen taustakuvaksi. Ja kun someohje tehdään oppaan muotoon, niin sen voi halutessaan myös siististi tulostaa vihoksi, jota voi pitää työpöydällä aina saatavilla.

Jatkossa Kela aikoo varmistaa someohjeen ajanmukaisuuden päivittämällä ohjetta kerran vuodessa.

Someohje osana jokapäiväistä viestintää

– Someohjeella on valtava merkitys Kelan jokapäiväisessä viestinnässä juurikin siksi, että niin monia kiinnostaa oman asiantuntijuuden kehittäminen, mutta ei uskalleta lähteä liikkeelle kun ei tiedetä varmasti että mitä saa ja mitä kannattaa tehdä somessa.

Palaute on Olgan mukaan ollut ihan loistavaa henkilökunnalta, koska koetaan, että nyt on jokaisella mahdollisuus lähteä kehittämään omaa asiantuntijuuttaan.

– Kelassa koettiin tosi positiivisena se, että someviestinnän keskiössä ei ole organisaatio vaan yksittäinen kelalainen ja me haluamme että nimenomaan työntekijä viestii. Viestintä kelalaisen kasvoilla menee niin paljon tehokkaammin perille kuin viestintä organisaation logon takaa.

Kelassa porukan someviestinnän tukeminen jatkuu mm. niin, että heillä on joka toinen tiistai someklinikka, jossa osallistujilla on mahdollisuus kysyä ja saada uusia vinkkejä viestintään.

– Lisäksi meillä on kelalaisten kesken salainen Facebook-ryhmä eli Kelan someritarit, jossa on yli 200 jäsentä. Siellä vinkataan ajankohtaisia juttuja ja se toimii hyvin sparrausfoorumina. Me valitsimme yhteiseksi viestintäkanavaksi juuri Facebookin, koska kelalaiset käyttävät sitä eniten ja kokevat sen käteväksi välineeksi, jossa kaikilla tasapuolisesti on mahdollisuus viestiä, myös työajan jälkeen. Ryhmässä on kevyttä keskustelua Kelan asioista ja somesta.

Lopuksi vielä Olgan 3 vinkkiä liittyen someohjeen tuotantoon ja asiantuntijoiden someviestintään:

  1. Sitouta johto!
  2. Motivoi ja kannusta oman esimerkin kautta!
  3. Tuo esiin hyödyt yksilölle eikä niinkään organisaatiolle!

 

Valokuva: Annika Söderblom

Zento on yhteisöllisen viestinnän asiantuntijayritys, joka on toiminut vuodesta 2003. Autamme asiakkaitamme viestimään verkossa ja toimimaan työntekijälähettiläinä.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä:

Zento Oy
Rautatienkatu 21B
FI-33100 Tampere

zento@zento.fi
040 5656 273