Oikein kannustettuna työntekijälähettilyys auttaa sekä työntekijöitä heidän asiantuntijabrändiensä kanssa että organisaatiota muun muassa työnantajakuvan vahvistamisessa ja viestin levittämisessä.
Työntekijälähettilyys on työntekijöiden viestintää työstään, työpaikastaan ja toimialastaan. Se voi sisältää niin yrityksen viestien ja toimialan uutisten välittämistä omalle verkostolle kuin myös omien oivallusten jakamista sekä vuorovaikutusta asiakkaiden kanavilla. Hyvä työntekijälähettiläs ei ole vain työpaikkansa äänitorvi, vaan arvostettu asiantuntija.
Työntekijäviestintä on työntekijälähettilyyden ytimessä, mutta ennen kaikkea on muistettava, että henkilökuntanne kertoo työnsä oivallisuudesta vain jos se työ todella on oivallista. Lähettilyys ei synny pakottamalla, vaan halusta kertoa. Ei siis riitä, että annat luvan toimia, vaan kannattaa pystyttää järjestelmällinen ohjelma ja muistaa osoittaa myös henkilökohtaiset hyödyt työntekijöille.
Työntekijälähettilyysohjelman käynnistäminen vaatii esimerkiksi tahtotilan kartoitusta, someohjeita, avaimia asiantuntijaviestintään ja välinekoulutusta.
Zento tarjoaa apua työntekijälähettiläsohjelman kaikkiin vaiheisiin, ota yhteyttä niin kartoitetaan mitä juuri teillä tarvitaan.
”Olisiko jossain simppeliä esitystä siitä, mitä tarkoittaa työntekijälähettiläs ja mitkä on hyödyt yritykselle?” Tällaisia kysymyksiä on tippunut useampiakin viime päivinä Zentoon, joten otan niistä nyt kopin ja yritän vastata niihin mahdollisimman lyhyesti ja tyhjentävästi. Jotenkin me täällä omassa somekuplassamme luulimme, että olemme tästä aiheesta jo puhuneet ja kirjoittaneet tuutin täydeltä, Read more…
“Mitä työntekijälähettiläs siitä saa?“ on yksi niistä kysymyksistä, jonka useimmiten kuulen työntekijälähettilyyttä koskien. Minusta ilmeisin etu on tietysti voimakkaampi asiantuntijabrändi. On helpompi jakaa sisältöä ja asemoida itsesi mielipidejohtajaksi, kun sinulle on tarjolla tarkalla harkinnalla kuratoitu syöte ammatillisesta sisällöstä. Tietysti on myös muita valtteja, kuten verkoston kasvu — ja minun henkilökohtainen Read more…
Kävin taannoin DigitalTRE Myynti on kuollut -tapahtumassa puhumassa siitä, kuinka sosiaalinen myynti on tehty muun muassa työntekijälähettilyyden hyödyntämisestä. Siinä muiden (Kindan Pauliina Mäkelä, Differon Kati Keronen, Affecton Harri Kulmala ja ThingLinkin Sani Leino) puheenvuoroja kuunnellessani ryhdyin miettimään, että työntekijälähettiläs jos toinenkin hyötyisi organisaation sisäisestä “skill swapista” eli taitojen vaihtamisesta. Ei nimittäin Read more…
Sosiaalisessa mediassa on suorastaan pöyristyttävä määrä sisältöä ja jokaisena kuluvana minuuttina sitä syntyy pöyristyttävä määrä lisää. Esimerkiksi alla olevasta infografiikasta selviää, että kun vuonna 2012 60 sekunnissa tweetattiin hieman alle 100 000 kertaa, vuonna 2014 samassa ajassa syydetään maailmaan 342 000 tweettiä. Comparing an internet minute 2012, 2013 & 2014 #bigdata Read more…
Jotta saisitte sekä organisaationa että työntekijöinä työntekijälähettilyysohjelmasta irti mahdollisimman paljon hyötyjä, on syytä huolehtia muun muassa sosiaalisen median profiilit kuntoon. Tämä koskee siis sekä organisaation että työntekijöiden profiileja — puhumattakaan niiltä lähetettäviä viestejä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Twitter-profiilissa vaihdat sen oletusavatarin munapäästä hyvään kuvaan itsestäsi ja alat suhtautua Read more…
Raha-automaattiyhdistyksen Martti Sillanmäki bloggasi Kauppalehdessä siitä, kuinka byrokraatit huudattavat puskaradiota. Hän kertoi siitä, kuinka RAY:ssa on päätetty ottaa sisäisessä viestinnässä jättiloikka mm. työntekijälähettilyyden avulla. “Saatatte ajatella, että nyt täällä sitten istutaan kädet ristissä ja odotetaan, että henkilökunta alkaa somettaa täysillä ja yhteisöllisyys, avoimuus, ilo, innostus, luottamus ja liiketoiminta kasvavat eksponentiaalisesti. Read more…
Kysyin keväällä, että jos johtaja ei tweettaa, onko johtajaa? Sittemmin Elina Lappalainen kirjoitti Talouselämän numerossa 21/2015, että seuraisi johtajaa, jos voisi. Talouselämän kokoamalla TE500-toimitusjohtajien Twitter-listalla ei tätä kirjoittaessa ole lähellekään 500 tweettaavaa toimitusjohtajaa — heitä on 91. Se ei välttämättä ole täällä Suomessa olennaisinta, että johtaja hyörii nimenomaan Twitterissä, mutta jotta Read more…
Kannatan työntekijälähettilyyssovelluksien, kuten Smarpshare, käyttöä lujasti. Onhan se nyt nimittäin kätsää saada ne oman organisaation sisällöt mobiilisti tsekattavaksi ja laittaa ne jakoon vaikka junamatkalla töihin mennessä. Yksi asia kuitenkin, mitä noissa sovelluksissa kaipaan, on mahdollisuus satunnaiseen ei-jaettavaksi-tarkoitettuun viestiin. Heittäisin noilla viesteillä esimerkiksi muistutuksen omaisesti kehoituksen jakaa tunnelmia töistä sillä työntekijälähettämiselle Read more…
”Henkilöbrändit ovat välttämättömiä, jotta yritykset saavat median huomion. Mutta suomalaiset ovat hirveän varovaisia rakentamaan aktiivisesti asiantuntijabrändejä.” Näin sanoo brändäyksen mestari, Aalto-Yliopiston markkinoinnin professori Pekka Mattila uusimmassa Gloriassa. Median lisäksi yrityksille ja organisaatioille olisi luonnollisesti tärkeää saada myös asiakkaiden sekä rekrytoitavien työntekijöiden huomio. Sama viesti välittyy erilaisista tutkimuksista maailmalla. Esimerkiksi Deloitten Read more…
Muutama päivä sitten tuli käytäntöön Googlen ja Twitterin diili suosittujen tweettien näyttämisestä Googlen tuloksissa. Toistaiseksi noihin suosittujen tuloksiin todennäköisesti pääsevät vain ne hashtagit, aiheet, henkilöt ja organisaatiot, jotka ovat globaalisti trendikkäitä tai muuten vaan merkittäviä. Ei anneta nykyisen “naamarajan” haitata, vaan valmistaudutaan sellaiseen tulevaisuuteen, jossa piskuisen Suomenkin tweetit voivat olla Read more…